/tapahtumat//yritys/vuodesta-1928//asiakaspalvelu/yritysmyynti//yritys/sv/information-om-partioaitta/

Merkkiehdotukset

    Kategoriaehdotukset

      Hakuehdotukset

        Tuotteet

        Ympäristöbonusehdokkaat 2022

        Vuoden 2022 Ympäristöbonusehdokkaiden esittelyt

        Vuoden 2022 Ympäristöbonuskohteet valitaan tuttuun tapaan 365-klubilaisten äänestyksessä. Tutustu Ympäristöbonusehdokkaisiin sekä heidän projekteihin, johon Ympäristöbonus tullaan käyttämään.

        Äänestysaika on 15.11.-20.12.2021. Äänestykseen voivat osallistua kaikki 365-klubin jäsenet.

        Osallistu äänestykseen »

        WWF Suomi: Öljytuhon torjujat


        Kuva: Markus Dernjatin

        WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Kansainvälinen WWF perustettiin vuonna 1961 ja WWF Suomi 1972. WWF on nykyään maailman vaikuttavin ympäristöjärjestö. WWF Suomi viettää 50-vuotisjuhlaansa vuonna 2022.
        WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto kukoistavat. WWF haluaa innostaa yhä suuremman joukon suomalaisia – yksilöitä, yrityksiä, päättäjiä ja muita kumppaneita – pysäyttämään kanssaan ympäristön hätätilan.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        WWF Suomi ylläpitää vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka auttavat viranomaisia öljyvahingon jälkitorjunnassa sekä öljyyntyneiden eläinten hoidossa. WWF perusti öljyntorjuntajoukot keväällä 2003 eli vuonna 2023 öljyntorjuntajoukot täyttävät pyöreät 20 vuotta. Rekisteröityneitä vapaaehtoisia on syksyllä 2021 lähes 10 000. WWF käyttäisi Ympäristöbonuksen vapaaehtoisen öljyntorjuntavalmiuden tukemiseen ja kehittämiseen.

        Öljyonnettomuuden uhka vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä on valitettavan todellinen. Jos katastrofi kohtaa, WWF:n öljyntorjuntajoukot toimivat viranomaisten apuna. Öljykatastrofiin varautuminen vaatii jatkuvaa valmiutta ja osaamisen kehittämistä. Öljyn puhdistaminen on hidasta käsityötä. Öljyonnettomuuden sattuessa tarvitaan kaikki mahdolliset resurssit avuksi, jotta öljyn saastuttamat vesi- ja maa-alueet saadaan puhdistettua. Rannikon jälkitorjunnasta vastaavan torjuntaviranomaisen eli pelastuslaitoksen tai kunnan resurssit eivät mitenkään riitä tähän torjuntavaiheeseen, vaan osaavaa työvoimaa tarvitaan nopeasti ulkopuolelta. WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen kautta vapaaehtoisten auttamishalu on pystytty koordinoimaan turvallisesti osaksi viranomaisten torjuntatoimia.

        Toiminnallaan WWF edistää yleisön tietoutta öljyonnettomuuden aiheuttamista riskeistä rannikko- ja meriluonnolle sekä tarjoaa öljyonnettomuuden riskistä huolestuneille mahdollisuuden toimia asian hyväksi. WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä vapaaehtoiseksi kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö. Toiminta tarjoaa vapaaehtoisille osallistujille merkityksellistä, yhteisöllistä ponnistelua rannikkoluonnon pelastamiseksi. Vapaaehtoisten työ on avainasemassa suojelemassa monimuotoista luontoa öljyonnettomuuden sattuessa.

        Öljyntorjuntajoukot ovat monessa yhteydessä todettu erittäin tärkeäksi ja arvostetuksi avuksi rantojen siivouksessa ja ainoaksi olemassa olevaksi resurssiksi öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Öljyntorjuntajoukkojen valmiuden ylläpito on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä yhdessä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Öljyntorjuntajoukkojen toimintaa koordinoi kaksi WWF:n työntekijää osa-aikaisesti (meriasiantuntija 30 % ja suojeluasiantuntija 50 %).

        Partioaitan Ympäristöbonus käytettäisiin öljyntorjuntajoukkojen koordinoinnista, kouluttamisesta, harjoituksista ja varustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ympäristöbonus-lahjoituksen summasta riippuen WWF toteuttaa eri määrän koulutuksia ja harjoituksia verkossa ja/tai rannikkokaupungeissa. Lisäksi vapaaehtoiset varustetaan rantojen siivoukseen ja öljyyntyneiden eläinten hoitoon. Koulutuksia ja harjoituksia varten tarvitaan jatkuvasti uusia varusteita, sillä käytössä olevat varusteet kuluvat ja osa varusteista on kertakäyttötavaraa.

