/tapahtumat//yritys/vuodesta-1928//asiakaspalvelu/yritysmyynti//yritys/sv/information-om-partioaitta/

Merkkiehdotukset

    Kategoriaehdotukset

      Hakuehdotukset

        Tuotteet

        Vastuullinen retkeily

        Vastuullisen retkeilyn ja luonnossa liikkumisen opas

        Vastuullinen retkeily on koko ulkona liikkumisen ja luonnosta nauttimisen kattava ajattelu- ja toimintatapa. Vastuullinen retkeily perustuu yhteisiin pelisääntöihin, joilla suojellaan luontoa, otetaan huomioon kanssaretkeilijät ja maanomistajien oikeudet. Pelisäännöt opastavat muun muassa roskien käsittelyyn, tulien tekoon, leiriytymiseen, keräilyyn ja kalastukseen sekä lemmikkien kanssa luonnossa liikkumiseen.

        Vastuullisen retkeilyn oppaasta löydät heti aluksi tärkeimmän, eli jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet. Löydät lisäksi ohjeita vastuulliseen retkiruuanlaittoon, tiskaamiseen, vessakäynteihin ja saat tietoa, mitä luonnosta saa kerätä mukaansa ja mitä ei.

        Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet koskevat kaikkia

        Jokamiehenoikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta kulkea luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Jokamiehenoikeuksilla ei saa kuitenkaan aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Oikeuksien lisäksi luonnossa liikkuvalla on myös velvollisuuksia. 

        Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Kansallispuistossa voi esimerkiksi leiriytyä vain siihen osoitetulla paikalla. Selvitä aina etukäteen erilliset rajoitukset suojelualueilla liikkuessasi. Lue lisää jokamiehenoikeuksista suojelualueilla.

        Jokamiehenoikeudet antavat sinun

        • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja viljelykäytössä olevilla pelloilla ja istutuksilla tai muilla erityiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla.
        • Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminen on sallittua. Voit esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista.
        • Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia.
        • Onkia ja pilkkiä.
        • Kulkea vesistössä ja jäällä.

        Jokamiehen oikeudet eivät anna lupaa

        • Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle.
        • Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä.
        • Kaataa tai vahingoittaa puita.
        • Kerätä luonnosta sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta.
        • Häiritä kotirauhaa.
        • Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa.
        • Kalastaa ja metsästää ilma lupia.
        • Sytyttää tulta ilman maanomistajan lupaa.

        Lue lisää jokamiehenoikeuksista Ympäristöministeriön sivuilta.

        Vastuullinen majoittuminen ja leiriytyminen ovat retkeilijän perustaitoja

        Leiriytyminen ulkona tai yöpyminen tuvassa on osa retkeilyn ja vaeltamisen tunnelmaa. Leiriytyminen on lepoa ja elpymistä, mutta viipyminen yhdessä paikassa jättää ympäristöön elämisen jälkiä, jos ei ole huolellinen. Leiripaikoilla on aina muitakin käyttäjiä, jolloin retkeilysääntöjen noudattaminen ja yleinen kohteliaisuus ja huomaavaisuus ovat osa vastuullista retkeilyä.

        Leiriytyminen kuormittaa myös leiriympäristön luontoa, joten tehtäväsi on minimoida oman retkeilysi kuormittavuus. Ole tarkka ruuanjätteiden ja roskien kanssa, älä ruoki luonnonvaraisia eläimiä tai häiritse eläinten pesintää.

        Suomessa voit jokamiehenoikeuksilla telttailla tai nukkua riippumatossa suojelualueita, kansallispuistoja ja piha-alueita lukuun ottamatta missä vain. Telttailu ja eräkämpissä yöpyminen on sallittu vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti. Se tarkoittaa korkeintaan muutamaa yötä. Vastuullinen retkeilijä huomioi muut, eikä varaa hyviä telttapaikkoja tai eräkämppiä itselleen koko kesäksi.

        Autiotuvat, eräkämpät sekä kiinteät laavut

        Suomesta löytyy paljon valmiita laavuja sekä eräkämppiä, joihin voit majoittua. Näillä yleisillä merkatuilla paikoilla tulee toimia hyvien tapojen mukaisesti. Kunnioita ja huomioi muita kulkijoita.

