Lepo on luksusta Santiago de Compostela –vaelluksella!

Lepo on luksusta Santiago de Compostela –vaelluksella!

Tänään pidettiin lepopäivä ja suosittelen sitä kaikille! Tomar on ihana kaupunki kuten myös hostellimme. Nukuimme pitkään, söimme aamupalan, leikimme turisteja ja ostimme äidille uudet kengät. Iltapäivällä tehtiin ruokaa, jonka kautta tutustuttiin moniin uusiin ihmisiin ja vietettiin mukava ilta.

Seuraavana aamuna lähdettiin extra-aikaisin (ennen kuutta) ja hyvä niin. Oli viileää ja hiljaista, mutta valoisaa ja vaikka hieman eksyttiin, päästiin onneksi google mapsin voimin seuraavaan albergueen. Varmistakaa puhelimiin täydet akut!

Eilinen antoi puhtia, mutta väsymys iski silti jalkapohjiin. Ehkä ne vielä tottuvat, lepo ainakin auttaa aina. Alberguessa törmättiin useampaan uuteen vaeltajatuttavuuteen, mikä oli ihanaa. Juteltiin, kokattiin, syötiin, kertoiltiin kokemuksia. Huomenna taas kohti uusia tuulia.

Janina

Tomar, Portugali

Albergue Tomarissa

Time to Cook

Pitkien päivämatkojen ja kuumuuden uuvuttamina teimme päätöksen levätä kokonaisen päivän Tomarissa. Hulppealla hostellillamme saattoi myös olla osuutta asiaan. Ja kuvankauniilla ja virkeällä kaupunkielämällä. Thomar 2300 -hostelli maksaa vaeltajilta 15 € / yö, naisilla ja miehillä omat huoneet. Löytyy kylpyamme, pyykkikoneet, netit, telkkarit ja oleskelutilat puhumattakaan upeasta keittiöstä kaikkine härveleineen. Jopa veitset olivat hyvät ja leikkuulautoja kolme! Lepopäivästä huolimatta kävelimme kaupungilla ehkä 10 km tutustuen vanhaan linnaan ja lukuisiin siltoihin. Sport Zonesta ostin itselleni uudet tukevammat vaelluskengät (60 €), jotka tulevilla kiipeilyreissulla käyvät lähestymiskengistä. Ehkä ensi kesänä kävely vaihtuu vuorille kiipeilyyn? Janinalle hankimme apteekista voidetta atooppiseen ihottumaan sekä viilennysvoidetta jalkapohjiin.

Illalla teimme itse ruokaa (pastaa tomaattikastikkeessa, paistettuja kasviksia ja salaattia) hyödyntäen kutsuvaa keittiötä. Ruokaa riitti lopulta kuudelle ihmiselle. Näin pääsimme tutustumaan uusiin ihmisiin, muun muassa  tanskalaiseen Metteen, joka varpaankyntensä menettäneenä turvautuu seuraavina päivinä bussikyytiin.

Tomarista lähdimme aamuvarhaisella yhdessä auringonnousun kanssa kohti pohjoista. Uudet kengät jalassa tuntuivat paremmilta kuin pehmeämmät kengät, mutta kantapäät olivat edelleen arat koko päivän.

Alkupätkä oli upeaa joenvartta muutaman kilometrin verran. Sitten harha-askel tai vandalismi iski ja kadotimme reittimerkit. Loppupäivän ajan opaskirjanamme toimi Google maps. Jatkoimme oikeaan suuntaan läpi kukkuloiden ja peltojen ja lopulta 31 km jälkeen majapaikassamme (10 €) saimme kuulla, että kaikki olivat eksyneet ja tulleet perille miten kukakin. Ehkä merkkejä on sotkettu, siirretty tai muuten tuhottu?

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Teimme itse ruokaa pikkuruisessa keittiössä ja pöytään istui kanssamme belgialainen Gil ja australialainen Peter. Hospitalero halusi vielä illalla esitellä meille laajennusosaansa alberguesta, joka on suunniteltu erityisesti pyöräileville caminolaisille pyöränpesupisteineen ja muine erikoisuuksineen.

Irene

Seinäpiirustuksia

Chaos loppuu

Rua principal

Uudet vaelluskengät

Santiago de Compostela

Camino-reitti

Vaellus

Kuljettu reitti Santiago de Compostela -vaelluksella

Sää

Kommentit