Jos haluat nauttia rauhallisesta ja miellyttävästä retkeilystä ja palata kotiin jälleen yhtä positiivista retkikokemusta rikkaampana, leiri on parasta pystyttää mahdollisimman kauas teistä ja parkkipaikoista. Näin vältät autojen ja muut sivilisaation aiheuttamat äänet, ja pääset nauttimaan täysin siemauksin erämaan tarjoamista kokemuksista.

Valitsemalla leiripaikan kaukana parkkipaikoista vältyt myös todennäköisesti varkauksilta ja vahingonteolta. Näitä tosin tapahtuu harvoin Pohjoismaissa, mutta kannattaa muistaa, että tilaisuus tekee varkaan. Useimmat rikolliset eivät kävele kymmentä minuuttia pidempään yleisiltä paikoilta ryöstelemään.

Telttapaikan valinta

Pystytä leirisi sivummalle vaellusreiteiltä tai hiihtoladuilta. Näin muut vaeltajat eivät häiritse, eivätkä myöskään eläimet, jotka usein kulkevat vaellusreittejä pitkin etsiessään ruokaa.

Etsi teltallesi paikka mäen tai kukkulan päältä. Siellä maaperä on luonnollisesti kuivempaa sadevesien valuessa alaspäin. Jos sataa rankasti, pysyt todennäköisesti kuivempana etkä herää vesilammikosta.

Kun retkeilet vuoristossa tai tuntureilla, ja haluat välttää hyttysiä, pystytä leirisi korkealle. Tällöin tosin ongelmana voivat olla voimakkaat tuulet.

Vältä retkeilyä laaksoissa kylminä kuukausina, sillä kylmä ilma laskeutuu lämmintä ilmaa raskaampana laaksoihin. Vältä myös telttailua liian lähellä vesistöä.

Itään päin pystytetty teltta vangitsee aamun ensimmäiset auringonsäteet, joihin on mukava herätä, ja telttaan kerääntynyt kosteus haihtuu.

Tuuli

Leiri on hyvä pystyttää korkealle ja paikkaan, jossa hyttyset eivät vaivaa, mutta on hyvä muistaa, että myrsky voi yllättää korkeuksissa myös kuumina kesäkuukausina. Katso siis jo valmiiksi lähistöltä varapaikka leirillesi, jonne voit tarvittaessa siirtyä. Tuuli voi olla ystävä tai vihollinen; kova tuuli voi aiheuttaa vahinkoa sinulle, leiripaikallesi tai teltallesi, kun taas kevyt tuuli tuntuu mukavalta, pitää teltan kuivana, hyttyset loitolla ja nuotion pienellä liekillä (muista vahtia tulta).

Ympäristö

  • Vältä telttailua suurten kivilohkareiden tai putoamisvaarassa olevien kivien lähistöllä.
  • Pysyttele kaukana kuivista jokiuomista tai kanjoneista, jotka voivat sateella nopeasti tulvia yli.
  • Älä pystytä telttaasi ja leiriäsi kuivuneiden tai kuolleiden puiden läheisyyteen tai varsinkaan alle. Vaarana on saada oksia päällesi, teltan päälle tai pahimmassa tapauksessa koko puu voi kaatua.
  • Pystytä telttasi tasaiselle, kuivalle maaperälle.
  • Tarkista, ettei teltan alle ei jää maasta törröttäviä juuria, teräviä kiviä tms., jolloin vältyt unettomilta öiltä.
  • Jos maa viettää alaspäin, varmista jo teltan pystytysvaiheessa, että pää on nukkuessasi jalkapäätä korkeammalla.

Vesi

Jos mahdollista, pystytä leirisi hitaasti virtaavan puron tai joen, tai vaihtoehtoisesti lähteen läheisyyteen, kuitenkin mielellään n. 200 metrin päähän, jotta et saastuta vesistöä. Näin vältyt myös hyttysiltä ja muilta hyönteisiltä, jotka viihtyvät (varsinkin seisovan) veden äärellä. Myös muut eläimet kuin hyttyset ovat aktiivisia jokien ja lähteiden läheisyydessä. Riittävä välimatka takaa myös sen, etteivät vesistön äänet häiritse yöuniasi, ja voit kuulla luonnon muita ääniä.

Lähdevesi on useimmiten puhtaampaa kuin jokivesi. Vaikka jokivesi näyttäisikin puhtaalta, vältä riskit ja keitä vesi aina ennen käyttöä.