        Verkkosivut: wwf.fi
        Facebook: @wwfsuomi
        Instagram: @wwfsuomi
        Twitter: @wwfsuomi
        YouTube: WWF Finland
        Linkedin: WWF Finland

        Osallistu äänestykseen »

        Suomen luonnonsuojeluliitto: Ole luonnonvoima – vapauta virrat!

        Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt töitä vangittujen virtojen vapauttamiseksi. Nyt kutsumme suomalaisia mukaan vapauttamaan virtoja ja ryhtymään virtavesilähettilääksi.

        Työtä riittää, sillä vapaana virtaava joki on Suomessa harvinaisuus. 

        Vesivoimaloita on satoja ja vaellusesteitä kymmeniä tuhansia. Joet on valjastettu pyörittämään vesivoimasähkölaitosten turbiineita. On kohtuullista, että osa virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa! Turhat padot tulee poistaa ja toteuttaa vesivoimaloihin ympäristövirtaamat ja kalankulku.

        Vesistölähettiläät ovat vapaaehtoisia, jotka vetävät lähivesiteemaista opintopiiriä esimerkiksi mökkinaapurustossa, yhdistyksessä tai oppilaitoksessa. Haluamme synnyttää toimintaryhmiä, jotka vaikuttavat lähivesiensä puolesta. Lähettiläitä on jo 30 eri puolilla Suomea, ja toiminta on koronan jälkeen käynnistymässä. Tätä työtä jatkamme nyt virtavesien osalta.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Tavoitteenamme on saada aikaan ”virtavesilähettiläiden” liike, joka tekee aloitteita jokitalkkareiden saamiseksi kuntiin, panee vireille vesivoimalaitoksien lupaehtojen muuttamista luontoystävällisemmiksi sekä tekee aloitteita mm. vaellusesteinä toimivien tierumpujen kartoittamiseksi.

        Kutsumme vesiensuojelun konkareita mentoreiksi tukemaan lähettiläitä heidän paikallisessa työssään. Järjestämme tapaamiset ”pelipaikoilla”, esimerkiksi Hiitolanjoella (kevät) ja Kemijoella (loppukesä). 
        Hiitolanjoella opitaan miten tarpeeton pienvoimalapato puretaan. 
        Kemijoella tutustutaan suurjoen rakentamattomaan virtaan soutamalla ja tutustutaan vesiensuojelun konkareihin Sieriniemen siunaus -soudussa.

        Vesiensuojelun neuvontatyöllä on suuret kerrannaisvaikutukset, koska esimerkiksi vesistökunnostus tai turhan padon poisto vaatii ison määrän töitä aloitteiden, suunnitelmien, lupien ja selvityksien parissa. Meitä tarvitaan tämän ”tulpan” avaamiseen. Annetaan veden virrata! 

        Verkkosivut: sll.fi
        Facebook: @luonnonsuojeluliitto
        Instagram: @luonnonsuojeluliitto
        Twitter: @luonnonsuojelu

        Osallistu äänestykseen »

        Luonnonperintösäätiö: Vaelluskalareittien avaaminen ja ennallistamien

        Luonnonperintösäätiö on lahjoitusvaroin toimiva valtakunnallinen luonnonsuojeluorganisaatio, joka hankkii omistukseensa luonnonalueita ja takaa niille pysyvän rauhoituksen. Säätiö suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Ikimetsät ovat elintärkeitä turvapaikkoja lukuisille eliölajeille ja korvaamattoman arvokkaita hiilivarastoja. Luonnonalueiden suojeleminen on avainasemassa kiihtyvän lajikadon pysäyttämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Luonnonperintösäätiö käyttäisi saamansa Ympäristöbonuksen vaelluskalareittien avaamiseen ja ennallistamiseen. Näköpiirissä on suuri projekti Kuusingin alueella Ala-Vuotunkijärven ja Piilijoen läheisyydessä. Energiayhtiön omistuksessa olevat maa- ja vesialueet upeine rantalehtoineen on tarkoitus ostaa ja suojella vuoden 2022 aikana.

        Vuonna 2023 toteutettavan kalareittiprojektin tarkoituksena on nousuväylien parantaminen, patorakenteiden purkaminen, elohopeapitoisuuksien valvominen, alueen ennallistaminen ja kalareitin turvaaminen.

