Terveys ja turvallisuus Väli-Amerikassa matkustettaessa

Terveys ja turvallisuus Väli-Amerikassa matkustettaessa

Matkustaminen Väli-Amerikassa blondina tyttönä voi välillä käydä mielenkiintoiseksi. Olemme ennen tätä reissua matkustaneet lähinnä Euroopassa, Aasiassa ja Oseaniassa, jotka kaikki ovat älyttömän helppoja ja turvallisia paikkoja matkustaa. Täällä Väli-Amerikassa omaan turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää hieman enemmän huomiota. On luultavasti aika onnekasta, että aloitimme matkamme Costa Ricasta, ja olemme nyt lähteneet liikkumaan kohti pohjoista. Costa Rica on alueen maista kaikista helpoin, kun pohjoisemmat maat kuten esimerkiksi Honduras ja El Salvador ovat jo selvästi epävakaampia. Eron huomaa selvästi jo Nicaraguassa.

Costaricassa lomailemassa

Ajatus siitä, että omaan turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, on nimittäin ajoittain osottautunut meille hieman haastavaksi. Olisi niin ihanan helppoa vain pystyä liikkumaan huolettomasti päivänajasta ja alueista riippumatta, mutta se ei tosiaan täällä ole aina kauhean fiksua. Päivällä kaduilla voi toki huolettomasti kävellä yksinkin, mutta iltaisin on hyvä kävellä porukassa, jottei pitkäkyntiset pääse iskemään. Managuan alueella suositeltavaa on käyttää taksia lähes minne vain meneekin, mutta muissa isommissa kaupungeissa paikalliset “chickenbussit” vievät reissaajat turvallisesti perille. Muun muassa tämän takia jätimmekin Managuan meiningit muiden kokeiltavaksi ja vaihdoimme siellä vain bussia matkalla Granadasta Leoniin.

Väli-Amerikan rantamaisemia 

Turvallisuuden ohella myös terveys on aiheuttanut meille aiempia reissuja enemmän päänvaivaa. Meri on esimerkiksi päässyt tikattavaksi jo pari kertaa. Viimeisin, ja toivottavasti viimeinen, haaveri kävi, kun Meri sai surffilaudasta naamaansa ja halkaisi huulenseutunsa.  Iinaa taas ovat vaivanneet oudot ympäri vartaloa ilmestyvät rakkulat, joille ei oikein meinaa löytyä selitystä. On ollut korvatulehdusta ja kuumetta. Näin laiskana budjettireissaajana on kuitenkin ollut hyvä todeta, että Costa Ricassa ja Nicaraguassa terveydenhuolto on ilmaista eikä myöhemmin tarvitse kikkailla vakuutusten kanssa.

Surfausta

Granadassa portailla istumassa

Sairastelussa on kuitenkin ollut se hyvä puoli, että välillä on malttanut myös istua aloillaan ja ottaa selvää, mitä kaikkea sitä voikaan tehdä sitten, kun se terve päivä vihdoin koittaa. Nicaragua on Väli-Amerikan maista pinta-alaltaan suurin ja se on erityisen tunnettu tulivuoristaan, joita maassa on 19 kappaletta. Meillä olikin alunperin suunnitelmissa kiivetä Concepción -tulivuorelle Ometepen saarella. Kyseinen tulivuori kohoaa jopa yli 1600 metriin, ja näkymät saarelle ja Nicaragua-järvelle ovat kuuleman mukaan huikeat. Parin edellisen päivän rankahkot pyöräilyreissut ja vesiputousvaellukset veivät kuitenkin voimamme ja päätimme lopulta suunnata kohti pohjoisen tulivuoria. Suuri osa Nicaraguan tulivuorista on yhä aktiivisia mukaan lukien jo edellä mainittu Concepción, joka on itseasiassa kasvanut korkeutta viimevuosikymmenien purkausten ansiosta jopa yli 100 metriä.

Ometepe-tulivuori

Vaikka sanoimmekin aikaisemmin, ettemme tykkää liikaa suunnitella etukäteen niin nyt  meillä kuitenkin on suunnitelma: aiomme lähipäivinä käydä valloittamassa Telica –nimisen tulivuoren, joka on yksi Nicaraguan aktiivisimmista tulivuorista. Telica on “vain” hieman yli kilometrin korkea, mutta sen kraateri on massiivinen (noin 700m leveä ja 100m syvä). Vuori sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Leonista. Huhujen mukaan parhaimman kokemuksen saa, kun lähtee vaellukselle keskellä yötä, jolloin on mahdollista nähdä hehkuva laava pimeyden ansiosta ennen kaunista auringonnousua. Vaelluksen jälkeen suunnitelmissa on vielä pulahtaa alueen luonnollisissa kuumissa lähteissä San Jocinton kylässä. Ensi postauksessa sitten kuvia tuolta vaellukselta!

Väli-Amerikkalaista luonnonkauneutta

Kommentit