Niin poluilla kuin kaduilla juoksijalle tärkein talvivaruste on nastakengät. Kaduilla juoksevalle tavallisen lenkkarin päälle vedettävät irtonastat toimivat hyvin, jos kengän ominaisuudet muuten passaavat.

Polkujuoksija tarvitsee nastalenkkarit varsinkin Etelä-Suomen hyvin vaihtelevissa keleissä, joissa tiuhaan tallotuille poluille pääsee suojasäiden myötä kertymään jäätä. Irtonastat poluilla ovat ongelmalliset, koska ne peittävät kengänpohjan omaa kuviointia ja toisaalta saattavat kerätä irtonaista maa-ainesta ja lumipaakkuja mukaansa.

Nastakengät toimivat erinomaisesti myös märillä kesäkeleillä esimerkiksi liukkaassa juurakkomaastossa. Löydät niille käyttöä siis muutoinkin kuin talvella.

Osa suutariliikkeistä tarjoaa palvelua, jossa nastat voidaan lisätä haluamasi kenkien pohjiin, mikäli pohja on vain soveltuva nastoille.

Vesikelit ovat ympärivuotinen kysymys, mutta talvella kengän kastuminen voi tarkoittaa varpaille paleltumisriskiä. 

Juoksukengissä on tarjolla sekä vedenpitäviä Gore-Tex -kalvollisia (tai muu vastaava kalvo) että kalvottomia, vettä läpäiseviä, kenkiä. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa, joten on makuasia kumpaan kenkään päädyt.

Vedenpitävän kengän edut ja haitat

Gore-Tex (lyhennetään usein GTX) pitää vettä ja jalan kuivana loskassa ja lätäköissä. Lämpöä kenkään saa helposti talvivaellukseen tai -juoksuun tarkoitetulla sukalla, joka pysyy juostessa paikallaan.

GTX-lenkkarin huonompi puoli tulee helpommin vastaan polkujuoksussa: kun astut hyiseen suohon, kenkä hörppää veden sisäänsä. Vedenpitävän kalvon ansiosta vesi pysyy kengässä kuin kylpyammeessa. Vedenpitävän kalvon toiminnallisuus perustuu siihen, että sisäpuolelta vesihöyry pääsee haihtumaan kalvon läpi. Kiinteä vesi taasen jää kengän sisään kuin muovipussiin.

Liiat vedet voi tietenkin kaataa kengästä pois. GTX-kenkä ei päästä kuitenkaan haihduttamaan kosteutta märistä sukista, vaikka ruumiinlämpö haihtumista aiheuttaakin. Vettä imenyt sukka ja kengän sisäpuoli siis pitävät kosteuden sisällään. Tämä tuo myös lisäpainoa kenkään.

Vedenläpäisevän kengän edut ja haitat

Vettä läpäisevä kenkä imaisee kosteuden loskaroiskeista ja lätäköistä, vaikka ei edes täysin uppeluksiin joutuisi. Silti moni on läpäisevien kenkien ystävä ympäri vuoden. Siitä pidetään, että kenkä pääsee poistamaan veden ja kosteuden pois päin tehokkaasti.

Loskakeleillä ja poluilla juostessa on hyvä käyttää läpäisevissä kengissä Sealskinzin neopreenityyppisiä vedenpitäviä sukkia. Sukkien sisäpinta on lämmintä merinosekoitetta.

Sukat pitävät jalat kuivina ja lämpiminä vaikka jalka uppoaisi veteen pahemminkin. Ruumiinlämpö haihduttaa kosteutta tehokkaasti kalvottoman kengän läpi.

Muistutettakoon, että kenkien hörppimisen ehkäisyyn (vesi, hiekka jne.) on tarjolla erilaisia nilkkaimia eli säärystimiä eli gaitereita. Osa näistä on vedenpitäviä, jos säärystimen saa tarpeeksi napakasti kiinni. Kapeanilkkaiselle säärystimet eivät välttämättä ole toimiva ratkaisu, mutta muuten talvijuoksijat pitävät niitä loistavana lisävarusteena.

Kerrospukeutuminen on paras tapa pukeutua talvella, ja se toimii myös talvijuoksussa. Tässä oppaassa keskitytään erityisesti juoksuun sopiviin ratkaisuihin. Tämän oppaan kirjoittajan, aktiivisen polkujuoksijan ja talvijuoksijan, usean talven myötä vakiosuosikeiksi löytyneet juoksuvaatteet löydät linkkeineen jutun lopusta. 