Muuta huomioitavaa

Kengät

Riisu vaelluskenkäsi, kun valitset leiriytymispaikkaasi. Raskaat kengät jättävät jälkiä maahan, ja  jos maaperä on kosteaa, tulee siitä entistäkin vetisempi ja mutaisempi raskailla kengillä talsiessa. Vaihda jalkaasi sandaalit tai muut kevyet kengät kun leiriydyt.

Kasvillisuus

Ota huomioon alueen kasvillisuus ja ole erityisen varovainen, jos alueella on harvinaisia kasveja tai muuta herkkää kasvillisuutta, erityisesti Alpeilla tai muualla vuoristossa. Kasvillisuuden toipumiseen voi kulua uusia vuosia.

Tulenteko

Älä tee avotulta, mikäli tulen teko on alueella kielletty tai alueella on metsäpalovaara. Nuotioiden teko metsissä ja muualla luonnossa on yleensä Pohjoismaissa sallittua, mutta ei aina. Tarkista etukäteen, mikäli tulenteko on sallittua ja käytä vain kuolleiden puiden oksia nuotion tekoon. Kysy myös etukäteen maanomistajan lupa polttopuiden keräämiseen. Olen usein nähnyt elävästä puusta sahattuja oksia, kun nuotiopuita on epätoivoisesti etsitty. Tämä on erittäin ikävää puuston kannalta, mutta myös hyödytöntä retkiruoanlaitossa: tuoreesta puusta tehty nuotio palaa huonosti eikä liekki ole tarpeeksi lämmin. Jos käytettävissäsi ei ole keitintä, rakenna kivistä ympyrä nuotiota varten. Ota huomioon jokamiehenoikeudet.

Lue myös:

Ruoanlaittoa leirissä avotulella

Ruoanlaittoa leirissä risukeittimellä

Leiriytyminen askel askeleelta

Leirin järjestyksessä pitäminen on tärkeää: se ei pelkästään tee retkeilystä miellyttävämpää, mutta se myös lisää turvallisuutta. Varusteesi pysyvät tallessa ja järjestyksessä ja leiripaikkasi pysyy siistinä. Leiriytymispaikka tulee valita, ja leiripaikalla tulee elää ja olla niin, ettei käynnistä jää jälkiä. Tämä on erityisen tärkeää erämaassa. Vie mennessäsi kaikki mitä toitkin, ja siivoa alue niin, että käynnistäsi ei jää jälkiä.

  1. Valitse leiripaikkasi yllä mainitsemieni perusperiaatteiden mukaisesti.
  2. Muodosta leiriin kolme pistettä kolmion muotoon: ensimmäiseen pisteeseen nukkumapaikka telttoineen, keittiö toiseen pisteeseen, ja ruokavarasto ja muut tarvikkeet kolmanteen pisteeseen. Näiden kolmen alueen on oltava hieman erillään toisistaan, jos mahdollista. Mikäli leiriydyt alueella, jossa liikkuu karhuja, pidä ruoat kauimpana teltasta. Pystytä teltta ja järjestele leiripaikka niin, että keittiö sijaitsee vastatuuleen ja ripusta ruoka-aineet kahden puun väliin pingotettuun köyteen karhuilta turvaan. Karhuista tai muista villieläimistä ei luonnollisestikaan ole vaaraa talvisaikaan.
  3. Säilytä kaikki irtotavarat teltassa tai repussasi. Vaikka jättäisit leiripaikkasi vain hetkeksi, voivat tavarat olla poissa kun palaat. Irtonaisten tavaroiden säilyttäminen varmassa tallessa on tarpeen varsinkin, jos asut laavussa/katoksen alla. Säilytä ruoat ja astiat pussissa tai laukussa kun et käytä niitä.
  4. Laita likaiset ruoanlaittoastiat tai ruokailuvälineet esimerkiksi jonkin isomman astian kannen päälle, älä koskaan laske niitä maahan. Hautaa ruoantähteet ja biologisesti hajoavat jätteet maahan, useiden metrien päähän leiristäsi. Käytä samaa paikkaa patojen, kattiloiden, astioiden ja ruokailuvälineiden puhdistamiseen. Leirisi ruoanlaittopaikan tulee olla erityisen hyvin järjestetty, sillä vietät siinä todennäköisesti eniten aikaa. Ruoanlaitossa kallioilla on parasta käyttää retkikeitintä. Älä tee nuotiota kalliolle, sillä silloin kallio vahingoittuu lopullisesti.
  5. Älä jätä makuupussia, vaatteita tai sukkia kuivumaan puun oksille, jos et itse ole paikalla, äläkä jätä tavaroita yön yli ulos kuivumaan. Koskaan ei voi tietää milloin huono sää, kuten kova tuuli tai sade sattuu kohdalle.
  6. Jätä leiripaikkasi samaan kuntoon kuin se oli tullessasi. Tarkasta alue kertaalleen ennen lähtöäsi, ja varmista ettei jälkeesi jää roskia tai muita jälkiä. Muista aina noudattaa älä jätä jälkiä –periaatetta. Suunnittele ja valmistele retkesi ja leirisi luonnonystävällisellä tavalla ja pystytä leirisi kulumista kestävään maastoon. Hävitä jätteet järkevästi ja ota mukaasi biologisesti hajoamattomat jätteet, minimoi nuotion aiheuttamat vauriot luontoon, kunnioita villieläimiä ja ota huomioon muut retkeilijät, jotka ehkä kulkevat samoja polkuja kuin sinä.

