Puolivälin krouvi Santiago de Compostela retitillä

Puolivälin krouvi Santiago de Compostela retitillä

Päivät 13 ja 14 Santiago de Compostela –vaelluksella Lissabonista Santiagoon.

Aamu oli rento ja seesteinen. Ulkona oli ensimmäistä kertaa samanlainen pilvinen sää kuin Suomessa. Kesken matkan aloin tuntea pientä koti-ikävää, kun sää ja eilinen ruoka muistuttivat niistä rennoista illoista kotisohvan nurkassa siskojen kanssa, kun ulkona on tylsä sää ja yhdessätehtyä ruokaa riittää koko elokuvan ajaksi.

Kävely oli jälleen hieman kankeaa eilisen rykäisyn jälkeen. Tunnelma muutenki oli haikea, sillä oli pienen  caminoperheemme eroamispäivä. Australialainen, pieni, iloinen ja puhelias mummeli Jayne jäi Coimbraan, me lähdimme seuraavaan kaupunkiin, belgialainen mukava partiolaispojan näköinen Gil matkasi Porton kautta kotiin ja Peter jatkoi matkaansa vielä seuraavaan kylään. Heipat olivat lyhyet ja ytimekkäät, jotta turhalta niiskutukselta säästyttäisiin.

Lepäsimme alberguessa ja söimme vaeltajamenun iltapalaksi. Eipä ollut kummoinen ja  hitakin oli melko kallis, joten seuraavana aamuna olikin sitten kova nälkä. Iltaamme piristi kuitenkin tieto, että pääsin hakemaani yliopistoon.

Nukuimme hyvin ja lähdimme jälleen taivaltamaan kohti pohjoista. 2 viikkoa takana ja viimein kroppa alkaa tottua kävelyyn. Ainainen tasainen asfaltti kyllästyttää, mutta jalat kestävät helpommin ja pitemmälle joka päivä. 25 kilometrin kävely on joka tapauksessa kuitenkin huomattavasti mukavampi kuin 30 kilometriä.

Pienen eksymisen jälkeen päästiin hyvällä rytmillä (mm. yliopistosta ja sukulaisten koulutuksista puhellen sekä musiikkia kuunnellen) perille. Kaupungissa on meneillään koko kuun kestävät juhlat ja taidetta on joka puolella. Rantakadun yllä esimerkiksi on kattona lauma sateenvarjoja. Joki virtaa vieressä ja tahdomme vielä palata käymään siellä.

Alberguelle on Águedan keskustasta noin kilometrin matka. Tuskainen viime ponnistus nälkäisille vaeltajille. On se kuitenkin sen arvoista. Ihanin albergue tähän mennessä. Äärimmäisen suloinen ja siisti paikka. Ystävällinen, hauska nainen vastaanotossa, sisäpiha on kaunis, upea näköala ja musiikki soi. Lisäksi keittiö on ihana ja Lidl lähellä. Ai että, nyt kelpaa lekotella loppuilta.

Janina

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Puolivälin krouvi, ensimmäiset jäähyväiset ja ristiriitaiset tunteet
 
Coimbran upeasta luostarialberguesta itsetehdyn aamupalan jälkeen saimme houkuteltua mukaamme vielä yhdeksi päiväksi Gilin, joka nappasi Mealhadaan saavuttuamme alleen junan Portoon. Hän jatkaa omaa caminoaan jonain toisena vuonna Santiagoon saakka, nyt ei ollut enempää aikaa. Jayne puolestaan jäi viehättävään yliopistokaupunkiin viettämään lepopäivää. Toinen kävelevä matkakumppanimme Peter halusi puolestaan talsia pidempiä päivämatkoja, joten pieni caminoperheemme hajosi omille teilleen. Hassua miten nopeasti ihmisiin kiintyy, vaikkei heistä tiedä paljoakaan.
 
Eilinen 37 kilometrin aherrus painoi jaloissani sen verran, etten edes kuvitellut lähteväni Peterin vauhtiin mukaan. 23 kilometriä riitti tälle päivälle. Illalla lepoa ja jalkahierontaa. Uudet kengät yrittävät rakottaa jalkojani, täytynee ennaltaehkäisevästi ostaa rakkolaastareita.
 
Caminoperhe jäi taakse, mutta lauantaina heräsimme alberguesta ainakin 7 uuden vaeltajan kanssa. Jokaisella on oma rytminsä, joku porukka lähti kolistellen jo viiden maissa ja jotkut vasta käänsivät kylkeä, kun me lähdimme seitsemän jälkeen.
 
Matkan puolivälin seutu on minulle aina henkisesti raskain etappi. Koko homma vähän kyllästyttää, tutut ihmiset jäävät taakse eikä jaksaisi heti tutustua uusiinkaan. Maisemat vaihtuvat liian hitaasti ja päivät ovat keskenään turhan samanlaisia. Rakkojakin tuntuu tällä matkalla tulevan. Mäkämäkämäkä.
 
Nautin päivästä kuitenkin suuresti. Janina sai tiedon että hän pääsi Helsingin yliopistoon. Ystäväni sai hoidettua muuton. Toinen ystäväni pääsi turvallisesti matkalle Kiinaan. Kolmannella alkoi odotettu kesäloma. Kaupunki jonne saavuimme oli lumoava taidekaupunki. Albergue oli parasta A-luokkaa. Mökötys on turhaa, mutta Caminolla fiilikset heittelehtivät. Elämä tuntuu elämältä.
 
Irene

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Santiago de Compostela

Kommentit