Ruokahuolto

Ruokahuolto

Napoleon totesi armeijan marssivan vatsallaan – tämä pätee hyvin retkeilijöihinkin. Pitkän ja reippaan ulkoilupäivän aikana ihminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin tavallisesti. Vaelluksella päivittäinen energiantarve voi olla jopa kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Säännöllisesti ja riittävästi syöneellä vaeltajalla mieli pysyy korkeammalla, eikä pieni sade tunnu monsuunilta.

Ruokailut on hyvä jakaa moneen pienempään osaan. Tyypilliset ateriat ovat aamupala, lounas, päivällinen sekä matkalla syötävä välipala. Aamupala ja päivällinen ovat näistä tärkeimpiä - ne on hyvä nauttia leiripaikalla. Lounas ja välipala voidaan syödä matkan varrella. Päivällinen on pääateria, joten sen suunnitteluun kannattaa panostaa ennen reissua.

Lounas on tyypillisesti kevyt ja nopeasti syötävä ateria. Annoksiksi pakatut kuivaruuat ovat hyvä ja helppo vaihtoehto lounaiksi. Niistä saa maukkaan aterian kaatamalla pakkauspussi puolilleen kiehuvaa vettä.

Keittimiä eri oloihin

Ruuan valmistaminen onnistuu helposti retkikeittimellä. Keittimiä on kolmea tyyppiä, joista jokainen toimii hiukan eri tavalla ja on parhaimmillaan eri olosuhteissa.

Kaikissa keittimissä on syytä tarkkailla polttoaineen kulutusta. Kulutusta on helppo pienentää hyvällä tuulensuojalla. Vesi kiehuu huomattavasti nopeammin, jos tuuli ei vie lämpöä kattilan alta pois. Näppärä konsti on hankkia taitettava tuulisuoja eteen. Myös makuualusta tai rinkka toimivat tarvittaessa tuulivallina.

Tuttu ja turvallinen

Aloittelevan retkeilijän ensimmäinen keitin on yleensä spriitä polttava Trangia. Se on klassikoksi muodostunut monipuolinen peruskeitin, jonka kuorista löytyy kaikki tarpeellinen. Pakkaukseen kuuluu kaksi kattilaa, paistinpannu, poltin, tuulisuojus ja kahva. Osat pakkautuvat kätevästi sisäkkäin.

Trangia on hyvin toimintavarma ja sitä voi käyttää vuoden ympäri. Siinä poltettavaa spriitä voi ostaa huoltoasemilta.

Nopea ja siisti

Kaasukeittimet ovat spriikeittimiä nopeampia ja tehokkaampia. Kaasua polttavat retkikeittimet eivät myöskään nokea kattiloita yhtä paljon kuin spriikeittimet.

Kaasukeitinten kirjo on hyvin laaja. Tyypillisesti polttimet myydään sellaisinaan ja kattilat pitää hankkia erikseen. Tällöin kukin voi rakentaa juuri sellaisen keittiön kuin haluaa. Kaasukeittimet ovat kooltaan varsin pieniä. Poltin mahtuu näppärästi kattilan sisään, jolloin repussa säästyy tilaa.

Kaasukeittimissä käytetään kahta kiinnitystapaa. Vanhanmalliset keittimet puhkaisevat kaasupullon kuoreen reiän. Niitä ei pysty irrottamaan pullosta käyttökertojen välillä. Ne ovat parhaimmillaan kesämökkien tai asuntovaunujen varakeittiminä. Uudemmissa keittimissä on pulloon sopivat kierteet. Ne on helppo ruuvata pullosta irti ja kuljettaa repussa erillisinä. Irtiruuvattavat kaasukeittimet ovat retkeilijällä parempi vaihtoehto.

Kaasun kulutusta voi olla aluksi hankala arvioida. Kukaan ei varmasti halua joutua tilanteeseen, jossa pullo tyhjenee puolessa välissä matkaa. Yleensä kaasua myydään kolmenkokoisissa pulloissa. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa:

  • pieni (100g) yhdelle viikonlopuksi
  • keskikoko (230g) kahdelle pitkäksi viikonlopuksi
  • iso (450g) yhdelle/kahdelle viikon vaellukselle

Ääriolosuhteisiin

Kaasun heikko puoli on se, että sitä ei voi käyttää kovalla pakkasella. Kaasu ei tule pullosta ulos lämpötilan laskiessa alle kymmenen pakkasasteen.

Talviretkeilyyn paras valinta on monipolttoainekeitin. Siinä voi polttaa dieseliä, kerosiinia ja monia muita bensiinin johdannaisia. Parhaiten siinä palaa puhdistettu bensiini, joka ei tuki keittimen suuttimia.

Monipolttoainekeittimiä voi käyttää myös ohuessa ilmanalassa. Haastavien olosuhteiden lisäksi ne ovat hyviä valintoja kaukomaihin matkaaville. Sopivan kaasupullon löytäminen Afrikasta on paljon vaikeampaa kuin dieselin.

Kommentit