        Perinteisen, mutta yhä voimassa olevan, eräetiketin mukaan autiotuvassa tilaa annetaan aina viimeisenä tulleelle. Ensimmäisenä autiotupaan saapunut ei siis voi varata tupaa tai petipaikkaa itselleen automaattisesti. Varaa siksi myös teltta tai riippumatto retkelle mukaan, jos tupa täytyy, etkä mahdu yöpymään sisällä. Jos haluat varmistaa itsellesi yöpaikan sisällä, käytä varaustupia, joihin voit varata itsellesi yöpaikan maksamalla etukäteen.

        Jos tulet koiran kanssa eräkämppään tai laavulle, kysy aina muilta yöpyjiltä lupa saako koira nukkua sisällä.

        Autiotuvat ja kammit -kirjasta löytyy kattavasti läpi Suomen sijaitsevia yöpaikkoja. 

        On hyvä muistaa, että maastossa voi tulla vastaan yksityisomisteisia laavuja, joita harvoin on merkattu karttoihin. Nämä eivät ole yleisessä käytössä, vaan ovat yksityishenkilön omaa aluetta, johon tarvitaan lupa.

        Telttailu sekä muiden kannettavien majoitteiden käyttö

        Leiriytyminen teltan tai laavun kanssa kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Saat leiriytyä siellä, missä saat liikkuakin. Oleskelu ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa omistajan maankäytölle eikä alueella saa olla voimassa erityisiä oleskelukieltoja.

        Teltassa nukuttaessa on tärkeää ottaa huomioon maaston kestävyys. Telttapaikat ovat kansallispuistoissa merkattuja karttaan siksi, ettemme kuluttaisi luontoa väärissä paikoissa.

        Jos telttailee useamman yön samassa paikassa, on hyvä välillä vaihtaa teltan paikkaa, jotta alla oleva kasvusto ei mene rikki ja se pääsee elpymään. Tämä koskee erityisesti nurmialueita.

        Riippumatossa nukkuminen

        Riippumatto antaa mahtavan vapauden kulkea kevyemmällä kuormalla. Riippumaton kanssa ei tarvitse olla tarkka alla olevan maaston muodoista. Sen saa kiinnitettyä paikkaan, mihin telttaa ei voi pystyttää, jos tarjolla on toisistaan sopivalla etäisyydellä olevia tukevia puita tai muita kiinnityskohteita köysille. Toisin kuin teltta, riippumatto ei kuluta maata allaan.

        Riippumattoa käyttäessä on hyvä käyttää puuystävällistä leveämpää kiinnitysliinaa tai ripustusnarun alla suojaa puuta vasten, jotta narun paine ei aiheuttaisi rungolle pysyviä jälkiä. Riippumaton paikkaa valittaessa on syytä katsoa puu, joka ei ole pehmeäpintainen, ettei siihen jää syviä jälkiä käytön jälkeen. Lue lisää vinkkejä riippumattoretkeilyn perusteet -oppaasta.

        Vessassa käynti retkellä ja vaelluksella

        Retkeilyalueilla ja erämaissa liikkuessasi hyödynnä aina yöpymis- ja taukopaikkojen tai tupien huusseja. Ota oma vessapaperi mukaan. Paperia ei pääsääntöisesti ole tarjolla Metsähallituksen huusseissa. Kuntien ylläpitämillä retkeilyalueilla paperia sen sijaan saattaa löytyä, mutta sen varaan ei kannata laskea. Vessapaperin säilytyspussin kannattaa olla vedenpitävä ja sinne voi sujauttaa myös käsidesin.

        Jos puuceetä ei löydy lähimaastosta, huomioi muut retkeilijät, äläkä tee tarpeitasi heti polun viereen tai muuten näkyvälle paikalle. Kävele kauemmaksi ja peitä jätökset.

