Henkilökuva: Yrjönkadun klubimestari

Henkilökuva: Yrjönkadun klubimestari

Intohimon lähteenä voi olla jokin hyvin pienikin tapahtuma, jonka kokemus kuitenkin seuraa läpi koko elämän ja ohjaa elämänkulkua joskus hyvinkin merkittävästi. Minulle tuollainen kokemus on noin 4-6 vuotiaana metsästä löytynyt kirkas ja raikasvetinen puro, josta juominen vilvoitti ja piristi tavalla, jollaista en ollut muuten kokenut. Jostain syystä tuo hetki on saanut minut etsimään itseään uudelleen jo kolmisenkymmentä vuotta.

Noista lapsuuden aamupäivien lyhyistä, mutta vaikuttavista metsäretkistä on vuosien aikana kehittynyt rakas harrastus ja työ, jota olen seurannut pohjoisilta erämailta kaukaisiin maihin; tähän mennessä yhteensä viidelle mantereelle. Tämä ei kuitenkaan ole koskaan ollut itsestään selvää ja haastavalle matkalle on sattunut myös suuria takaiskuja sekä pettymyksiä, kuten elämään ja suureen seikkailuun kuuluukin.

Itsepäisen ja joskus itsekkäänkin seikkailunhalun ajamana massiivinen välilevyn pullistuma ja joku murtuma selkärangassa lopettivat aktiivisen elämäntavan 2010. Näkymät olivat surkeat, kuten olokin. Itsesäälissäni ja selkäkivuissani kiemurrellessani pitkäaikainen ystävä ja reissukaveri yli 12 vuoden ajalta menehtyi tapaturmaisesti Annapurna I –vuoren rinteille jakamamme intohimon ja elämäntavan parissa. Viimeistään silloin näytti, että sellainen tapa elää, johon olin itseni opettanut, olisi pakko päättyä. Metsästä löytynyttä kirkasta ja raikasvetistä puroa en enää edes muistanut.

On ollut huikeaa tuntea haluamani elämän palaavan takaisin tämän työn ja kaikkien sen puitteissa tapaamieni ihmisten kautta. Jotkut heistä ovat vanhoja tuttuja, mutta useimmat uusia. Joukossa on myös nuoruuteni esikuvia, joiden raportit ja reissukertomukset olen lukenut aikanaan tarkasti ja sydän pamppaillen. Päivittäiset kohtaamiset Partioaitan asiakkaiden kanssa ovat niin ikään kannustaneet katsomaan koko omaa ulkoilun kaarta taaksepäin ja asettamaan sekä uusia tavoitteita tähän hetkeen, että haaveita tulevaisuuteen.

Tässä blogissa kirjoitan arkisista haasteista sovitellessani ”suuren seikkailijan” omakuvaani perheenisän realiteetteihin tinkimättä elämäntavasta, joka minut sytyttää. Välillä vaivun muistelemaan menneitä seikkailuita ja varmasti vilkaisemme myös kohta 90 vuoden ikäisen Yrjönkadun Partioaitan kulissien taakse.

Tämä on uusi alku.

Ulkona. Perillä.

 

Kirjoittaja, Jere Pettersson, on Yrjönkadun myymälän myymäläpäällikkö ja klubimestari.

Kommentit