        Kuusingin alueella kalareitin turvaamiseen tarjoutuu mainiot puitteet, mutta vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen ja nousuväylien avaaminen on mahdollista myös muissa Luonnonperintösäätiölle hankittavissa suojelukohteissa. Mikäli Kuusinki-projekti ei esimerkiksi kauppoihin liittyvistä Luonnonperintösäätiöstä riippumattomista syistä toteudu, käytetään Ympäristöbonus muulla tavoin kalareittien avaamiseen ja vaelluskalojen elinolosuhteiden kohentamiseen.

        Verkkosivut: luonnonperintosaatio.fi
        Facebook: @luonnonperintosaatio
        Instagram: @luonnonperintosaatio
        Twitter: @luonnonperinto

        Osallistu äänestykseen »

        Pidä Saaristo Siistinä ry: Siisti Biitsi -kummikouluohjelma

        Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kummikouluohjelma on kaikille Suomen peruskouluille suunnattu ympäristökasvatuksellinen toimintamalli. Ohjelman pyrkimys on tarjota kaikille Suomen lapsille tasapuolinen mahdollisuus sitoutua oman lähiympäristönsä vaalimiseen ja kestävän elämäntavan mukaisen toimintakulttuurin luomiseen. Maksuton Siisti Biitsi -kummikouluohjelma yhdistää monialaisen ympäristökasvatuksen sekä konkreettisen oppimisen rantojensiivoustalkoiden kautta peruskoulujen opetussuunnitelmaan. 

        Ohjelmaan sitoutuneet kummikoulut valitsevat itselleen lähirannan, jonka koulu siivoaa kahdesti vuodessa. Siivoamisen tueksi kummikoulut saavat käyttöönsä kattavat roskaantumisteemaiset opetusmateriaalipaketit peruskoulun 1.-9.-luokkalaisille, sekä suomeksi että ruotsiksi. 

        Kummikouluohjelmaan sitoutuneen koulun opettajille PSS ry tarjoaa koulutusta ja opastusta sekä järjestön asiantuntijoiden tuen. PSS ry seuraa ja arvioi kummikoulutoiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia ja pyrkii kehittämään ohjelmaa koulujen tarpeiden mukaan. 

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Ympäristöbonuksen avulla PSS ry pystyisi levittämään Siisti Biitsi -kummikouluohjelmaa erityisesti Järvi- ja Pohjois-Suomeen. Vesistöjen roskaantumisongelman koetaan usein koskevan lähinnä merta, vaikka se uhkaa myös järvi- ja jokiluontoa. Ympäristöbonuksen avulla pystyisimme tarjoamaan sisävesien kouluille entistä enemmän paikallista panostusta ja läsnäoloa. Toimintaan kuuluisi potentiaalisten koulujen kartoittamista ja kontaktointia, ohjelman esittelyä sekä opettajien ja oppilaiden perehdyttämistä vesistöjen roskaantumisongelmaan ja kummikouluohjelman opetusmateriaaleihin. 

        Ympäristöbonuksen avulla PSS ry pystyisin laajentamaan opetusmateriaalien levittämistä peruskoulujen lisäksi myös luontokouluille sekä partiolippukunnille.

        Verkkosivut: pidasaaristosiistina.fi / siistibiitsi.fi
        Facebook: @siistibiitsi.snyggbeach
        Instagram: @siistibiitsi

        Osallistu äänestykseen »

        Pyhäjärvi-instituutti: Selkämeren rannikkovedet ravinnekurilla kuntoon

        Pyhäjärvi-instituutti työskentelee vesienhoidon sekä monimuotoisen, kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon hyväksi. Kokonaisvaltainen biotalousajattelu kokoaakin toimintamme ydinsanomaan Puhdas vesi – paremmat eväät. Säätiömme toteuttaa parhaillaan yli 30 tavoitteitamme konkreettisesti tukevaa hanketta. Pyhäjärven suojeluohjelma, JOKIohjelma ja Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelma, edesauttavat pitkäjänteistä kehitystyötä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Selkämeri sijaitsee Lounais-Suomen rannikolla. Alueelle on perustettu Selkämeren kansallispuisto, joka on neljänneksi suurin kansallispuisto Suomessa. Kuten monessa muussakin vesistössä, rehevöityminen on ongelmana myös Selkämerellä. Voimakkaimmin ravinnekuormituksen vaikutukset ovat nähtävillä jokisuistoissa ja kaupunkien edustoilla. Pääosin ravinnekuormitus on peräisin hajakuormituksesta, mitä syntyy erityisesti maataloudesta. Toteuttamalla toimenpiteitä Selkämeren valuma-alueella, voimme vaikuttaa myös Selkämeren vedenlaatuun ja säilyttää monimuotoisen meriluonnon.