        Älä koskaan jätä vessapapereitasi maahan lojumaan! Vessapaperi pitää aina haudata, että se lähtee maatumaan. Kosteuspyyhkeet eivät maadu lainkaan. Älä siksi jätä niitä maastoon vaan kuljeta ja hävitä muiden roskiesi mukana. Vessapaperin voi myös polttaa, jos alueella ei ole metsäpalovaroitusta. Varsinkin talvisin vessapaperin poltto voi olla paras ratkaisu.

        Leiriytyessä vessajätöksille on kaivettava oma kuoppa, jos hyyskää ei ole. Sitä varten kannattaa ottaa vaelluksille retkilapio mukaan. Jätä vessakuoppaan vain maatuva tavara. Älä heitä sinne kosteuspyyhkeitä, siteitä tai tamponeja. Normaali vessapaperi maatuu hyvin. Käynnin jälkeen täytä kuoppa ja tamppaa se sellaiseksi, että näyttää kuin kukaan ei olisikaan paikalla käynyt.

        Ruuanlaitto retkillä ja vaelluksilla

        Syöminen ja ruuanlaitto ulkona on iso osa retkeilyn iloa. Eväät voi napata lyhyelle päiväretkelle mukaan kaupasta sellaisenaan, ja viedä roskat kotiin mukanaan. Yöpyvillä retkillä ja vaelluksilla on syytä suunnitella ruokia ravitsevuuden lisäksi myös vastuullisen retkeilyn näkökulmasta: miten ruoka valmistetaan turvallisesti ja polttopuuta säästäen, ja miten roskat ja jätteet käsitellään.

        Tulenteko on sallittua vain siihen osoitetuilla paikoilla

        Tulenteon kanssa on syytä olla erityisen valpas. Tulentekoon liittyy paljon sääntöjä ja turvallisuustekijöitä. Ihan alkajaisiksi on hyvä muistaa, että tulta ei saa tehdä toisen maalle ilman lupaa. Vaikka Pohjoismaissa on melko yhtenevät jokamiehenoikeudet, niin Ruotsissa tai Norjassa liikkuessa on hieman vapaammat säännöt tulenteon suhteen.

        Toisekseen, ennen tulien sytyttämistä pitää tarkastaa ajan tasalla olevat ruohikko- ja metsäpalovaroitukset ja noudattaa niitä. Tulien sytyttäminen on kielletty metsäpalovaroituksen aikaan. Tarkista metsäpalovaroitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

        Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa alueen antamia ohjeita. Esimerkiksi useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla. Paikat on merkitty retkeilykarttoihin.

        Tulentekopaikoilla on myös puuhuolto, joten käytä niitä hyväksesi. Käytä taukopaikkojen ja tupien polttopuita säästäväisesti ja harkiten. Vesi lämpenee pienelläkin nuotiolla. Älä katko luonnosta omia polttopuita. Lue lisää ohjeita Metsähallituksen sivuilta tulentekoon ja puunottolupiin.

        Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Tulentekoon voi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulipaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä. Huomioitavaa on, että näilläkin alueilla tulenteko yksityisellä maalla tarvitsee maanomistajan luvan.

        Selvitä metsäpalovaroitukset ja noudata niitä

        Metsäpalovaroitusta on ehdottomasti noudatettava, ja palovaroituksen aikana ei saa tehdä avotulta lainkaan. Hormillisissa keittokatoksissa on mahdollista tehdä tulet, mutta erittäin kuivien kausien aikana kannattaa välttää tulen tekemistä kokonaan. Metsäpalo voi syttyä pienestäkin kipinästä ja palanutta suojelumetsää ei saa enää takaisin. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulen turvallisuudesta.

        Risukeittimiä kutsutaan retkikeittimiksi, mutta paloturvallisuusmielessä ne rinnastetaan aina avotuleksi, riippumatta risukeittimen mallista tai mitä polttoainetta siinä poltetaan. Risukeitintä ei siten saa käyttää ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikaan. Metsäpalon kannalta erityisen suuri riski on kertakäyttögrilli, joka kuumenee paljon ja varsinkin ruohikkoalueilla voi aiheuttaa suuren ruohikkopalon.

        Retkikeitintä on aina hyvä kantaa mukanaan, koska sillä voi valmistaa ruokaa myös metsäpalovaroituksen aikana.

