PUNKEILTA SUOJAUTUMINEN
Suomessa THL:n mukaan borrelia kantaa 20-25 % puutiaisista. Suomessa riskialueilla keskimäärin 1-2 % puutiaisista kantaa puolestaan TBE:tä. (Lähde: THL.fi).
- Suojaudu vaatteilla ja iholle levitettävillä karkotteilla. Vaaleilta vaatteilta huomaat punkin helpommin.
- Punkkiaikaan ja punkkialueella liikkuessasi tee punkkitarkastus iholle päivittäin. Ja muista tarkastaa myös lemmikkisi ja vaatteesi!
- Jos huomaat ihoon kiinnittyneen punkin, poista se tarttumalla siihen joko pinseteillä tai punkkipihdeillä niin läheltä ihoa kuin mahdollista ja vetämällä se pois ilman kiertämistä.
- Puhdista lopuksi puremakohta desinfektioaineella ja pese myös kätesi saippualla ja vedellä.
- Älä käytä rasvoja punkin poistamisessa.
- Seuraa purema-aluetta; jos alueelle ilmaantuu punoittavaa ihottumaa tai saat yleisoireita, hakeudu lääkäriin.
Näillä tuotteilla suojaudut punkkeja vastaan retkellä
Punkki vai puutiainen? Mitä ne ovat?
Punkit kuuluvat biologisessa luokittelussa hämähäkkien luokkaan. Tärkeimmät ihmiselle tauteja aiheuttavat punkit kuuluvat puutiaisten heimoon. Suomessa esiintyy pääasiassa kahta puutiaistyyppiä. Tautien levittämisen kannalta ei puutiaisen tyypillä ole juurikaan merkitystä. Meidän suomalaiset veriateriaa haeskelevat veijarimme ovat siis puutiaisia, jotka ovat yksi punkkien heimo. Usein nämä termit menevät puheissa sekaisin ja yleensä sekä punkista että puutiasesta puhuttaessa tarkoitetaan samaa asiaa, puutiaista.
Puutiaisia on monen näköisiä. Tämä johtuu siitä, että puutiaisella on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi (ei-sukukypsä nuoruusmuoto) ja aikuinen. Jokaisessa vaiheessa puutiainen on suurempi ja eri näköinen kuin edellisessä vaiheessa. Se harmaa melko ällöttävä iso pullukka, joka joskus löytyy esim. koiran turkista, on veriaterian nauttinut aikuinen naaraspuutiainen. Etenkin toukat ja nymfit ovat niin pieniä, että niitä voi olla vaikea havaita iholla.
Puutiaisia esiintyy Suomessa runsaimmin huhti-lokakuussa, mutta puutiaiset aktivoituvat jo lämpötilan ollessa yli +5°C. Ilmaston lämmetessä puutiaisten aktiivinen aika on pidentynyt ja elinkelpoinen alue on laajentunut ja siirtynyt pohjoisemmaksi. Tämä on mahdollisesti osasyy puutiaisten levittämien tautien lisääntymiselle.
Punkit elävät etenkin aluskasvillisuudessa, ruohikossa ja heinikossa.
Mitä tauteja puutiaiset levittävät?
Puutiaisten levittämiä merkittäviä tauteja on Suomessa käytännössä kaksi: borrelioosi (Lymen tauti), jonka aiheuttaa borrelia-bakteeria, sekä puutiaisaivotulehdus tai ns. Kumlingen tauti (tick borne encephalitis eli TBE), jonka taas aiheuttaa TBE-virus. Toisen takana on siis bakteeri, toisen virus.
Eroja on paljon muitakin. Borrelioosin tarttuminen punkista vaatii yleensä punkin kiinnittymisen iholle ainakin useamman tunnin ajaksi, TBE-viruksen ihminen voi saada jo nopeasti punkin kiinnittymisen jälkeen.
Borrelialta ei voi suojautua rokotuksella, TBE voidaan tehokkaasti ehkäistä rokotesarjalla. Rokotesarja ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan muualla kuin Ahvenanmaalla, eli halutessaan rokotteen se pitää itse kustantaa.
Borrelia voidaan hoitaa tehokkaasti antibiootilla, TBE:n hoitoon ei ole lääkettä vaan sitä hoidetaan oireiden mukaan.
Borrelia on Suomessa noin sata kertaa yleisempi (noin 7000 ilmoitettua tapausta / vuosi, lähde: THL 2021) kuin TBE (noin 60-90 ilmoitettua tapausta / vuosi, lähde: THL 2021).
Borreliaa esiintyy eniten Ahvenanmaalla, rannikkoalueilla ja itärajan tuntumassa Suomi-neidon vyötärön alapuolella. Myös TBE:n pääasialliset riskialueet ovat yleensä rannikkoalueilla ja isojen vesistöjen läheisyydessä. Täysin Borrelia- tai TBE-vapaata aluetta ei kuitenkaan mistään päin Suomea voida enää osoittaa, tartunta on aina mahdollinen siellä, missä on puutiaisia. TBE:ta esiintyy myös Baltian maissa sekä Itä- ja Keski-Euroopassa.