        Ympäristöbonuksella vähennetään Selkämeren rannikkovesiin kohdistuvaa ravinnekuormitusta maatalouden ympäristösuojelukeinoin. Vähentämällä valuma-alueelta tulevaa fosfori- ja typpikuormitusta, vähennämme mm. sinilevien kasvumahdollisuuksia, rantojen umpeenkasvua ja sitä kautta ylläpidämme Selkämeren saariston virtausolosuhteita ja pohjan happitilannetta. Ravinnekuormitusta vähentämällä vaikutamme positiivisesti kalakantoihin ja meriluonnon monimuotoisuuteen. 

        Ravinnekuormituksen vähentäminen on jo parhaillaan käynnissä. Esimerkiksi rakennekalkin käytöstä savimaiden maanparannusaineena ja ravinnekuormituksen vähentäjänä on saatu lupaavia tuloksia Eurajoen vesistöalueella, joka purkaa vetensä Selkämereen. Oikein kohdennettuna ja toteutettuna rakennekalkitus parantaa maan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä pienentäen eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Rakennekalkituksen kaltaisilla kohdennetuilla toimilla pystytään vähentämään ravinnekuormitusta ilmastonmuutoksen haastaessa monet perinteisemmät vesiensuojelukeinot. Ympäristöbonuksella toteutetaan ravinnekuormitusta vähentäviä toimia Eurajoen vesistöalueella yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Konkreettiset kohteet ja toimenpiteet tarkentuvat vuoden 2022 aikana.

        Nettisivut: pyhajarvi-instituutti.fi
        Facebook: @pyhajarviinstituutti
        Instagram: @pyhajarviinstituutti
        Twitter: @PJinstituutti

        Osallistu äänestykseen »

        Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Länsi-Suomi: Luonto-oppia! - Arvostetaan lähikohteita – opitaan yhdessä luonnosta!

        Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Länsi-Suomi: Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat laajasti tunnettuja. Luonnontuotteiden keruu kiinnostaa, mutta tuntemuksen puutteen takia ei ehkä uskalleta kerätä sieniä tai marjoja, vaikka siten voitaisiin säästää ruokabudjetista tai jopa ansaita. Luonto tarjoaa myös mukavaa ilmaista tekemistä koko perheelle, voi rauhoittua, kerätä energiaa.

        Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset haluavat olla mukana kannustamassa kaikenikäisiä, oikeaoppiseen ja turvalliseen lähiluonnon käyttöön. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoilla ja verkostoillamme on laaja-alainen osaaminen luonnontuotteista (luonnonyrtit, sienet ja marjat) ja luonnossa liikkumisessa. 

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Tuella toteuttaisimme vuoden 2023 aikana:

        • Opastettuja luontoretkiä lähikohteisiin, miten metsässä toimitaan ja missä on turvallista liikkua.
        • Luonnontuoteretkiä sesongin mukaisesti, mitä on turvallista poimia ravinnoksi tai myyntiin.
        • Järjestetään lähi- ja etäkoulutuksia turvallisesta liikkumisesta luonnossa, keruutuotteista sekä niiden myynnistä.
        • Ruoanvalmistuskursseja luonnon äärellä luonnontuotteiden käytöstä.

        Verkkosivut: lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi
        Facebook: @maajakotitalousnaisetlansi 
        Instagram: @ruokaneuvolive
        Twitter: @maajakotitalous
        Linkedin: @länsi-suomen-maa-ja-kotitalousnaiset

        Osallistu äänestykseen »