Rutiinit helpottavat leirielämää

Kun vaellan tai melon yksin, noudatan tarkkaan määriteltyjä rutiineja, joiden avulla leirin pystyttäminen tai purkaminen onnistuu väsyneenäkin. Jos asiat tai tavarat eivät ole järjestyksessä, ne on hyvin helppo hukata tai unohtaa. Esimerkiksi: Retkilläni pidän mukanani pientä Sveitsin armeijan linkkuveistä, joka on kiinni pienessä karabiinihaassa repussani. Laitan veitsen aina heti käytön jälkeen takaisin hakaan. Jos en tee niin, vaan laitan veitsen esimerkiksi taskuuni, veitsellä on suuri riski hävitä. Niin on myös käynyt.

Nyt ehkä ajattelet, että kärsin pakkomielteestä, mutta usko pois, tavaroiden ja varusteiden organisointi ja kontrolli on entistäkin tärkeämpää kun vaellat, hiihdät tai melot yksin, jolloin olet täysin oman onnesi nojassa.

Tässä ovat minun kolmen vuodenajan (kevät, kesä ja syksy) leiriytymisvarusteeni:

Valittuani leiripaikan pystytän ensimmäiseksi teltan, koska pimeässä sen pystyttäminen on todellinen riesa. Sen jälkeen varmistan, että minulla on tarpeeksi vettä illallista ja seuraavan aamun aamiaista varten, ja että vettä riittää myös aamiaisen jälkeen. Näin voin purkaa leirin aamulla nopeasti ja vaivattomasti. Usein veden hakeminen vaatii pienen kävelylenkin leiripaikalta joelle tai lähteelle, joten vesi kannattaa hakea valoisan aikaan.

Tämän jälkeen järjestän teltan niin, että voin nukkua ja mahdollisesti myös syödä siellä. Ripustan ehkä myös hyttysverkon. Hyvällä tuurilla leiripaikallani on valmis puiden muodostama tuulensuoja, johon voin järjestää mukavan ruokailupaikan.

Sitten täytän makuualustani ja asetan sen sinne missä aion nukkua, ja otan esiin makuupussini vesitiiviistä suojapussista, ja levitän sen makuualustan päälle tuulettumaan. Sen jälkeen otan repusta vain ne tavarat, joita tarvitsen illan aikana. Jos teltassa on tilaa, säilytän tavaroita teltan sisällä, tai muussa tapauksessa teltan etutilassa. Jos päätän nukkua riippumatossa, kiinnitän repun puuhun ja ne tavarat, joita tarvitsen illan tai yön aikana, kuten yövaatteet ja myssy, otan mukaani riippumattoon.

Kun nukkumapaikkani ja siihen liittyvät asiat ovat kunnossa, alan valmistella illallista. Noudan illallispakkauksen/laukun, mutta otan sieltä vain sen, mitä tarvitsen ja kaiken muun jätän laukkuun. Näin vältyn turhalta pakkaamisen vaivalta pimeässä.

Keitän retkikeittimelläni vettä, lisään joukkoon kuivattuja raaka-aineita, jotka ovat osa illallistani. Ruoka saa kiehua hiljalleen 15-20 minuuttia. Sillä aikaa käyn itse pesulla, mutta en milloinkaan jätä tulta ilman valvontaa! Kun illallinen on valmis, syön kaikessa rauhassa, nautin nuotiotulen ääressä ja otan rennosti. Ruokailun jälkeen kerään roskat ja ruoantähteet, pesen astiat ja pakkaan ylijääneen ruoan pussiin.

Kun palaan teltalle, järjestelen varusteeni samalla tavalla joka ilta/yö. Kengät ovat lähellä päätäni, ja nukkumaan mennessäni laitan kenkään silmälasini ja otsalamppuni. Näin ne on helppo löytää pimeässä, jos satun heräämään yöllä.

Nautin hetken erämaan äänistä ja hiljaisuudesta, kirjoitan päiväkirjaan, luen karttaa ja yritän visualisoida seuraavan päivän kulkua, ja sen jälkeen nopeasti nukahdan.