        Vastuullinen retkeilijä kuljettaa mukanaan retkikeitintä tai ruokatermosta

        Retkikeitin kuten Trangia, kaasukeitin tai monipolttoainekeitin on luonnon kannalta yleisesti aina kestävin. Luontoon ei tarvitse tuoda polttopuita raskailla välineillä eikä siitä ei jää jälkiä luontoon.

        Retkikeittimillä on turvallista tehdä ruokaa ilman suurta maastopaloriskiä. Keitinpaikkaa valittaessa täytyy etsiä tasainen, tukeva paikka, jottei keitin missään tilanteessa pääse kaatumaan ja näin aiheuta haittaa luonnolle tai tuli leviä.

        Suosittelemme aina keittimen testaamista ennen reissua. Erityisesti uuden keittimen kanssa kannattaa opetella etukäteen kaikki niksit, jotta käyttö maastossa on turvallista sekä helppoa. Katso vinkit retkikeittimen valintaan.

        Päiväretkiä varten hyvä ostos on ruokatermos, johon voi aamulla valmistaa valmiiksi lämpimän retkiruuan. Yöpyvillä retkillä ja pidemmillä vaelluksilla ruokatermos säästää yhdeltä retkikeittimen kokoamiselta, kun valmistat lounaan aamutoimien yhteydessä odottamaan lounastaukoa. Katso videolta vinkit ja reseptit ruokatermokseen.

        Tiskaaminen luonnonvesiä säästäen

        Vastuullinen retkeilijä ja vaeltaja käyttää ruokailuvälineinä kertakäyttöastioiden sijaan teräksisiä, titaanisia, alumiinisia tai muovisia astioita, jotka käytön jälkeen tiskataan. Retkiruokavälineiden elinkaari kestää parhaimmillaan useista vuosista vuosikymmeniin.

        Luonnossa tiskatessa on käytettävä biohajoavaa pesuainetta, jottei pesuaine jää luontoon sekä vesistöihin. Ota omat tiskivälineet mukaan, ettei sinun tarvitse taittaa luonnosta esimerkiksi kuusenoksia tiskiharjoiksi. Älä tiskaa rannassa tai kaada tiskivettä takaisin suoraan veteen vaan kaada se maahan vähintään 5 metrin päässä vedestä. On ikävää seuraavalle vedenottajalle, kun rannassa uivat vanhat spagettisi ja muut ruuantähteesi. Älä myöskään kaada tiskivettä maahan kaivon lähellä, vaan kulje pieni matka hieman sivummalle.

        Lyhyillä päiväretkillä likaiset astiat voi tuoda pussissa kotiin ja tiskata vasta kotona. Kaikkia teräksisiä, titaanisia, muovisia ja pinnoittamattomia astioita voi pestä kotona tiskikoneessa. Katso kattiloiden pesu- ja huoltovinkit.

        Veden käyttö juomiseen ja ruuanlaitossa

        Suomessa on ehkäpä maailman puhtaimmat vedet, ja Lapin erämaissa liikkuvat ovat tottuneet juomaan suoraan puroista. Suosittelemme kuitenkin ehdottomasti varovaisuutta luonnonvesien käytössä. Vesi on hyvä keittää tai suodattaa vedenpuhdistimella ennen käyttöä. Koskaan ei voi olla varma mistä ylävirralta juokseva vesi saapuu. Onko joku eläin mahdollisesti kuollut sinne tai onko joku pahimmassa tapauksessa käyttänyt jokea käymälänään. Vettä voi kuitenkin turvallisesti käyttää, kun sen on ensin keittänyt tai suodattanut. Katso vinkit vedenpuhdistimen valintaan.

        Huomioi myös, ettei vesi lämpimällä kelillä seiso juomapullossasi ja kasvata sinne vatsatautia aiheuttavia bakteereita.

        Monessa selviytymisoppaassa on ohjeena, että sammalta voi käyttää suodattimena. Muista kuitenkin, että sammalen irrottaminen ja kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jätä sammal maahan jatkamaan kasvuaan.