        ENO-verkkokoulu: Maailman lasten ja nuorten luontosuhde - Opitaan yhdessä

        ENO-verkkokoulu (eng. ENO - Environment Online), on kansainvälinen kestävän kehityksen verkosto kouluille ja yhteisöille. Verkosto on levinnyt 157 maahan ja sen toimintaan on osallistunut yli 10 000 koulua. ENO järjestää kampanjoita ja tapahtumia. Periaatteina ovat osallistava ja kestävä toiminta yhteisen maapallon hyväksi. ENO on vuosien varrella järjestänyt maailman koululaisten ilmastokokouksen sekä osallistunut Climate Aid -tapahtumaan. Vuosittaiset ENO puunistutuspäivät, ENO sääviikot ja ENO vesiviikot kokoavat toimintaan mukaan satoja kouluja. ENO on julkaissut Meidän metsä – oppaan puunistutustapahtuman järjestäjälle. 
        ENO on mm. UNEPin akkreditoitu jäsen ja Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen kumppanuusverkoston jäsen.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Hankkeessa kehitetään maailman biosfäärialueiden koulujen vuoropuhelua lasten ja nuorten ympäristökasvatuksessa. Biosfäärialueet ovat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn alaisia kestävän kehityksen mallialueita, joilla yhdistetään elinympäristön monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristötutkimus. UNESCOn ”ihminen ja biosfääri” ohjelman biosfäärialueita on 129 maassa ja ohjelman tavoitteena on mm. parantaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta maailmanlaajuisesti. ENO-verkkokoulu on Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuusverkoston jäsen. Suomessa on tämän lisäksi vain yksi biosfäärialue: Saaristomeren biosfäärialue.

        Hankkeessa tuotetaan yhteisiä kampanjoita luontosuhteen käsittelyyn, ympäristökasvatuksen hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä kuvaamiseen ENOn verkoston kanssa ympäri maailman. Toimintoihin sisältyvät:
        1.      koululaisten kanssa suunnitellut kampanjat, niiden toteuttaminen ja niistä kootut kuva-, video- ja verkkomateriaalit
        2.     oppimateriaalin tuottaminen yhdessä verkoston opettajien kanssa
        3.     verkkotapaamiset (mm. yksittäisten koulujen, kouluryhmien, opettajien ja ympäristökasvattajien välillä).

        Hankkeessa hyödynnetään taiteellisia ja kerronnallisia metodeja lasten ja nuorten luonto- ja ympäristösuhteen käsittelyssä kestävän kehityksen kontekstissa. Aihetta lähestytään sanoin, äänin, kuvin tai muilla tavoin maailman eri biosfäärialueilta. Koululaiset ja muut yhteisöjen jäsenet pääsevät ilmaisemaan omia luonto- ja ympäristötunteitaan sekä hyödyntämään tiedon kierron ylisukupolvista mallia kerronnassaan. Tavoitteena on tutustua ja oppia toisilta heidän ympäristöstään, kulttuuristaan ja yhteisöstään. Tärkeää on, että jokainen voi ja uskaltaa ilmaista omia tunteitaan itselleen ominaisella tavalla ja kokea hyväksyntää omana itsenään. Lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus omassa yhteisössä ja maailmassa edistää vastuunottoa omasta itsestään ja toisista sekä maailmasta heidän ympärillään. Nämä edellyttävät mm. ymmärrystä toisten ihmisten lähtökohdista ja ympäristöstä.

        Hanke mahdollistaa lasten ja nuorten luontosuhteen kulttuurisen ja maantieteellisen ymmärryksen syntymisen ja käsittelyn heille soveltuvin keinoin, vertaiselta vertaiselle. 

        Verkkosivut: enoprogramme.org
        Facebook: @enoprogramme
        Instagram: @enoschoolnet
        Youtube: ENO Schoolnet
        Twitter: @enoprogramme.org

        Osallistu äänestykseen »

        Natur och Miljö: Luontoretki Itämeren rannalla – tutustu asukkaisiin pinnan alla

        Natur och Miljön luontokoulu-opettajat vievät vuosittain yli 10 000 lasta ulos luontoon kokemaan ja oppimaan. Suuri osa näistä on päiväsaikaan päiväkotien ja koulujen kautta mutta merkittävä osa on perheiden kanssa tehtyjä retkiä ja leirejä esim. paikallisyhdistysten avulla, myös kaksikielisinä. Itämeren vedenalaiset eliöt kiinnostaa niin lapsia kuin vanhempia ja sen tutkiminen on meidän luontokoulujen vahvuusalueita.

