Käyttökokemukset Fenix BT-10 -pyörälampusta / Helka

Käyttökokemukset Fenix BT-10 -pyörälampusta / Helka

Haimme Facebookissa Fenix BT10 -pyörälampun testaajia, ja saimme paljon hyviä hakemuksia. Tässä Helkan ensimmäiset käyttökokemukset lampusta.

Nyt on lamppu saatu käyttöön, ja tässä ensimmäisiä kokemuksia.

Ihan ensimmäiseksi oli tosi kiva saada kunnon valo – tähän mennessä olen ajanut pimeässä tosi surkealla valaistuksella.

Fenix BT-10 paketin avattuani tuli kyllä huokaistua: sisältö näytti ensin hieman monimutkaiselta, ja akutkin piti itse hankkia. Onneksi ohjeet eivät kuitenkaan olleet mikään tyrmäävän paksu manuaali! Kaksi eripituista johtoa vaikuttaa ihan näppärältä. Pidempi johto voi tulla tarpeeseen, jos laitan valon kypärään ja akun reppuun. Lyhempi on kätevämpi runkokiinnityksessä. En vain heti tajunnut, että johto pitää tunkea ihan pohjaan asti…

Akkujen asentamisessa meinasikin tulla tenkkapoo: ymmärsin kyllä miten päin ne pitää rasiaan laittaa, mutta rasian sulkeminen ei meinannut ensin onnistua millään – jouset pongauttivat kannen auki, kun yritin ruuvata sitä kiinni. No sitten tajusin, että kansi pitää asettaa juuri tietyin päin! Hankala mekanismi!

Itse valon kiinnitykseen pakkauksessa tuli monta eri kokoista kumilenkkiä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi lenkkejä on niin monta. Ovatko loput varakappaleita rikkoutuneiden tai hukkuneiden tilalle ja mitäs sitten kun olen rikkonut ne kaikki? Valon asentaminen ohjaustankoon kumilenkillä ei tosiaan ollut kovin helppoa, vaati aika paljon sorminäppäryyttä. Joku muu kiinnitystapa voisi olla helpompi (ja kestävämpi).

Akkupaketissa sen sijaan oli ihan fiksunoloinen tarranauhakiinnitys, mutta sitä kiinnittäessäni en ihan taaskaan tajunnut… jotenkin tarranauha oli kummallisen pitkä ja tarra väärässä kohdassa – no valo pysyi menossa mukana kyllä, ja ehkä pituus on hyvä jos on paksumpi runko (minulla on aika ohut teräsrunko).

No niin – viimein päästiin kokeilemaan valoa pimeänajossa: vau! Todella hyvä valoteho verrattuna vanhaan valooni. Nyt näin itse muut (ilman heijastintakin liikkuvat) tiellä liikkujat paljon paremmin, ja huomasin, että minutkin huomattiin paremmin – jopa edelläni (pyörätiellä) kävellyt jalankulkija väisti oma-aloitteisesti jalkakäytävän puolelle säikähdettyään valoani. Eikä tarvinnut rinkutella kelloa!

Ohjeessa oli selkeästi selitetty valon eri moodit ja valoa oli helppo säätää ajaessa: pidemmästä painalluksesta on/off, lyhyestä painalluksesta kolme eri tehoa ja tuplapainalluksella strobo-moodi (jota ei kyllä ole syytä käyttää liikenteessä lainkaan!). Napissa palaa vihreä valo kun lamppu on päällä, mikä on ihan kätevä ominaisuus. Napin painelu onnistui hanskat kädessä, tosin hieman piti totutella, sillä todella kevyt painallus oli riittävä. Valoa on helppo kohdentaa korkeussuunnassa ihan vaan kääntämällä, kuminauhakiinnitys luistaa hyvin.

Pyöräily on välineurheilua jos mikä – minua ainakin motivoi hyvät varusteet. Saa nähdä, kertyykö kilometrejä enemmän syys- ja talviaikaan tämän valon myötä. Lähiviikkoina myös selviää millainen lampun akunkesto on ja miten se pärjää sateessa ja pakkasessa! Ja muistanko ottaa valon mukaani sekä ladata akkuja, sillä olen tottunut etuhaarukassa kiinteästi olevaan induktiovaloon…

Kommentit