        Kuljeta roskat retkeltä pois mukanasi

        Vie aina ehdottomasti roskat pois luonnosta, joko aivan perille asti kotiroskikseen tai sitten merkatuille roskapaikoille kansallispuistoissa tai virkistysalueilla. Varsinkin retkeilysesongin aikaan luonnossa on niin paljon liikkujia, että roskakatokset tahtovat täyttyä yli äyräiden, joten suosittelemme viemään roskat kotiin asti. Lajittele kuitenkin kartonki-, muovi-, lasi-, metalli- ja sekajätteet erikseen myös retkiltä tullessasi. Roskapussia kannattaa kantaa siis aina mukana.

        Lue blogi Miksi metsässä ei ole roskiksia?

        Mitä tuotteita luonnosta saa kerätä?

        Näppisääntö on, että luonnosta saa kerätä vain marjoja, sieniä ja villiyrttejä. Kasvien keruuseen liittyy kuitenkin joitakin rajoituksia. Niiden poiminta ei ole yhtä vapaata kuin sienten ja marjojen. Osa villiyrteiksi kutsutuista kasveista on aivan tavallisia piennarkasveja tai pihanperän rikkaruohoja, joita kasvaa runsaasti. Mutta tarkasta aina etukäteen, saatko kerätä luonnonvaraisia kasveja alueelta, jonne olet menossa. Lue villiyrttien keruusta lisää Metsähallituksen esitteestä.

        Luonnosta ei saa kerätä mukaansa puuta, kelottuneiden puiden oksia tai osia, sammalta tai kiviä. Mitään maa-ainesta ei saa ottaa tai siirrellä. Se tarkoittaa myös, että kivistä ei saa rakentaa omia kasoja tai merkkitorneja. Myös tuohi ja kaarna pitää jättää metsään. Tuohta ei saa repiä elävästä puusta sytykkeeksi tai askartelumateriaaliksi.

        Marjastaminen ja sienestäminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin

        Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle mahdollisuuden sienestää ja marjastaa Suomen luonnossa. Suojelualueilla saattaa kuitenkin olla rajoituksia, jotka voit tarkistaa Metsähallituksen sivuilta.

        Hyvän tavan mukaista on, että marjastaessa tai sienestäessäkään ei kuljeta pihoilla tai häiritä asumista. Vaikka hyvä sieni- tai marjapaikka tekee mieli pitää omana salaisuutenaan, luonnonvarainen aarreaitta ei ole kenenkään varattavissa. 

        Kalastus ja metsästys

        Suomessa on kalastukseen ja metsästykseen hyvä ja toimiva lainsäädäntö. Kalastus- ja metsästysmahdollisuuksia on paljon, mutta rajoituksilla suojellaan kala- ja riistakantoja.

        Mato-ongella onkiminen ja pilkkiminen on sallittua ilman erillistä lupaa. Muuhun kalastukseen maksetaan kalastuksenhoitomaksu. Verkoilla tai useammalla vavalla uistellessa täytyy hankkia lisäksi paikallisen kalastusalueen luvat.

        Kalastaessa täytyy huomioida rauhoitusajat ja alamitat. Jos pyydykseen tarttuu alamittaisia kaloja, ne täytyy aina vapauttaa takaisin veteen. Tarkista etukäteen kalalajeja ja kalastusvesiä koskevat rauhoitusajat Metsähallituksen eräluvat-sivustolta.

        Metsästys Suomessa vaatii tutkinnon ja luvan

        Metsästys on Suomessa yleinen ja arvostettu harrastus. Meillä on pitkät eräperinteet. Metsästämiseen tarvitaan aina metsästäjäntutkinto.

        Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneella on oikeus lunastaa metsästyskortti ja maksaa riistanhoitomaksu. Paikalliset riistanhoitoyhdistykset antavat tutkintotilaisuudessa ohjeet ensimmäisen metsästyskortin saamiseksi.

        Suomessa metsästyskortin haltija voi metsästää omilla maillaan. Mutta moni metsästäjä kuuluu paikalliseen metsästysseuraan, joka vuokraa metsästysoikeuksia paikallisilta maanomistajilta. Seurat myyvät myös seurojen ulkopuolisille metsästyslupia eli oikeutta metsästää seuran mailla sallitun ajan, yleensä yhden päivän.

