Reipasta vesisadetta, pikkuisen Ukonilmaa ja paljon isoja lätäköitä - reissu lasten mieleen

Reipasta vesisadetta, pikkuisen Ukonilmaa ja paljon isoja lätäköitä - reissu lasten mieleen

Varasimme kesäloman kunniaksi Haukanhiedan varaustuvan. Mökille pääsee autolla n. 300 m päähän. Pihan läheisyydestä löytyy kaivo, josta saa juoma- ja käyttövettä.

Ilta kului sutjakkaasti mökin lämmityksen, juomaveden haun ja saunan lämmityksen parissa. Kaivon etsiminen metsästä ja veden pumppaaminen sankoon olikin lapsista hauskaa hommaa! Mökin iso terassi oli lapsille mukava leikkipaikka vaikka sisällä mökissäkin olisi ollut tilaa mielin määrin juoksennella. Pihalle kertyneet isot vesilätäköt olivat lapsille riemuisa juoksupaikka, siinä jäykistelevät aikuiset joutuivat myöntymään ja antamaan luvan juosta myös siitä isoimmasta ja syvimmästäkin rapakosta. Viereinen hiekkaranta oli myös mukava leikkipaikka pienimmille retkiläisille - ja lisää vesilammikoita!

Lasten uinahdettua sauna ja pulahdus järvessä rentoutti aikuisetkin melko joutuisasti yöpuulle. Ehdimme kuitenkin nauttia hetken aikaa pihalle viritetyistä ulkotulista ja sateenropinasta ennen unentuloa.

Lasten kanssa retkellä

Seuraava päivä valkeni erittäin harmaana. Säätieto lupasi ukkosta aamun tunneiksi ja vesisadetta koko päiväksi. Lisämausteena porukan pienimmän klo 5.00 esittämä äänenavausharjoitus antoi aamulle hivenen ankeahkon tunnelman. Suunnitteilla oli kiertää Helvetinkolun luontopolku ja syödä reitin varrella olevalla päivätuvalla lounas. Lähdimmekin autoilla kohti polun lähtöpistettä ja sateen vain yltyessä itselläni ainakin alkoi suurestikin epäilyttämään reissun mielekkyys.

Onneksi porukan innokas videokuvaaja tarvitsi lisää materiaalia lasten vaellusreissuvideota varten, joten pakkasimme eväät ja lähdimme kohti "Helvettiä" kuten aloituspisteen kyltissä luvataan!

Kierros oli kolmevuotiaiden reissaajien kannalta ihanteellinen. Oli pitkospuuita, portaita, siltoja, jättikiviä ym. ihmeteltävää. Maistoimme puolukoita ja karpaloitakin! Puolitoistavuotias neitokainen oli myös melko tyytyväinen rinkkakyydistään. Eväitä, aikaa ja pieniä välipaloja "kävelytsemppaukseen" ei kyllä tällä kokoonpanolla ole koskaan liikaa!

Kuinka pitkän matkan lapsi jaksaa kävellä retkellä?

Varalta mukana olivat myös rattaat, jotka kulkivat  polulla suurimman osan matkasta ihan kohtuullisen hyvin. Pitkospuilla rattaat kuljetettiin tyhjänä. Lastenkantorinkat porukkamme 3-vuotiaille olisi ollut kylläkin kätevämpi ratkaisu siltä varalta että väsy iskee. On varmaan suureksi osaksi motivaatiosta kiinni kuinka pitkän matkan 3-vuotias lapsi jaksaa kävellä ,mutta muutaman pikku reissun kokemuksella n. 1-2 km on ollut vielä mukavaa ja leppoisaa. Tälläkin reissulla reppuselkä ja rataskyyti kelpasivat siellä täällä matkan varrella useaan otteeseen. Matkaa kertyi n. 4,8 km.

Onneksi rohkenimme lähteä kokeilemaan tämän kokoonpanon reissukestävyyttä, sillä mikäpä sen parempi palkinto kuin lasten punaiset posket reissun päätteksi. Unohtamatta tietysti lauluja ja hervottomia juttuja matkan varrella. Liian harvoin tulee juteltua ja varsinkin kuunneltua näiden sanaseppojen tarinointia näin ajan kanssa.

Lapset selvisivät loistavasti sateesta, ukkosesta ja pitkähköstä kävelystä tuoreella innokkaalla aseenteellaan, vanhemmat siinä sivussa, oppien pikkuhiljaa näiltä pienimmiltä asennetta ja luonnon pienten ihmeiden ihmettelytaitoja.

Kiitos seurasta Pihla, Lumi, Mari , Eetu, Timo!

-uusiin retkiin pieniin ja suuriin-
Tarja, Oulun Partioaitta

Kommentit