Noudatan myös tiettyjä leiripaikan purkamisrutiineja:

  • Pukeutuminen
  • Mahdollinen vessakäynti
  • Otan repusta päivän välipalat ja laitan ne repun ulkotaskuihin, samoin otan lounaan helposti saataville.
  • Valmistan aamupalan
  • Pakkaan makuupussin reppuun/omaan pussiin
  • Pakkaan yövaatteet
  • Pakkaan ruokalaukun
  • Pakkaan veden
  • Pakkaan teltan
  • Pakkaan repun ulkotaskuihin toilettitarvikkeet, sadeasun, keittiövälineet yms.
  • Leiripaikan pikatarkastus ennen kuin lähden

Nykyään olen jo niin rutinoitunut eränkävijä, että kaikki tämä sujuu automaattisesti. Aikoinaan, eräretkeilyä  aloitellessani minulla oli tapana kirjoittaa rutiinit paperille, ja tein kaiken muistilapun mukaisessa järjestyksessä. Leiripaikan järjestäminen voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta kun tehtävät jakaa pienempiin osiin, ne ovat aika yksinkertaisia ja mukavia.

Jos sinusta tuntuu, ettet vielä hallitse kaikkia leirirutiineja, kirjoita ylös asiat, jotka sinun tulee tehdä paikan valinnan jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa. Ennen pitkää saat rutiineihisi varmuutta ja ne sujuvat kuin itsestään. Rutiinisi auttavat huomaamaan varustelistasi puutteet ja toisaalta, voit niiden avulla maksimoida leirillä viettämäsi laatuajan.

Retkeilijän pakkauslista

Tee muistilista ennen retkeäsi, ja ruksaa listan kohdat sitä mukaa kun olet pakannut ko. tavaran reppuusi.

  • Liikkumiseen tarvittavat välineet: sukset, kanootti, vaellussauvat jne.
  • Vaelluskengät
  • Ylimääräiset kengännauhat
  • Sandaalit
  • Aluskerrasto (merinovillainen, villainen tai keinokuituinen, ei puuvillaa!)
  • Nopeasti kuivuvat vaellushousut/shortsit
  • Ruoanlaittovälineet
  • Kattila/paistinpannu/pata
  • Kuksa/lautanen/ruokailuvälineet
  • Teräsvillaa (kattiloiden ja pannujen puhdistamiseen)
  • Puukko
  • Juomavesi
  • Juomapullot
  • Vedensuodatin/vedenpuhdistustabletteja
  • Termospullo
  • Retkikeitin & kahva (pihtikahva)
  • Retkikeittimen polttoaine
  • Ylimääräinen polttoaine
  • Tulitikut/sytytin
  • Sytykkeitä muovipussissa
  • Pakkauspusseja
  • Roskapusseja
  • Ensiapulaukku
  • Taskulamppu/otsalamppu (ja varaparistot)
  • Kartta
  • Kompassi
  • Kiikarit
  • Teltta
  • Ylimääräiset telttakepit
  • Makuupussi
  • Makuualusta
  • Istuinalusta/tetkituoleja
  • Reppu
  • Pressu/sadesuoja
  • Ylimääräisiä pakkauspusseja (työkalujen yms. järjestämiseen)
  • Ylimääräisiä muovipusseja (vesitiiviiseen pakkaamiseen)
  • Narua/köyttä
  • Muistio ja kynä
  • Matkasuunnitelma
  • Aurinkosuojavoide
  • Aurinkolasit
  • Huulirasva/ihovoide
  • Saippuaa
  • Hammasharja, hammastahna, hammaslanka
  • WC-paperia
  • Muut henkilökohtaiset hygieniatuotteet
  • Hyönteismyrkky
  • Lyhty

Lisää vinkkejä ja oppaita

Pakkauslistat » Lisää pakkauslistoja eri pituisiin retkiin kesällä ja talvella löydät sivuiltamme.

Teltan valinta » Teltan valinnassa tulee huomioida kolme tärkeintä muuttujaa. Katso vinkit teltan valintaan.

Makuupussin valinta » Makuupussia valittaessa tulee ensin miettiä kuinka kylmässä sillä aiot nukkua ja kuinka tärkeää on paino ja pakattavuus.

Makuualustan valinta » Makuupussin pakkaskestävyyttä muistetaan kehua, mutta makuualusta jää usein riittämättömälle huomiolle.

KOMMENTIT

Samanlaisia ​​blogeja


+ 20 kirjoitusta kategoriassa " Blogi, Vaellus, Vinkit ulkoilijalle"