        Myös valtion mailla voi metsästää ja niille lupia myy Metsähallitus.

        Etsi lisää hyödyllistä tietoa metsästyksestä Riistakeskuksen sivuilta Riista.fi.

        Eläinten tarkkailu ja luontokuvaus

        Luonnon tarkkailu ja luontokuvaus ovat monille yksi tärkeimmistä syistä lähteä luontoon. Tästä syystä luontokuvaaminen ja lintujen bongaaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina retkeilyinnostuksen ja luontomatkailun myötä.

        On hyvä muistaa, että emme kuvatessa tai kiikaroidessamme häiritse eläinten elämää luonnossa. Luontokuvaaja voi käyttää esimerkiksi kuvaustelttaa tai muusta suojaavaa rakennetta, jonka voi pystyttää lyhytaikaisesti.

        Pesiin koskeminen sekä pentujen häirintä on ehdottomasti kiellettyä. On hyvä ymmärtää, että jos pentuihin tarttuu ihmisen hajua, emo saattaa hylätä pentunsa. Pentu jää silloin luonnon armoille keskenkasvuisena.

        Kaikki itsekseen olevat eläimet eivät ole hylättyjä tai emojensa jättämiä. Esimerkiksi hirvilehmät saattavat käyttää hämäyskeinona sitä, että jättää vasan ja omalla liikkeellään hämää vierasta kulkijaa. Emä käy myöhemmin tilanteen rauhoituttua noutamassa vasan takaisin matkaansa.

        Haaskan käyttö petoeläinten tarkkailussa ja kuvauksessa vaatii jo maanomistajan luvan. Haaskan käytössä on paljon huomioitavaa. Lue lisää haaskojen käytöstä luontokuvauksessa ja eläinten tarkkailussa Ruokaviraston sivuilta.

        Liikkuminen luonnossa

        Jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden liikkua luonnossa vapaasti. Ota kuitenkin aina maastossa liikkuessasi huomioon, ettet rasita liikaa herkkiä luonnonvaraisia alueita, kuten eri eläinten asuinalueita tai kasvien kasvupaikkoja.

        Suojelu- ja virkistysalueilla ohjataan retkeilijöitä valmiille reiteille, koska halutaan, että reittien ulkopuolella luonto pysyy elinvoimaisena. Ei ole kiellettyä poistua poluilta, mutta maastoa ja luontoa säästääkseen on suositeltavaa kulkea vain valmiita polkuja pitkin. Merkatut reitit ovat usein myös helppokulkuisempia.

        Suosituimmilla reiteillä Metsähallitus suosittelee kulkemaan vain merkatuilla poluilla sekä pitkospuilla. Joillakin reiteillä on tehty metallisia ritiläpolkuja sekä pitkospuita myös kuivalle maalle, jotta herkkä luonto ei kuluisi puhki satojen kulkijoiden kulkiessa reitillä.

        Luontokohteisiin saapuminen - suosi julkisia

        Suomessa on laaja kirjo erilaisia kiehtovia luontokohteita. Paikoissa on usein erikseen määritellyt kohdekohtaiset säännöt. Suojelualueilla ja virkistyskohteissa, kuten kansallispuistoissa ja kaupunkien virkistysalueilla, on yleensä erittäin hyvin merkityt reitit, rengasreitit sekä kulkuväylät. Monilta alueilta löytyy nykyään myös hyvin reittejä liikuntarajoitteisille. Kohteita ja niiden sääntöjä voi katsoa luontoon.fi sivulta.

        Lähiretkeilyssä kannattaa suosia julkisia kulkuvälineitä, silloin kun bussi- tai junayhteyksiä on tarjolla. Etelä-Suomen kansallispuistoissa osa kohteista on niin suosittuja, että alueiden merkatut parkkipaikat ovat täynnä retkeilysesongin ollessa käynnissä. Maastoon parkkeeraaminen ja tienvarteen pysäköiminen on usein kiellettyä.

