Teltan valinta on yllättävän suuri ratkaisu

Teltan valinta on yllättävän suuri ratkaisu

Alkava kesä pistää telttaostajat liikkeelle. Niille, joilla kesäasunnon hankinta on edessä, on alkuvuosi ollut netin tutkimista ja esitteiden selaamista. Moni ei halua jäädä kahden teltan loukkuun ja siksi käytettyjen retkeilyvälineiden palstoilla on kaupattu vanhoja asumuksia. Hyvin palvelleita, vähän käytettyjä ja lähes ehjiä on liikkeellä. Niihin aloittelija pääsee pikkurahalla käsiksi.

Perheteltta Englannin maisemissa 2006

Kaupoissa on havaittavissa liikehdintää, kun teltta-asiakkaat kyselevät tavaran saapumista. Kevään ennakoissa usealtakin valmistajalta tulee tuotteita hyllyyn. Nyt kun tietäisi vielä minkä hankkisi.

Maallikko voisi kuvitella, että teltan osto on hyvin helppo juttu. Itse asiassa se on yksi niitä vaikeimmin päätettäviä retkeilyvälineitä. Kolmen tärkeimmän muuttujan taistelussa on yritettävä löytää itselle sopiva kompromissi. Hinta, paino ja kestävyys, ovat ne kolmiodraaman ainekset. Tilavuuskaan ei ole niin iso tekijä, sillä se yleensä kulkee noiden kolmen muuttujan mukana. Samaa voi sanoa mallista, sillä sekin selviää niistä kolmesta, ellei se jo ole lähtökohta.

Fjällräven Abisko Lite 3 Ruotsissa 2015

Voidaan ajatella, että tunturivaeltaja lähtee pohdinnoissaan tunneliteltasta. Onhan se kuitenkin pohjoismainen ratkaisu ja varmasti soveltuu näihin maisemiin. Päätettäväksi jää sitten, päätyäkö halpaan merkkiin ja kyseenalaisiin materiaaleihin, vai satsatako heti kunnolliseen. Vaikka kuinka yritetään kaunistella, että edullisellakin pärjää, niin kyllä luontoäiti noukkii väärissä varusteissa säästäneet pois.

Se rankkasade ja myrsky voi olla ihan yhtä raju lähialueen retkillä, kuin kauempanakin. Leirintäalueelta voi olla helpompi etsiä muuta suojaa, kuin korvessa kymmenien kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta. Siinä on vähän puntarointia teltanvalintaan.

Itäsaksalainen miehistöteltta

     

Mallit vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan

Perinteisessä tunturiteltassa on sisäteltta pystytettäessä mukana. Nukkumatila pysyy tällöin kuivana, vaikka sataisi kaatamalla. Monissa kupoliteltoissa sisäteltta pystytetään ensin ja ulkoteltta viritetään sen päälle. Näissä käyttötarkoitus ja käyttöalueet eroavat tunneliteltoista. Geodeettisia telttoja käytetään vuoristossa ja itsestään seisova rakenne on kätevä esimerkiksi melojalle. Kallioluodoilla ei kiilaa saa maahan, joten tunneli on hyvin haastava pystytettävä.   

Tilavuus ei yksikseen ratkaise valintaa, sillä joskus kahden hengen teltta voi olla kolmen hengen mallia painavampi. Tunneliteltoissa nukkumatilan lisäksi täytyy ratkaista haluaako ison eteisen eli absidin. Huonolla kelillä se on luksusta, mutta muuten lisäpainoa. Eteismallejakin voidaan keventää, jos kattoa viistetään päistä alaspäin. 

Yksi tärkein pohdittava on kuitenkin mikä painossa painaa. Ollaan hakoteillä, jos ratkaisua tehdään ainoastaan kuvaston ilmoittaman numeron perusteella. Keveimmällä käy köpelösti. Kun puhutaan neljän vuodenajan teltoista, niin ei ne kaikki oikeasti ja turvallisesti käy ympärivuotiseen käyttöön. Voidaankin ajatella, että talvikäytössä ne kevyemmät ovat suositeltavia puurajan alapuolelle ja tukevat sekä painavat teltat käyvät tunturikäyttöön.

Tunneliteltta Akka Jukkasjärvellä 2012

Aivan liian usein ajatellaan, että kyllä tämä meidän käyttöön käy ja ei meillä ole niin haastavia paikkoja. Niitä on telttoja hajonnut ja karannut ihan ammattilaisiltakin, joten turvallisuus ei ole se mistä kannattaa tinkiä.

