Retki lähiympäristöön

Retki lähiympäristöön

Arjen kiireen keskeltä on hyvä välillä käydä lataamassa akkuja luonnon ääressä. Työmatkan voi esimerkiksi tehdä kävellen. Lähiympäristöstä todennäköisesti löytyy paikka, missä pääsee luontoon.


Mätäjoen suu Huopalahdessa pohjoiseen päin.


Mätäjoen suu Huopalahdessa etelään päin, taustalla Länsiväylä.

Helsingissä on hienoja historiallisia luonnontilaisia alueita, joihin kannattaa käydä tutustumassa. Kuten esimerkiksi Helsingin vuolain puro Mätäjoki, Vantaan puolella Mätäoja (ruots. Rutiån). Mätäjoki alkaa Kaarelasta, Vantaalta ja Pitäjänmäen kautta laskee Huopalahteen. Vantaanjoki virtasi ennen mereen nykyistä Mätäjoen uomaa pitkin. Maankohoaminen ja kallionselänteen paljastuminen hiekkamaan alta sai aikaan sen, että joki alkoi kiertää selänteen sen itäpuolelta. Lopulta Vantaanjoki yhtyi Keravanjokeen Helsingin pitäjän kirkonkylän kohdalla.

Retken voi aloittaa joko ylä- tai alajoelta. Jos aikoo kävellä koko Mätäjoen, kannattaa varata siihen päivä. Iltaseltaan töiden tai koulun jälkeen, voi matkan aloittaa alajuoksulta Huopalahdesta, ja jatkaa Pitäjänmäelle. Tähän kuluu parisen tuntia. Mätäjoki on saavutettavissa helposti joukkoliikennevälineillä koko matkaltaan. Varusteiksi riittävät hyvätulkoilukengät ja hieman evästä. Jonkinlainen kartta on eduksi, jos alue ei ole entuudestaan tuttu, ja mahdollisesti joku kirjanen, missä on selitetty alueen historiaa. Voi myös esimerkiksi kännykällään katsoa karttaa ja netistä lukea esimerkiksi kaupunginosat.net-sivua, mistä tämänkin kirjoituksen tiedonjyväset ovat haettu.


Sorsat uimassa virtaa vastaan Talissa.

Patterimäen kallion laki kohoaa 39 metriä merenpinnan yläpuolelle Mätäjoen suulla Huopalahdessa. Kallion lakea kiertää taisteluhautoja. Patterimäellä palveli mm. tykkimies Tauno Palo. Joenvartta pystyy kävelemään hiekkatietä pitkin. Heti alkumatkasta voi syysaikaan napata mukaan matkaevääksi pari omenaa tien varrella kasvavasta puusta. Joki on tässä kohdin melko leveä ja kasvusto rehevää. Joen varressa kasvaa mm. luonnontilaisia saarnia ja tammia.


Puusilta Talissa.

Talia kohden joki kapenee, ja välillä joudutaan käymään Talin golf-kentän puolella. Golf-kentän voi myös kiertää, mutta silloin jää pieni osa joesta näkemättä. Kartanonmäen länsirinteessä kasvaa Helsingin seudun paksuin tammi. Sen ympärysmitta rinnankorkeudelta oli 554 cm vuonna 2001 ja korkeus 23,5 m. Ikää puulla on ainakin parisataa vuotta. Siirtolapuutarhan vierustaa pitkin pääsee kävelemään lehtomaisessa jokimaisemassa.


Lumpeen lehtiä Strömbergin tehtaan luona.


Vesiputous Strömbergin tehtaan luona.

Joki menee hetkeksi tunneliin alittaessaan Pitäjänmäentien. Strömbergin tehtaan luona Pitäjänmäessä on oiva evästauon paikka vesiputouksen äärellä. Vesiputous on Helsingin vesistöjen toiseksi korkein luonnollinen vesiputous, 3 metriä. Putouksen jälkeen joki alittaa Strömbergintien. Sillalla on kilometripylväs, joka kertoo vanhan Turuntien mukaiset etäisyydet: Helsinkiin 8 km ja Turkuun 163 km. Sillan sisällä on tiettävästi 1600-luvun kivisilta. Hetken matkan päästä, vanhan patoaltaan jälkeen, joki uppoaa taas hetkeksi maan alle nousten taas kiertoliittymän kohdilla Pitäjänmäen ja Marttilan kulmassa.

Retki on helppo lopettaa Pitäjänmäelle, mistä pääsee niin junalla kuin busseillakin helposti ympäri pääkaupunkiseutua.

Mätäjoesta on tehty puolen tunnin mittainen kaupunkiluontodokumentti: http://m2hz.net/ohjelmat/matajoki-blues

Evääksi on hyvä ottaa mukaan esimerkiksi itse tehty salaatti, joka säilyy viileänä koko matkan ajan Frozzypackissa. Lisäksi termospulloon mukaan kahvia tai teetä.

Kommentit