        Reitille lähtiessä on hyvä ottaa mukaan retkeilykartta sekä kompassi, vaikka kulkisikin vain hyvin merkityllä reitillä. Myös jokin paikantava laite, esimerkiksi kännykkä, on hyvä olla. Suunnistustaito laajentaa retkeilymahdollisuuksiasi ja lisää turvallisuutta myös lyhyillä retkillä. Tutustu suunnistusoppaaseen ja päivitä suunnistusaitojasi.

        Lemmikin kanssa luonnossa

        Maastossa liikkuessa kissat ja koirat tulee pitää aina kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Erityisesti pesintäaikana kissan- ja koiranomistajien on oltava valppaana, jotteivät eläimet häiritse poikasten kasvua. Koirat on tärkeää pitää kiinni senkin takia, että luonnossa liikkujien joukossa voi olla muita koiria tai ihmisiä, jotka pelkäävät koiria. Heille useimmiten omistajan kommentti ”koirani on kiltti” ei tarkoita mitään, vaan silti edessä haukkuva koira voi olla erittäin ahdistava kokemus. Lue lisää koiran kanssa vaeltamisesta.

        Rakennuksien ja asumusten lähettyvillä kulkeminen

        Koskaan ei pidä majoittua tai liikkua liian lähellä toisen yksityisaluetta. Voimme kaikki taata retkikohteemme vakituisille asukkaille ja mökkiläisille tunteen siitä, ettei oma pihamaa muutu yleiseksi ulkoilualueeksi. Emme varmaan haluisi omallekaan pihallemme telttailijoita yllätykseksi aamulla.

        Järvet, meri-  ja jokialueet – vastuullinen liikkuminen vesistöillä

        Suomesta löytyy paljon vesialueelle sijoittuvia kansallispuistoja, kuten Päijänteen vesialue sekä Saaristomeren ja Perämeren kansallispuistot, joista löytyy hyvin merkattuja telttailu- ja tulipaikkoja. Monilla kunnilla ja virkistysyhdistyksillä on myös vesistöjen äärellä sijaitsevia retkeilyalueita.

        Vesillä liikkuessa on hyvä muistaa, että maihinnousu yksityisille rannoille ja varsinkaan asumusten lähelle ei ole sallittua. Hätätilanteessa maihinnousu mihin vain on sallittu.

        Myös lintujen pesimäaikaan varsinkin saaristo- ja rannikkoalueilla on maihinnousurajoituksia. Kuljeta mukanasi ajantasaista karttaa, josta selviävät suojelualueet ja niitä koskevat rajoitukset.

        Yleisesti vesialueilla voi liikkua vapaasti meloen ja soutaen. Talvisin vesialueita voi käyttää retkiluisteluun, kun jääturvallisuustaidot on päivitetty ajantasalle retkiluistelukursseilla. 

        Isossa osassa vesialueista on täysin sallittua liikkua myös moottorikulkuisilla aluksilla ja purjehtien. Veneily on suosittu tapa retkeillä tuhansien järvien ja pitkän rannikkolinjan Suomessa. Vastuullisesta vesillä liikkumisesta, ympäristön ja kanssaveneilijöiden huomioimisesta voi lukea Suomen purjehdus- ja veneily ry:n sivustolta.

        Pelloilla ja hakkuutyömailla liikkuminen

        Ota pelloilla ja hakkuualueilla liikkuessa huomioon, että siellä on enemmän liikkumistasi rajoittavia tekijöitä, kuin metsissä.

        Peltoalueilla kasvukaudella liikkuminen on kokonaan kiellettyä. Kukkaniityt ja muut houkuttelevat valokuvauskohteet tulee myös jättää rauhaan, eikä kasveja saa talloa esimerkiksi valokuvatessa.

        Kasvukauden ulkopuolella, kuten esimerkiksi niiton tai puinnin jälkeen, pellolla liikkuminen on sallittua ja helppoa. Kyntökaudella pelloille ei ole järkevää mennä, koska maasto on mutaista ja epätasaista.