Aiheeseen liittyvää:

• Kerrospukeutumisen perusteet
• Seikkailujuoksija Jukka Viljasen pukeutumisvinkit talvijuoksuun

Takki juoksuun

Juoksu on korkeasykkeistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa – olipa ulkona pakkasta tai hellettä. Jotta hikoilun aiheuttama vaatteiden kastuminen ei aiheuttaisi palelemista, on tärkeää, että hiki pääsee myös haihtumaan vaatteista pois.

Vedenpitävä takki kaatosateeseen

Vedenpitävä kuoritakki eli kalvollinen (Gore-Tex, Eco-Shell ym.) takki hengittää aina heikommin kuin kalvoton takki. Siksi juoksulenkille kannattaa valita kalvotakki ainoastaan silloin, kun taivaalta sataa kaatamalla vettä tai räntää.

Softshell-takki pakkassäähän

Kirkkailla pakkaskeleillä ja tihkusateessa hikiliikunnassa toimii paremmin hengittävät ja kevyesti vettähylkivät takit kuten softshell-takit ja tuulitakit. Metsässä on hyvä käyttää hupullista takkia, koska puiden oksilta saattaa tupsahtaa lunta niskaan, mutta hyvä kauluri ja päähine riittävät myös.

Housut juoksuun

Juostessa jalkojen isot lihakset paiskovat hommia, joten reidet ja pakarat tulisi pitää lämpiminä vammojen välttämiseksi. Housuissa pätee sama hengittävyyden tarve kuin takissakin.

Tuulenpitävät shortsit talvella

Talvella hyvä juoksuhousujen ja -trikoiden ominaisuus on etupuolen tuulenpitävät osat – varsinkin etureisien kohdalla. Melko saman vaikutuksen saat pukemalla tuulenpitävät shortsit talvijuoksutrikoiden päälle.

Toppahame lämmittää pakaria

Kovalla pakkasella juoksuhousujen päälle kannattaa pukea vanutoppahame, jossa sivuilla on joko joustavaa materiaalia tai vetoketjut juoksuaskelluksen mahdollistamiseen. Hameen (tai vastaavien shortsien) vaikutuksen huomaa etenkin pakaralihaksissa, jotka pysyvät lämpimänä.

Keinokuitutäytteinen toppahame on parempi kuin untuvatäytteinen, koska juoksijalla hame hikoaa ja kuraantuu helpommin kuin patikoijalla. Pesemisen tarve tulee siis useammin, ja tällainen hame menee kätevästi muun pyykin mukana. Sama hame toimii myös vaellus- ja hiihtokäytössä.

Joustava ja riittävän lyhyt villaneuloshame tai -housut ajanevat saman asian ja näppärä tekee sellaisen vaikka itse. Sille riittää vain tuuletus pesun sijasta.

Alus- ja välikerrokset

Juoksulenkin intensiivisyys, kesto- ja sää vaikuttavat välikerrosten määrään.

Merinovilla on materiaaleista paras, koska se lämmittää myös kosteana. Alusvaatteiksi kannattaa valita litteäsaumaiset merinovillaiset urheiluliivit ja alushousut.

Aluskerraston päälle voi pukea hieman paksumman merinokerraston, esimerkiksi Icebreakerin aktiiviliikuntaan tarkoitetun 260 Zone -sarjan kerraston. 260 Zone -sarjan kerrastoissa voimakkaimmin hikoavilla alueilla on erityisen tehokkaasti kosteutta siirtävää merinopolyesterisekoitetta. Muuten kerrasto on 100-prosenttista merinovillaa. Myös täysin merinovillainen kerrasto on vallan mainio juoksuun, kunhan saumat ovat litteät hiertymien välttämiseksi.

Aiheeseen liittyvää:

• Lue blogista lisää mikä merinokerrasto on paras talvijuoksuun.

Mikäli ollaan kovasti pakkasen puolella, takin alle voi pukea myös hupparin – merinovillaa sekin. Kaikissa kerroksissa olennaista on, että kosteus pääsee kehosta poispäin, eikä olo tunnu märältä ja kylmältä.

Kypärämyssy tai kansainvälisemmin balaclava on juoksijalle loistava varuste: se toimii kasvot viimalta suojaavana ja hengityksen lämmittävänä kokomaskina, huppuna tai pelkkänä tuubikaulurina. Malleja ja materiaaleja on monia.

Kypärämyssyn lisäksi voi pitää pipoa tai jopa lakkia, etenkin kovemmilla pakkasilla. Keväällä ja syksyllä pipo on ohuempaa merinovillaa ja talvella paksua.

Jos kypärämyssy ei ole sinun tyyliäsi, niin sille vaihtoehto on näppärä tuubihuivi, joka kaulaliinan ohella toimii tarvittaessa kasvojen suojana. Toki tuubihuivi taipuu myös erilaisiksi päähineiksi.

