Merkkiehdotukset

    Kategoriaehdotukset

      Hakuehdotukset

        Tuotteet

        VILLAN TEKNISET OMINAISUUDET TARJOAVAT LUONNOLLISTA LÄMPÖÄ

        Luonnollista lämpöä villasta. Partioaitan materiaalikoulussa kerromme yhä suositummaksi tulleesta materiaalista: villasta.

        Erilaisia lampaita, erilaisia villoja

        Villoissa ja villojen ominaisuuksissa on eroja. Monet tekijät vaikuttavat mukavuuteen ja kestävyyteen: Mistä eläimestä villa tulee, miten se kerätään ja miten sitä tuotetaan. Tämä tottakai tarkoittaa myös sitä, että villaa on saatavissa eri laatuisena ja eri hintaan. Tässä oppaassa pyritään paneutumaan jopa mikroskooppisella tasolla, mistä nämä erot johtuvat.

        Villaa saadaan lampaiden lisäksi myös laamoista, kašmirvuohista, alpakoista ja muistakin eläimistä. Lampaanvilla on kuitenkin yleisintä villaa ja tässä oppaassa keskitymme lampaanvillaan. Jos olet kiinnostunut erityisesti merinovillasta, lue lisää merinovillaoppaasta.

        Lampaissa ja villoissa on suuria eroja. Skotlannin lampaan, Ruotsin Gotlannin lampaan ja Suomen lampaan villat ovat erilaisia niin kiharaisuudellaan, pituudellaan, ohuudellaan. Silläkin on väliä, onko kyseessä karitsan ensikerinnän pehmeää karitsanvillaa vai vanhemman lampaan karkeampaa villaa. Puhumattakaan erittäin ohuesta ja hienosta merinolampaan villasta, mikä vaatii korkeampaa lämpötilaa ja siksi merinolampaita ei kasvateta Suomessa.

        Erilaisten kuitujen pintarakenne


        Erilaisia kuituja ja pintarakenteita. Kuvasta näkee hyvin villan suomumaisen ulkopinnan.

        Pidä hyvää huolta lampaista

        Ruokavaliolla ja hyvällä lampaanhoidolla vaikutetaan suoraan villan laatuun. Jos lammas syö liian paljon, villakuidusta kasvaa paksumpaa ja siten karheampaa, mutta myös kestävämpää kuitua. Vähemmän syömällä villakuidusta kasvaa ohuempaa ja siten hienompaa ja vähemmän kutiavaa, mutta myös herkempää ja helpommin katkeavaa kuitua. Kultainen keskitie löytyy tästäkin.

        Myös sillä on suuri merkitys, missä lämpötilassa ja ilmastossa lammas elää ja kuinka hyvin lammasta hoidetaan. Stressi heikentää villakuidun laatua. Stressiä voi syntyä esimerkiksi luonnonkatastrofista, mutta myös huonosta kohtelusta, melusta tai huonosta ja epäsäännöllisesti tarjotusta ruoasta ja juomasta - aivan kuten ihmiselläkin.

        Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa Icebreakerin ja Devoldin lammasfarmarit liikuttavat lampaitaan eri kohtaan vuorenrinnetta hallitakseen lämpötilaa, jossa lampaat elävät.

        Villan alkuperän jäljitettävyys

        Maailmanlaajuisesti suurin osa villasta myydään huutokaupalla. Myynnin jälkeen villa aloittaa matkansa kankaaksi. Monipolvisen arvoketjun jäljitettävyys on osoittautunut haasteelliseksi. Partioaitan valikoiman tuotemerkeistä esimerkiksi Devold ja Icebreaker ovat ottaneet käyttöönsä ohjelmat, jotka varmistavat täyden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden arvoketjun kaikissa vaiheissa ja varmistaa, ettei laadusta, eläinten hyvinvoinnista tai laidunmaiden ylläpidosta tingitä. He solmivat pitkäkestoisia sopimuksia merinolampaiden kasvattajien kanssa.

        Tällä sivulla käymme läpi, miksi asialla on merkitystä ja suuri vaikutus lopputuotteeseen ja siihen tuntuuko vaate kutiavalta tai nukkaantuuko se helposti.

