Rakas vaelluskaveri, lähtö on kohta ovella

Rakas vaelluskaveri, lähtö on kohta ovella

Heippa Janina!

Minun pieni lapseni. Suloinen vauvelini. Milloin sinusta tuli aikuinen? Miten melkein 20 vuotta voi kulua tällaista superkiitonopeutta? Täysi-ikäisyyden lisäksi saavutit juuri valkolakin ja nyt olet monessakin mielessä elämäsi käännekohdassa. Minulle olet kuitenkin aina pikkuinen tyttöni, joka pitää huolta pikkusiskoistaan kuin leijonaemo, joka rakastaa luonnossa hyppelemistä, joka ihmettelee maailman äärettömyyttä, joka on suoraselkäisin ja luotettavin ihminen jonka tunnen. Uskon, että saavutat elämässäsi kaiken mitä vain haluat tavoitella. Uskalla unelmoida!

Meidän lähtö Portugaliin on aivan nurkan takana. Kutkuttavaa! Lähtöpäivänä pistäydymme Lontoossa, seuraavan päivän vietämme Lissabonissa ja sitten tallustamaan. Alustavasti suunniteltu päivämatka pyörii reilussa 25 kilometrissä. Se on aika kova tahti, mutta pohjakuntosi tanssijana kiidättää varmasti jalkojasi nopeampaan tikkaustahtiin kuin minun polveni minua. Toivon kuitenkin, että nautit rauhallisestakin matkanteosta ja annat itsellesi luvan ottaa rennosti tiukan koulupuristuksen jälkeen. Vaeltaminen ei ole juoksemista, toivottavasti osaan reissussa kertoa sinulle miksi se on kolahtanut minulle niin kovaa. Ehkäpä annan pari vinkkiä elämääkin varten, päätä sitten itse kannattaako niitä noudattaa.

Olen onnellinen ja etuoikeutettu saadessani varastaa meille 5 viikkoa yhteistä aikaa. Meille tulee upea reissu! Let's go!

Rakkaudella äiti

Ylioppilaslahjaksi vaellus Santiago de Compostelaan

Hei äiti.

Odottelen jo innolla matkaamme kohti Portugalin vaellusreittiä. Vaikka alkuperäinen toiveeni oli päästä kauas ja yksin, on tämäkin kohteemme varmasti kokemisen arvoinen. Se on hassua, miten jännittämiselle ei ole jäänyt tilaa, kun sen korvaa valtava innostus ja uteliaisuus. Olet äiti jo useamman kerran käynyt vaeltamassa ja ehkäpä sen takia on myös hyvä, etten lähde tälle ensimmäiselle vaellustaipaleelleni ypöyksin. Ehkäpä tämän matkan voisi tosiaan nähdä symbolisena viimeisenä yhteisenä matkanamme.

En vielä ole muuttamassa mihinkään, mutta olen jo varttunut itsenäiseksi ja odotan matkaltamme jonkinlaista aikaa ja mahdollisuutta ajatella ja punnita sitä, mihin suuntaan tästä jatkaisin. Se voisi olla hyvä tehdä yksin, mutta toisaalta on ihanaa että olet tukenani. Ajatuksissani matka on täynnä aurinkoa, nättejä maisemia, uupumusta, onnea ja ehkä suruakin, pohdintoja ja eksymistä ja tien löytämistä uudelleen. En voi olla varma mitä matkalla tapahtuu, mutta haluan vastaanottaa kaiken avarin mielin ja nauttia siitä mitä eteemme sattuu. Pian mennään!

Rakkaudella Janina

Järvi

Kommentit