Kyseessä on siis kaksi aivan erilaista taudinaiheuttajaa, vaikka tauteja levittääkin sama eläin, puutiainen.
Miten suojautua puutiaisilta?
Puutiaiset elelevät mielellään kosteassa ja lämpimässä, esim. heinikossa ja aluskasvillisuudessa rantojen lähellä. Punkeilta suojautumisessa oleellista on vaatetus: pitkät lahkeet, hihat ja päähine. Lahkeiden suut kannatta työntää sukkiin tai saappaiden sisään. Vaatteiden värillä on merkitystä sikäli, että vaaleilla vaatteilla punkit on helpompi havaita ennen kuin ne ovat ehtineet etsiytyä paljaalle iholle ja kiinnittyä. Paljaaksi jäävälle iholle on syytä levittää sellaista hyönteiskarkotetta, joka on tarkoitettu myös punkkien karkottamiseen. Tarkista aina ennen käyttöä karkotteen soveltuvuus. Kaikki karkotteet eivät sovellu esimerkiksi pikkulapsille.
Iltaisin on tärkeää tehdä punkkitarkastus, jotta kiinnittynyt punkki saadaan irrotettua mahdollisimman nopeasti.
Mitä jos puutiainen puree?
Jos huomaat ihoon kiinnittyneen punkin, poista se tarttumalla siihen joko pinseteillä tai punkkipihdeillä niin läheltä ihoa kuin mahdollista ja vetämällä se pois ilman kiertämistä. Puhdista lopuksi puremakohta desinfektioaineella ja pese myös kätesi saippualla ja vedellä.
Puutiaiset ovat pieniä ja voivat kiinnittyä paikkaan, josta niitä on hankala havaita. Tämän takia läheskään kaikkia puutiaisen puremia ei huomata ennen kuin puutiainen irrottautuu.
Kun puutiainen on irrotettu, kannattaa ihoa ja omaa oloa seurata. Jos punoittavaa ihottumaa ilmaantuu tai saat yleisoireita, hakeudu lääkäriin.
Borrelia voidaan hoitaa antibiootilla. Rutiininomaisia antibioottihoitoja pelkän punkin pureman takia ei suositella, jos iho-oireita tai muuta oireilua ei ilmene.
Puutiaisaivokuume eli TBE on sikäli hankalampi tapaus, ettei siihen ole suoraa lääkettä ja se tarttuu pian puutiaisen kiinnittymisen jälkeen. TBE:tä hoidetaankin oireiden mukaan. Ensioireena yleensä on kuumeilua, pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon sisällä pureman jälkeen, ja joillakin tauti voi jäädä tähän. Parin viikon päästä osalle tartunnan saaneista kehittyy aivotulehdus, jonka oireina voi olla muun muassa korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky. Osalla voi ilmetä myös muita oireita, kuten hankalampia hermosto-oireita. TBE:n kerran sairastanut ei voi saada sitä uudestaan.
Paras suoja punkkeja vastaan on pitkät lahkeet.
Kannattaako TBE-rokotus ottaa?
Yhtä vastausta tähän on vaikea antaa. Lopulta päätös rokotteen ottamisesta perustuu jokaisen omaan harkintaan. Muutamia seikkoja harkinnan tueksi voimme kuitenkin antaa. Toistuva oleilu korkeamman riskin alueella, voi olla syy ottaa rokote. Jos käy satunnaisesti, esim. useamman vuoden väliajoilla, lyhyen aikaa kyseisillä alueilla, on tartuntariski tilastollisesti pieni. Huomioi kuitenkin, että punkit oleilevat yhä laajemmalla alueella eli riskialue kasvaa. Voit arvioida tarvetta ottaa rokote terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Kääk - uskaltaako enää ulkoilla muuten kuin pakkasella?
Kyllä uskaltaa. Ulkona oleminen on ihmisen parasta aikaa, eikä puutiaisten pidä antaa sitä pilata. Hysteriaan ei ole syytä, terveeseen tarkkuuteen ja varovaisuuteen sen sijaan kyllä. Erityisesti punkkialueilla on hyvä käyttää suojaavaa vaatetusta ja tehdä punkkitarkastus iltaisin. Miksipä ei riskialueiden ulkopuolellakin, se on hyvä ottaa tavaksi. TBE-rokotusta kannattaa harkita, jos sitä ei ole jo ottanut. Ja kannattaa myös muistaa, että punkkien ja niiden puremien määrään nähden sairastumisen riski on lopulta kuitenkin kohtalaisen pieni.
Nähdään siis jatkossakin Ulkona. Perillä.
Suosituimmat tuotemerkit