        Natur och Miljön toimintaan kuuluu tällä hetkellä neljä luontokoulua. Länsi-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva Naturskolan Uttern aloitti toimintansa vuonna 1986 ja on siten Suomen vanhin luontokoulu. Kvarkens naturskola toimii Pohjanmaalla, Ålands naturskola Ahvenanmaalla ja Åbolands naturskola Varsinais-Suomessa. Luontokoulujen arkeen voit helpoiten tutustua somen kautta: @kvarkensnaturskola @naturskolanuttern @abolandsnaturskola @alandsnaturskola

        Luontokoulumme toimivat kiertävällä periaatteella. Aamulla opettajat lähtevät liikkeelle takakontti täynnä opetustarvikkeita. Joka päivä tuo mukanaan uuden oppimisympäristön ja usein myös uuden lapsiryhmän. Luontokoulupäivä kestää yleensä 2-4 tuntia ja se pidetään kokonaisuudessaan ulkona.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Jos Natur och Miljö saa Ympäristöbonuksen, kehitämme uuden perheille suunnatun kaksikielisen luontoretkiteeman. Tarjoaisimme perheille maksuttoman mikroseikkailun, eli parin tunnin ohjatun ohjelman rannalla, jonka teemana olisi ”Itämeren asukkaat -pinnan alla” sisältäen mm. pedagogisia leikkejä, lajien tunnistusta ja rantaveden tutkimusta mm. haaveilla ja vesikiikareilla. Luontoretket järjestettäisiin sopivalla rannalla, johon on myös mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenneyhteydet. Jokainen osallistuja osallistuisi ohjelmaan omalla kielellään (ruotsi tai suomi) ja lajikortit ym löytyisi molemmilla kielillä. Retki toimisi samalla kielikylpynä kaikille osallistujille. 

        Sosiaalisen median kanavat
        Verkkosivut: naturochmiljö.fi
        Facebook: @naturochmiljo
        Instagram: @naturochmiljo
        Twitter: @naturmiljo

        Osallistu äänestykseen »

        Suomen 4H: Taimiteko - nuorten työllistymisen ja ilmaston puolesta

        Nuorisojärjestö 4H:n Taimiteko on täysin kotimainen, Suomen metsiin hiilinielua lisäävä toimintamalli. Taimiteon tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää Suomeen vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa yhteensä noin 20 miljoonaa puuta. Puun taimien istutuksissa työllistetään alle 18-vuotiaita nuoria ja tarjotaan heille ensimmäisiä kesätyökokemuksia. Taimiteon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

        Taimiteko pilotoitiin keväällä 2019 ja vuoden 2021 loppuun mennessä nuoret ovat istuttaneet noin 185 hehtaaria uutta metsää eli hieman vajaa 400 000 puun taimea. Istutuksissa on työllistynyt noin 400 nuorta. Taimiteossa kompensoidaan niin yritystoiminnasta kuin yksityishenkilöiden arjesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Taimitekoon on osallistunut tähän mennessä jo yli 80 tahoa: yrityksiä, työntekijäliittoja, säätiöitä, yhteisöjä sekä kuntia. Syksyllä 2020 avasimme lisäksi yksityishenkilöille suunnatun Taimikaupan, jonka kautta kuka tahansa voi lahjoittaa puun taimia istutettavaksi.

        Luonnonvarakeskus (Luke) teki 4H-järjestölle tarkat hiilidioksidilaskelmat, joilla arvioitiin kuinka monta hehtaaria uutta metsää tulisi istuttaa vuosittain, jotta tietyt päästöt kompensoitaisiin. Taimiteon verkkosivuilla oleva laskuri perustuu näihin Luken laskelmiin. Istutusalueet ovat maa- ja metsätalouskäytöstä poistuneita vanhoja turvesuoalueita. Taimiteossa istutetaan pääasiassa mäntyä ja kuusta. Taimiteon verkkosivuilla on Taimiteko-metsät -karttapalvelu, mistä näkee minne kaikkialle Suomessa uutta metsää on istutettu.

        Taimiteko-toiminnassa luodut Taimiteko-metsät toimivat istuttamisen jälkeen uudenlaisina oppimisympäristöinä lapsille ja nuorille. 4H toteuttaa vuosittain yli 35 000 koululaiselle metsäpäiviä, jotka voidaan jatkossa toteuttaa osin myös Taimiteko-metsissä. Tämän lisäksi metsien hoitamiseen voidaan kouluttaa ja työllistää jatkossa nuoria 4H-yrittäjiä.

        Metsänistutus ja metsänhoidolliset toimenpiteet ovat 4H-järjestössä arkipäivää, mutta vasta Taimiteko yhdisti saman toimintamallin alle uuden metsän luomisen, nuorten työllistämisen sekä organisaatioiden ja yksityishenkilöiden mahdollisuuden kompensoida hiilidioksidipäästöjään. 

        Paikalliset 4H-yhdistykset, joita on yli 200 ympäri Suomea, ja heidän palkkaamansa nuoret toimivat käytännön istutustöiden toteuttajina. Yhdistykset toimivat nuorten vastuullisina työnantajina, sillä kaikille tehdään kirjallinen työsopimus ja nuoret kuuluvat työsuojelulainsäädännön piiriin.