Paino kulkee käsikädessä hinnan kanssa

Moni teltan katsoja on huomannut, että painon laskiessa hinta nousee. Tilavuuskaan ei ole yhtä määräävä tekijä, sillä samoilla mitoilla olevien telttojen hinnat määräytyvät materiaalien mukaan. Kun polyesterisesta perusteltasta kevennetään, astuu huippunailon kuvaan. Myös harppaus lasikuitukaarista alumiinisiin, tuntuu kukkarossa. Se missä matematiikkaa tarvittaisiin eniten, on käyttöpäivän hinnassa. On melkeinpä fakta, että se huipputeltta huippuhinnalla kestää kuitenkin pisimpään. Sille kun laskee yön hinnan, jää moni edullisempi toiseksi. Turvallisuutta ei oikein voi hinnoitella, mutta tässä yhtälössä sekin on otettava huomioon. Eikä silloin ole epäselvyyttä valinnasta.

Pikku teltta Kebnekaise

Tilavuus ja paino, mutta myös monikäyttöisyys, siinä jälleen yksi hankala pohdittava lisää. Kuinka monta ihmistä telttaan täytyy sopia? Hankitaanko se vain yhtä viikon vaellusta varten vai olisiko sillä muutakin käyttöä? Onko sooloteltta järkevä ostos, jos yhden reissun jälkeen aikookin kulkea kaksin? Tarvitseeko majoitustarvetta laskea lapsille tai kotieläimille? Kulkeeko teltta hartioilla vai polkupyörän satulalaukussa? Siinä on niin monta kysymystä, että teltankatsojaa jo hirvittää. Joku päätös täytyisi saada aikaan.    

 

Telttakaupoille vakavasti harkiten

En nyt yritä väittää, että kaikkien on ostettava kalleinta. Kuten on mainittu, on kulkijoilla erilaiset tarpeet ja sen mukaan on valintaa tehtävä. Kyllähän yksi määräävä tekijä on se raha. Jos käyttöä on vähän, on edullisen hankinta ihan hyväksyttävää. Tai jos ei rahaa ole, ei voi ostaa sitä parasta ja hienointa, vaikka kuinka mieli tekisi. Turha sitä on järkisyillä tai telttayön hinnoilla perustella, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole laittaa varustelukierteeseen. Siksi se yksi tärkeimmistä kompromissin määrääjistä on hinta.

Vaelluskupoleja Englannissa 1999

Ensimmäinen oma niin kutsuttu vaellustelttani oli Kaira-niminen harjateltta. Se ei ollut hinnalla pilattu, mutta ei ollut varaa kalliimpaankaan. Se oli silti oma ja monet retket sillä tuli tehtyä. Kun tunturituuli painoi kaverini kupoliteltan litteäksi maata vasten, tuntui että olin tehnyt huippuhankinnan. Aika taitaa tässäkin kullata muistot.

Ensimmäinen oma tunneliteltta oli pitkän odotuksen päässä. Silloista rahaa se oli paljon, mutta olin minä Tunturisusi-teltastani erittäin ylpeä. Sittemmin on tullut kokeiltua, ja hankittuakin, monenlaisia telttoja sekä muita majoitteita. Leiri- ja perheteltoista pidän kovasti, koska niissä on väljät tilat ja seisomakorkeus. Painokaan ei haittaa, sillä ne yleensä kulkevat autossa. Toisinaan on isojakin paketteja raahattu metsään, laadukkaamman asumisen toivossa. Joskus on pitänyt keventää rajustikin ja ottaa hartioille hyvin kevyt teltta. Kankaan alla on aina tunnelmaa, oli siellä sitten ahdasta tai väljää.

Tunturisusi Narvik 1996

Teltan valinta on ennen kaikkea henkilökohtainen ratkaisu. Sitä ei voi päättää myyjä kaupassa tai besserwisser sosiaalisen median retkeilyvälinepalstalla. Mielipiteitä voi ja tukea hakea, mutta itse on retkeilijän telttansa valittava. Ja mikä parasta: teltan osto ei ole elämän mittainen ratkaisu. Teltan voi vaihtaa uuteen tai ryhtyä omistajaksi vaikka useammalle. Yhdellä mallilla ei ole pärjättävä kaikissa paikoissa, eikä elämäntilanteissa. Telttoja saa aina uusia, teltta elää käyttäjänsä mukana.

 

Teksti ja kuvat: Joppe Ranta

Fjällräven uudisti telttamallistonsa keväällä 2016. Uudet telttamallit ovat erittäin monikäyttöisiä ja sisältävät lukuisia pieniä käyttöä helpottavia yksityiskohtia. Lue tarkemmin eri sarjojen ja mallien eroista.

Kommentit