Garmin Fenix 3 HR kellon käyttötesti

Garmin Fenix 3 HR kellon käyttötesti

Minä harrastan urheilua 10-15h viikossa, minkä lisäksi sitten hyötypyöräilyä tulee viikossa noin 100 km. Pääasiallisesti harjoitteluni koostuu maastopyöräilystä ja muistakin pyöräilymuodoista ympäri vuoden – näiden lisäksi juoksu varsinkin työmatkoilla kuuluu harjoitteluun. Talvella sitten lisäksi hiihto ja lumikenkäily ovat osat kuntoiluani. Harjoitteluni ei tähtää erityisesti mihinkään kilpailuihin joskin pyöräsuunnistus- ja rogaining-kisoihin osallistun kunhan ne sopivat aikatauluihini. Fenix 3 HR -kelloa ennen minulla on kokemusta erityisesti Polarin V800 kellosta, jota olen käyttänyt reilun puoli vuotta – tämä varmasti vaikutti paljonkin, miten koin Garminin kellon käytössäni. Joten itse asiaan ja kokemuksiini Garminin top-of-the-line kellosta.

Sain Garmin Fenix 3 HR kellon siis heti pääsiäisen jälkeen käyttööni, harmikseni juuri parin viikon pohjoisen hiihtoreissun jälkeen, jossa varmasti reititystoimintoja olisi voinut testata enemmänkin. Tyylikkäästä paketista löytyi kohtuullisen kookas ja todellakin maskuliinen kello – ehkä jotain Casio G-shock tyyliä lähempänä kuin perinteistä kelloa. Itselle koko ei ole tuottanut ongelmia, mutta varmaankin ihan pienimpien kannattaa testata kelloa käteen ennen ostamista.  Virrat päälle ja asetusten säätämiseen. Heti aluksi kannattaa suosiolla asentaa puhelimeen (itsellä iOS) Garmin connect -sovellus jossa laittaa asetukset kohdilleen, kun se kuitenkin sitten ylikirjoittaa kellossa tehdyt asetukset (ainakin näin kävi kelloasetuksille). Kun tuon tietää niin sitten kyllä käyttöönotto on helpohkoa.  Harmittavasti kaikkia asetuksia ei voi sovelluksesta tai nettipalvelussa tehdä. Esimerkiksi harjoitusten aikana näkyvät näytöt pitää vaihtaa itse kellosta, jossa tietenkään käyttöliittymän ystävällisyys ei voi olla samaa tasoa puhelimen/nettipalvelun kanssa.

En jaksanut alkaa tekemään moisia muutoksia aluksi vaan lähdin juoksulenkille.  GPS löytyi nopeasti ja sykettäkin alkoi näyttämään, ilman sykevyötä! Harmikseni vain näytti, että kuntoni oli laskenut oudosti tai ainakin sykkeet olivat mahdottoman korkeat. Joten palasin kotiin ja laitoin toiseen ranteeseen Polarin mittarin ja sykevyön. Tosiaankin sykkeet olivat Garminissa ~20 lyöntiä korkeammat, mutta tämä korjaantui, kun siirsin kellon aivan kämmenen vierestä vähän lihaisampaan kohtaan. Sykkeet olivat tämän jälkeen hyvin lähelle samoja kuin itse sykevyöllä ja kaikissa myöhemmissä harjoituksissakaan en havainnut mitään poikkeamia koettuun harjoituksen rankkuuteen. Tämä siis koskien juoksua (vastannee talvella lähelle lumikenkäilyä/hiihtoa), maasto- ja maantiepyöräilyä ja kuntosaliharjoittelua, joita ehdin tehdä kokeilujakson aikana. Talvella tietenkin mittarin joutuisi laittamaan vaatteiden alle ja sykkeen havainnointi olisi hankalaa, mutta Oulussakin säät olivat jo niin lämpimät, että tämä ei aiheuttanut mitään ongelmaa kokeilujakson aikana. No lenkin loputtua ihan automaagisesti tiedot harjoituksesta siirtyivät verkkopalveluun ja niitä pystyi tarkastelemaan helposti ja monipuolisesti sieltä. Oikein hyvä!