        Vain mulesing-vapaata merinovillaa

        Joidenkin maiden, etenkin Australian ja Uuden-Seelannin, villantuottajia on kritisoitu heidän käyttämästään ”mulesingistä”, jossa merinolampaan takapäässä oleva poimuinen iho leikataan pois, millä estetään lihakärpäsiä munimasta sinne. Partioaitan ja tuottajien välisissä sopimuksissa ilmoitamme selkeästi, ettemme hyväksy mulesingiä. Pyrimme siihen, että villatuotannossa niin eläimistä, luonnosta kuin ihmisistäkin pidetään hyvää huolta, ja haluamme tuottajiemme vastaavan näihin vaatimuksiin.

        Devoldin villasta vastaava Craig Smith haastattelussa

        Saimme kunnian haastatella Devoldin Uuden-Seelannin villatuotannosta vastaavaa Craig Smithiä. Miestä, joka tietää villasta kaiken. Haastattelussa käydään läpi norjalaisen lampaan ja merinolampaan villojen eroja, villavaatteen valmistusprosessi lampaasta aina valmiiksi tuotteeksi ja villan jäljitettävyydestä ja villan ominaisuuksia.

        Ammattitaitoinen kerintä tuottaa parempaa kuitua

        Ammattitaitoinen keritsijä pystyy leikkaamaan villan suoraan täysin lampaan ihoa vasten ja säilyttämään villakuidut mahdollisimman pitkänä. Villakuidun pituus vaikuttaa suoraan vaatteen kutittavuuteen, sillä vain kuidun päät ovat ihoa kutittava osa, itse villakuitu ei. Mitä lyhyempiä villakuituja käytetään vaatteessa, sitä enemmän löytyy villakuitujen kutittavia päitä. Ja päinvastoin, mitä pidempiä ja laadukkaampia villakuituja käytetään, sitä vähemmän vaatteessa on kutiavia kuidunpäitä.

        Hieno, kihara villakuitu

        Kun tarkastellaan villakuitua, kaksi mittayksikköä nousee tärkeiksi: karkeus ja kiharuus.

        Kiharuudella mitataan nimensä mukaisesti villakuidun kihartuvuutta. Merinovilla on ylivoimainen muihin villakuituihin verrattuna: siinä on jopa 40 kiharakaarta sentillä, kun taas muissa villoissa voi olla 2–10 kiharakaarta sentillä. Kiharuus mitataan molekyylitasolla ja silmämääräisesti kiharuutta ei näe. Silmämääräisesti kihara villa voi olla vähän kihartuvaa, ja suoran näköinen villa voi olla hyvin kihartuvaa.

        Karkeudella mitataan miten hienoa, tai ohutta, villakuitu on. Läpimitta – tai karkeus – ilmoitetaan mikrometreinä, joita kutsutaan myös mikroneiksi. Merinovilla asettuu yleensä välille 17–23 mikronia. Hienoin merinovilla on halkaisijaltaan vain 16 mikronia. Vertailun vuoksi silkkikuidut ovat 15 mikronia ja ihmishius on noin 70 mikronia.

        Villakuitu, jonka halkaisija on alle 25 mikronia, sopii suoraan iholla käytettäviin alusvaatteisiin. Käytännössä nämä ovat aina merinovillaa.

        Kuinka suuri vaikutus muutamalla mikronilla loppujen lopuksi on? Kutittavuus johtuu siitä, että villakuidun pää pistää ihoa vasten. Jos kuitu on tarpeeksi ohut, se taipuu ihoa vasten helpommin kuin paksumpi kuitu. Otetaan esimerkiksi 25 ja 31,25 mikronin kuidut. 31,25 mikronin paksuiseen kuituun tarvitaan kaksinkertainen voima verrattuna 25 mikroniin, jotta se taipuu.

        villakuidun paksuus läpileikkaus

        Eri lampaiden villakuitujen keskimääräiset paksuudet

        Norjanlampaan villa 33-36 mikronia.
        Suomenlampaan villa 25-30 mikronia.
        Gotlanninlampaan villa 35-45 mikronia.