Kädet palelevat juostessa helposti, koska ne saavat niin liikeratansa kuin tuulenkin puolesta viimaa. Ohuet liner- eli alushanskat menevät syksyllä, mutta pakkasilla on suositeltavaa käyttää joko kunnon nahkarukkasia tai tavallisia villalapasia alushanskojen päällä. Jos alushanskoiksi valitsee vielä kosketusnäyttöhanskat, voi käsitellä urheilukelloa tai napata selfien jäädyttämättä näppejään.

Kaduilta poiketessa ennaltaehkäiset tapaturmat ja onnettomuudet käyttämällä otsalamppua hämärässä ja pimeällä liikkuessasi. Tällöin näet itse jään, lätäköt ja muut epätasaisuudet hyvissä ajoin, ja muut näkevät sinut. Ihan peruslampulla pärjää hyvin, jos ei aio kovasti kartan kanssa suunnistaa lenkkiensä yhteydessä – tai kilpailla poluilla.

Aiheeseen liittyvää:

• Vertaile eri otsalamppujen kirkkautta ja valokeilaa

Tarjolla on nykyään monia usb-ladattavia lamppuja, jotka säästävät pitkän pennin ja ympäristöä verrattuna paristokäyttöisiin. Juoksijana lamppua kuitenkin pääsee yleensä lataamaan lenkkien välillä – toisin kuin viikkojen vaelluksilla. Lisäksi lamppu on aina täydessä latauksessa, kun lähdet liikenteeseen.

Kovilla pakkasilla akku voi hyytyä nopeastikin ja tällöin otsalampun akku on hyvä saada jatkokaapelilla vietyä esim. takin alle lämpimään, esim. Petzl Nao+ ja jatkokaapeli.

Tarkista myös, että vaatteissasi on heijastimia, jotta varsinkin moottoriajoneuvot ehtivät ennakoimaan, eikä kura roisku hyökyaallon lailla niin todennäköisesti päällesi.

Keho hikoilee nestettä pois, vaikka pakkanen paukkuisi. Mikäli olet tottunut juomiseen pitkien lenkkien aikana, jatka sitä myös talvella.

Eristeitä voi käyttää niin nestesäiliölle ja -letkulle kuin lötköpulloillekin, joita juoksuliiveissä ja -repuissa on tapana käyttää, mutta pakottavaa tarvetta eristää kylmyyden vuoksi ei ole. Helteellä eristeillä saa viilentävää mukavuutta, mutta ei sellainen ole välttämätöntä.

Nesteet ja letkut saa Suomen keleissä pysymään sulana ihan sillä, että sekoittaa veteen suoloja eli elektrolyyttejä. Tämä konsti on toiminut myös Pohjois-Suomen hiihtovaelluksilla.

Pakkasella juostessa kannattaa pukea juomaliivi päällimmäisen takin alle, jolloin kehosta haihtuva lämpö riittää pitämään nesteet sulina. Pitkät juomapillit saa helposti esiin vetoketjua vähän avaamalla.

Kun lähtee polkulenkille erämaahan – millä tarkoitetaan tässä yhteydessä, että lähin autolla kuljettava tie voi olla yli kilometrin päässä – pakkaa reppuun muutamia lisävarusteita loukkaantumisen varalta.

• Puhelin ja 112-sovellus
• Kevytuntuvatakki ja avaruuslakana (odottelun varalta)
• Kartta + kompassi (mikäli kännykkä hyytyy)
• Mini ensiapupakkaus (esim. nilkan sitomiseen)
• Eväspatukka (ilman virtaa keho ei lämpiä)
• Pari kertalämpiäviä käden- ja jalanlämmittimiä (odottelu)
• Hätäpilli (mikäli repussa ei ole kiinteästi)
• Otsalamppu (pimeä yllättää, merkinanto)

Puhelinta kannattaa kuljettaa mahdollisimman lähellä kehoa esim. hupparin taskussa, jotta akku ei pääse kylmettymään.

Jäällä juokseminen on kauniina pakkaspäivänä tai -yönä taianomaista herkkua. Muista kuitenkin tarkistaa paikkakuntasi kyseisen päivän jäätilanne.

Älä koskaan lähde jäälle ilman naskaleita kaulassa. Eihän sitä tiedä, jos joku on unohtanut merkitä avantonsa. Naskalit saa kiinnitettyä lähelle kaulaa, eikä hölskyminen siten ole ongelmaksi.

Ei muuta kuin hankeen rymyämään. Antoisia talvilenkkejä ja juoksuelämyksiä toivottaen!

Kirjoittaja Elsa Varja työskentelee Yrjönkadun myymälässä Helsingissä.

Instagram @e_l_s_i_s

Muistathan, että rakennetuilla hiihtoladuilla ei saa juosta.