Kun ilta saapuu ja lamput sammuu niin pieneksi ongelmaksi muodostuu näytön kontrasti, joka on heikohko (ilmeisesti kyseessä on e-Ink näyttö, ekirjoista tuttu teknologia) ja siten taustavaloa joutuu käyttäämään aika paljon. No tuohon kyllä tottui nopeasti. Ja näytön kontrastihan vain paranee mitä kirkkaampaa on joten kirkkaassa auringonpaisteessa näytön lukeminen ei tuottanut mitään ongelmia.

Seuraavana päivänä sitten vyöttömän sykemittauksen edut olivat ilmeiset kun työmatkoiltakin saa kätevästi kerättyä tiedot ilman mitään vyökikkailua. Tämän takia onkin tullut kerättyä tiedot talteen myös kaikesta hyötypyöräilystä kun se onnistuu ilman mitään lisävarusteluja.

Ja illalla sitten kuntosaliharjoittelun pariin. Menikin jonkin aikaa ennen kuin keksin miten uuden urheiluprofiilin saa kelloon laitettua – Ilman Googlea olisi jäänyt tekemättä l. urheilulajit ovat ”appseja”. Kun sen tietää, uuden lajin lisääminen kellosta onnistuu helposti.

Garmin Fenix 3 HR

Käytännössä pidin kelloa kädessäni 24/7 - kellon latauksen ja peseytymisten aikana poistin se kädestä. Niinpä tänä aikana sain jo aika hyvän käsityksen aktiivisuuden seurannasta. Se toimii ihan odotetulla tavalla ja muistuttelee aiheesta, kun istuu liian pitkään että olisi jo aika vähän käydä kävelemässä. Tämä on hyvä, kun itse teen toimistotyötä ja joskus istumista tahtoo tulla liian pitkään. Unen seurantakin toimi minusta hyvin – kello havaitsee automaattisesti, kuten Polarikin, milloin on mennyt nukkumaan ja milloin herää. Ainoastaan yhtenä yönä kello antoi ylipitkän uniajan – kaikki muut yöt olivat hyvin lähellä sen mitä itsekin koin. Nettipalvelussa/puhelimessa voi tarkastella tarkasti kaikkea aktiivisuuteen liittyvä dataa ja kannattaa käyttääkkin vähän aikaa, että tutustuu, mitä kaikkea tietoa sieltä saa ja poistaa näytöistä itseään kiinnostamattomat kohdat.  Ja koska tässä kellossa on integroitu sykemittaus, palvelusta näkee myöskin kokopäivän ajalta syketiedot – erityisesti leposyketieto oli itselle mielenkiintoinen, kun testijakson loppua kohti se alkoi nousta. Syykin selvisi, kun nuha alkoi vaivaamaan. Liekö sitten pöpöjen vai siitepölyn vaikutusta. Tuota tulee varmasti itse seurattua tarkemminkin varsinkin, kun en tullut testijakson aikana vielä sinuiksi palautumistiedon kanssa, joka toteutetaan yhdessä Jyväskyläläisen Firstbeatin kanssa. Harmittavasti en löytänyt kunnon tietoa, mitä tarkoittaa tuo mystinen aika, jota kello näyttää harjoituksen jälkeen. Garmin mainitsee että se ilmaisee odotusajan seuraavaan kovaan harjoitukseen, mutta mitään selitystä ei ole miten ”kova harjoitus” määritellään.  Valitettavasti tätä palautumisaikaa ei tule Garmin Connect palveluun joten se pitää aina kaivaa kellosta, mikä on kyllä harmi varsinkin kun se on piilotettu alivalikkojen taakse. 