        Kaikissa näissä kuidun paksuus on yli 25 mikronia, ja siksi villavaate tuntuu helpommin kutiavalta päällä kuin merinovillainen vaate.

        Laadukkaissa villavaatteissa villakuidut ovat tasalaatuisia, tarkoittaen että kaikki kuidut hyvin lähellä samaa läpimittaa. Sillä on suuri merkitys onko villakuidut 19-21 mikronia vai 13-27 mikronia, vaikka molemmissa keskiarvo on 20.

        Villan superominaisuudet havainnollistettuna

        Vältä pahat hajut

        Merinovillan ansiosta voit välttyä alusvaatteilta, jotka haisevat pahalta jo muutaman päivän käytön jälkeen. Villassa on kreatiinia, joka hajottaa pahanhajuisia bakteereita. Useimmiten villavaatteen tuuletus riittää poistamaan mahdollisen pahan hajun. Villa imee itseensä myös hajut, vesihöyryn mukana, eikä pahanhajuiset jää materiaalin pintaan kuten useimmissa muissa materiaaleissa.

        Villa sitoo lämpöä

        Ohuet kuidut ja tiheät kiharakaaret luovat kankaaseen runsaasti mikroskooppisia ilmataskuja. Kun kehosta poistuu lämpöä, ilmataskut muodostavat eristävän, lämmittävän ilmakerroksen vaatteen sisään. Tiheät kiharakaaret estävät samalla lämpöä karkaamasta pois iholta.

        Villa lämmittää myös kosteana

        Kun hikoilet, kosteus kulkeutuu villamateriaalin läpi vesihöyrynä, mutta osa kosteudesta jää matkan varrelle. Erotuksena esimerkiksi puuvillaan, villakuitu voi imeä kosteutta jopa 30 prosenttia kuivapainostaan ilman, että villa tuntuu käyttäjästä kostealta. Villakuitu koostuu pienen pienistä soluista, jotka pystyvät imemään ja varastoimaan kosteutta. Kuidun ulkopinta pysyy kuivana ja siksi villa tuntuu kuivalta ihoa vasten.

        Kun vesihöyry solussa muuttuu nestemäiseksi viileällä ilmalla, vapautuu energiaa ja tämä energia on lämpöä. Siksi villa lämmittää myös märkänä. Päinvastoin kun solujen nestemäinen vesi höyrystyy taas pois ja ulos solusta, muodostuu myös energiaa ja tämä energia muodostetaan kehonlämmöllä, eli sillä on viilentävä vaikutus.

        Tämä ainutlaatuinen ominaisuus on erittäin hyvä, jos aktiviteetti ja lepo vuorottelevat, kuten lasketellessa ja hiihtohississä ollessa.

        Paloturvallinen

        Villa on keinokuituja paloturvallisempi. Sen syttymispiste on yli 500 °C eikä se sula kuten keinokuitu. Siksi villa on paras nuotiovaate. Vertailun vuoksi puuvillan syttysmipiste on reilu 200 °C ja polyesterin sulamispiste n. 250 °C, mutta jo reilussa 80 °C materiaali voi venyä ja menettää muotonsa.

        Villa vs. puuvilla - vesitesti

        Villa voi imeä itseensä vettä jopa 30 % omasta painostaan ilman että se tuntuu märältä! Rikkiproteiinit tekevät villasta myös luonnollisen palonestoaineen. Villaa käytetään siksi myös laajasti palonkestävänä materiaalina mm. palomiesten vaatteissa, lentokonematoissa ja muissa paikoissa, joissa paloturvallisuus on etusijalla. Villakuitujen sisäinen rakenne on ratkaiseva materiaalin pehmeyden, lujuuden ja eristysominaisuuksien kannalta.

        Videolla vasemmassa kädessä villa ja oikeassa kädessä puuvilla.

        double-arrows-up
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Melkein valmista. Klikkaat nyt enää vain sähköpostitse saamaasi vahvistuslinkkiä!
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Ole hyvä ja kirjoita oikea sähköpostiosoite