        Nuoret koulutetaan ja perehdytetään työhön ja työturvallisuudesta pidetään huolta. Toiminnan tavoitteena on ansiomahdollisuuksien lisäksi hyvien työelämätaitojen opettaminen nuorille. Nuoret saavat istutustyöstä urakkapalkan 0,40 senttiä per istutettu taimi. Lisäksi Taimiteoilla lujitetaan nuorten luontosuhdetta ja lisätään heidän tietouttaan metsien tärkeydestä.

        Sosiaalisen median kanavat
        Verkkosivut: taimiteko.fi
        Facebook: @taimiteko
        Twitter: @taimiteko

        Osallistu äänestykseen »

        Mielenterveyden keskusliitto: Skutsi kuulee -ohjelma nuorille aikuisille

        Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Työskentelemme sen puolesta, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten perusoikeudet, palvelut ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa vahvistuvat. Tuomme näkyviin sen, että jokainen meistä voi kokea mielenterveysongelmia ja selviytyä niistä.

        Toimintamme tavoitteena on muuttaa suhtautumista mielenterveysongelmiin, vähentää mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten omatoimisuutta, itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta. Tuemme ihmisiä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa julkiset ja yksityiset palvelut eivät heitä tavoita tai pysty auttamaan.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Yhteiskunta kaupungistuu, mutta jokainen ansaitsee oman luontosuhteen. Keinoja usein puuttuu, erityisesti juuri aikuistuneilta nuorilta, joilla on mielenterveysongelmia. Mielenterveyden keskusliiton Skutsi kuulee -ohjelma tukee 18–25-vuotiaiden myönteisen luontosuhteen rakentumista ja vahvistaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan luonnossa toimimisen kautta. Luonnossa liikkuminen auttaa ehkäisemään ja korjaamaan mielenterveyden haasteista seuraavia ongelmia kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja passivoitumista.

        Suomalaiset tunnistavat hyvin luonnon mielenterveyttä edistävät vaikutukset. Vuoden 2021 Mielenterveysbarometrin mukaan 98 % mielenterveysongelmia itse kokeneista ihmisistä, 97 % mielenterveysalan ammattilaisista ja 89 % koko väestöstä on sitä mieltä, että luonnossa liikkuminen sopii joko erittäin tai melko hyvin mielenterveysongelmien hoitamiseen. Sama on todettu myös Mielenterveyden keskusliiton kuntoutumista edistävillä kursseilla ja erilaisissa liikuntahankkeissa.

        Skutsi kuulee -ohjelma koostuu kolmesta osasta.

        • Luontoliikuntakurssit – yhdessä seikkailemaan
          Kurssikokonaisuus vahvistaa hyvinvointia ja aktivoi sosiaalisia suhteita luontoretkien ja -seikkailujen parissa. Yhteistyökumppaneitamme ovat Mielenterveyden keskusliiton paikalliset jäsenyhdistykset kautta maan. Koulutamme paikallistoimijat ja toimitamme osallistujille luonnossa liikkujan tarvikepaketit. Luontoliikuntakurssit toteutetaan yhteistyössä alueellisten yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön kanssa.
        • Luontolähetti tueksi omalle polulle
          Luontolähetti tukee yksilöllisesti nuoren aikuisen ensiaskeleita kohti omaa luontosuhdetta. Koulutamme luontolähettejä paikallisiin mielenterveysyhdistyksiin, jotka näin saavat valmiuksia toimia yksittäisten nuorten tukena luontoon tutustumisessa ja luonnossa liikkumisessa. Paikalliset mielenterveysyhdistykset ovat erityisesti vakavasti sairastuneille usein se ensimmäinen turvalliselta tuntuva yhteisö, joka motivoi ylittämään oman kodin kynnyksen.
        • Mielikätkö innostaa itsenäisille retkille
          Ympäri Suomen piilotetut geokätkörastit houkuttelevat omaehtoiseen liikkumiseen luonnossa. Mielikätköjen verkosto pitää sisällään QR-koodein luettavia viestejä, jotka paljastavat konkreettisia hyvän mielen ja olon vinkkejä, kuten luontokuntosali-, metsäjooga- sekä mindfulness -harjoituksia. Tätä voivat hyödyntää kaikki hyvän olon virikkeistä kiinnostuneet, olipa kyse yksittäisestä retkeilijästä, kaveriporukasta tai omaa väkeään luotsaavasta ryhmänvetäjästä.