No onhan Fenix paljon muutakin kuin pelkkä urheilukello. Siitä löytyy täysiverinen ABC (Altimeter, Barometer ja Compass), mikä on varmasti hyödyllinen niin maastossa kuin kaupungeissakin.  Kompassia tarvitsee matkaillessa metromatkojen jälkeen tajuamaan oikeat ilmansuunnat. Näiden testaus jäi vähäiseksi vielä tällä jaksolla joskin korkeustietoa tuli kerätty harjoitusten aikana ja siinä ei ollut mitään yllätyksiä. Ja löytyyhän tästä jopa jossain määrin älykellon piirteitä. Kello lataa mm. puhelimen kautta säätietoja. Garminin palvelusta voi ladata jopa sovelluksen, jossa puhelimen näytölle lautautuu OpenStreetMap tai Google kartta. No nuo eivät sovellu kyllä minusta reaaliaikaiseen suunnistukseen, mutta varmaankin jos on aivan hukassa, itsensä paikallistaminen onnistuu. Itse ehkä kuitenkin luottasiin perinteiseen tai kellon kompassiin enemmän. Paras älykello-ominaisuus minulle on ilmoitukset saapuvista viesteistä tai no mistä vain saapuvista ilmoituksista iOSin ilmoituskeskukseen. Nämä toimivat myös hienosti harjoituksen aikana. Ja ensimmmäisenä yönä kyllä tuli sitten heti aktivoitua ”Älä häiritse” tila puhelimesta yöksi niin ilmoitukset eivät tule kelloon silloin.

Ehkä kuitenkin paras sovellus, jonka löysin itselleni on dwMap (dynamicWatch). Sitä kautta reittien lataaminen kelloon on helppoa. Nettisivulla voi käydä suunnittelemassa reitit ja kun merkitsee sen ”halutuksi”, se latautuu kelloon kun sovelluksen seuraavan kerran käynnistää. Kunhan sitten on myös valinnut oikein lajin nettisivulta,  kellon näytöt ”harjoituksen” aikana sitten näkyvät kuten ne kelloon asettanut. Tämän jälkeen, kun harjoituksen aloittaa alisivuilta kellosta näkyy ladattu reitti, jota seuraamalla reitin voi toteuttaa – tai olla toteuttamatta jos siltä tuntuu. DynamicWatch nettisivu toimii hyvin puhelimen selaimella, jolla myöskin on hyvä suunnitella uusi reitti ja tehdä tarvittavat asetukset ilman tietokonetta – karttapohjana sivulla on Googlen kartat. Onneksi palveluun saa helposti ladattua myös .gpx reitin, joka on hyvä käydä suunnittelemassa vaikka Retkikartta.fi palvelussa aivan mahtavilla maanmittauslaitosten kartoilla tai OpenRouteService.org:ssa opencyclemaps pohjilla. Itse testasin reititystä Oulussa pyöräreissulla ja sitten täysin tuntemattomassa ympäristössä Dubrovnikissa polkujuoksien. Aluksi meni vähän aikaa, että oppi tietämään, kuinka nopeasti käännökset tulevat vastaan kun pohjalla ei tosiaan näy karttaa vaan ainoastaan reitin muoto. Parin mutkan pitkäksi menemisen jälkeen oppi kyllä ennustamaan, missä kohtaa seuraava käännös tulee. Eihän tämä mitään oikeaa karttaa korvaa, mutta kyllä tällä saa vahvistusta itselle ja mahdollistaa ainakin oudoissa maastoissa löytämään uusia mielenkiintoisia polkuja.

Koejakson aikana akku kesti yleisesti n. 6 päivää sisältäen päivässä keskimäärin n. 2h GPS käyttöä Tämä on ihan kohtuullinen suoritus. Testijakson loputtua, jos analogiaa puhelinmaailmaan hakee käytön helppoudesta ja monipuolisuudesta, varmaankin Garmin vaikuttaa Androidilta ja Polar iOSilta. Garminia pystyy muokkaamaan paljon ja se pystyy vaikka mihin tempppuihin, kunhan opettelee ja näkee vähän vaivaa. Mutta Polar oli ainakin itselle helpompi oppia käyttämään, vaikka on toki paljon rajoittuneempi sitten, mitä sillä pystyy tekemään. Varmaankin yhtenä syynä on Polarin keskittyminen urheiluominaisuuksiin. Fenix 3 taas on todellakin monipuolinen niin urheilu- kuin sitten retkeilykäyttöön . Ja tuo integroitu HR mittauskin helpottaa päivittäistä sykkeenmittausta harjoituksissa ja ympärivuorokautinen sykemittaus tuo itselle paljonkin lisätietoa kehon tilasta. Kaiken kaikkiaan minulle jäi hyvä mieli laitteesta. Pitää vain malttaa käyttää vähän aikaa kellon kanssa värkkäilyyn, mutta se kyllä kannattaa niin saa itselleen optimoidun annin kellosta.

Kommentit