        Sosiaalisen median kanavat
        Verkkosivut: mtkl.fi
        Facebook: @mielenterveydenkeskusliitto
        Instagram: @mielenterveydenkl
        Twitter: @MTKL_fi

        Osallistu äänestykseen »

        Kehitysvammaisten Tukiliitto / Malike: Vammaiset lapset yhdenvertaisesti luontoon

        Malike edistää vaikeasti vammaisten lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä luontoon. Vaikeasti vammaisilla lapsilla tarkoitamme kehitys- ja liikuntavammaisia sekä sairastumisen tai vammautumisen myötä apuvälineitä tarvitsevia lapsia. Heillä ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä metsään kuin vammattomilla lapsilla. Luontosuhde ei synny ilman luontokokemuksia. Malike vaikuttaa valtakunnallisella toiminnallaan heidän oikeuksiensa toteutumiseen.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Ympäristöbonus käytetään vaikeasti vammaisille lapsille hankittaviin maastopyörätuoleihin ja -rattaisiin. Tapaamme toistuvasti lapsia, jotka eivät ole koskaan päässeet metsään. Usein metsä alkaa vasta siitä, missä esteetön polku päättyy. Malike mahdollistaa toiminnallaan ja välineillä lasten pääsyn luontokohteisiin, jonne tavallisella pyörätuolilla ei pääse. Malike järjestää tapahtumia ja retkiä, joissa lapset saavat kokemuksia luonnosta. Lisäksi Malikkeen välineet ovat lainattavissa perheille, kouluille ja muille yhteisöille ympäri Suomen. 

        Sosiaalisen median kanavat
        Verkkosivut: malike.fi
        Facebook: @maliketoiminta
        Instagram: @maliketoiminta
        Twitter: @maliketoiminta

        Osallistu äänestykseen »

        Ikäinstituutti: Vie vanhus ulos -kampanja: Luontoelämyksiä ikäihmisille!

        Ulkoilu kuuluu hyvään vanhuuteen. Ikäinstituutti edistää ikäihmisten ulkoilua viestimällä, kampanjoimalla, kouluttamalla, tukemalla kuntia ja järjestöjä sekä tekemällä ulkoilu- ja luontoliikuntamateriaalia. Vuosittaisella Vie vanhus ulos -kampanjalla haastamme vapaaehtoisia, omaisia ja läheisiä, naapureita, päättäjiä, koululuokkia, urheiluseuroja ja työyhteisöjä ulkoilemaan apua tarvitsevien ikäihmisten kanssa.

        Kuvaus projektista, johon käytätte Ympäristöbonuksen

        Monen ikäihmisen ulkoilu jää vähäiseksi tai olemattomaksi esim. heikentyneen liikkumiskyvyn, muistiongelman, yksinäisyyden tai kaatumisen pelon vuoksi. Koronapandemia on entisestään heikentänyt tilannetta – elinpiiri on kaventunut ja ulkoiluystävätoiminta on ollut tauolla.

        Ympäristöbonuksen avulla useat sadat ikäihmiset pääsevät nauttimaan luontoelämyksistä hyvässä ja turvallisessa seurassa.  Käytämme Ympäristöbonuksen luontoretkien järjestämiseen eri puolilla Suomea Vie vanhus ulos -kampanjan aikana. Retket voivat suuntautua esimerkiksi lähimetsiin, leirikeskuksiin, ulkoilumajoille tai kansallispuistoihin – vähän kauemmas kotinurkista. Bonus mahdollistaa kuljetuksen ja retkivarusteiden hankkimisen. Retket toteutetaan yhdessä kuntien, paikallisten järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Mitä isomman bonuksen saamme, sitä useammalla paikkakunnalla luontoretkiä pystytään järjestämään. Lisäksi teemme ulos ja luontoon kannustavaa materiaalia retkeläisten käyttöön.

        Sosiaalisen median kanavat
        Verkkosivut: vievanhusulos.fi
        Facebook: @vievanhusulos
        Instagram: @vievanhusulos
        Youtube: Ikäinstituutti: Vie vanhus ulos -soittolista
        Twitter: @ikainstituutti

        Osallistu äänestykseen »

        Suosituimmat tuotemerkit

        double-arrows-up
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Melkein valmista. Klikkaat nyt enää vain sähköpostitse saamaasi vahvistuslinkkiä!
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Ole hyvä ja kirjoita oikea sähköpostiosoite