        Hakkuutyömailla liikkuminen on turvallisuuden takia rajoitettua, kun metsätyöt ovat käynnissä. Hakkuiden jälkeen maasto on usein hieman uraista, joka tekee siitä erittäin vaikean ja jopa lähes mahdottoman liikkua. Hakkuualueilla kulkiessasi varo myös uusia istutettuja taimia, jotta et tallaa metsää jo alkuvaiheessaan piloille.

        Puolustusvoimien alueella sekä rajavyöhykkeillä liikkuminen

        Puolustusvoimien alueella liikkuminen on lain nojalla kiellettyä. Ampuma-alueella liikkuminen on vaarallista, joten jos näet maastossa kyltin tai sini-valko-sini-viivoin puihin merkityn rajan, tiedät, että alueelle ei saa mennä. Ampumatiedotteet löydät puolustusvoimien sivuilta.

        Rajavyöhykkeellä ei saa kulkea. Rajavyöhykkeen läheisyydessä liikkuessa täytyy pitää siihen selkeä etäisyys, jotta ei vahingossa päädy rajavyöhykkeelle. Rajavyöhykkeen läheisyydessä ei saa pitää koiraa vapaana harrastustarkoituksessa, koska mikäli koira ylittää raja-alueen, tapahtuu rajarikkomus, josta voi tulla seuraamuksia.

        Suunnittele retkesi karttojen ja oppaiden avulla

        Calazolta ja Karttakeskukselta löytyy kattavia retkeily- ja ulkoilukarttoja sekä retkioppaita eri alueista. Retkeilykarttoihin on merkattu viralliset tulipaikat sekä mahdolliset nähtävyydet. Oppaista löytyy hienosti tietoa paikan historiasta, jolloin saa paljon enemmän irti retkikohteista. Oppaan ja kartan avulla ennakkosuunnittelu sujuu helposti ja reitin voi suunnitella leiriytymis- ja tulipaikat huomioiden.

        Erilaisilla kulkuvälineillä liikkuminen luonnossa

        Maastossa voi liikkua monin tavoin. Talvisin hiihtäen tai lumikenkäillen. Kesäisin jalan, soutaen, meloen tai polkupyörällä, kunhan ottaa liikkuessaan huomioon sen, ettei jätä maaperään jälkiä tai raskasta kulumaa. Tärkein lähtökohta on se, että moottoroidusti ei saa liikkua, ellei siihen ole erityistä lupaa.

        Varsinkin talvisin lumikengillä sekä suksilla pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä muuten tulisi mentyä, ja lumipeitteen ansiosta kulkeminen ei myöskään rasita luontoa.

        Joillakin vesialueilla on liikkumis- ja kulkuvälinerajoituksia. Esimerkiksi saatetaan suojella niin, että sinne ei saa laskea omaa venettä, koska veneen pohjasta saattaa siirtyä haitallisia vieraslajeja tai erittyä kemiallisia suoja-aineita vesistöön.

        Selvitä siis aina etukäteen retkikohteestasi, onko siellä liikkumista rajoittavia paikallisia säädöksiä, joita sinun pitää noudattaa luontoa säästääksesi.

        Testaa, onko sinulla hallussa vastuullisen retkeilyn ABC

        Retkeily vaatii vastuunkantamista luonnosta, muista retkeilijöistä sekä maanomistajista. Testaa, onko sinulla hallussa vastuullisen retkeilyn ABC. Jos kaipaat kertausta, lue läpi vastuullisen retkeilyn opas.

        • Tunnen jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet.
        • Osaan majoittua teltassa ja/tai riippumatossa maastoa ja puita säästäen.
        • Olen luontokuvaaja ja luonnon tarkkailija. Piileskelen hiljaa, enkä häiritse kuvauskohteitani.
        • Tunnen tupaetiketin ja osaan yöpyä muut kanssakulkijat huomioiden.
        • Tiedän, koska ja mihin saan tehdä tulet.
        • Tiedän, että minun pitää viedä kaikki omat roskani pois.
        • Osaan noudattaa vessaetikettiä retkillä ja vaelluksilla. Hävitän vessapaperit.
        • Osaan liikkua luonnossa yksin tai lemmikin kanssa sääntöjen mukaan.
        • Tiedän, mitä luonnosta saa kerätä ja mistä paikoista.
        • Olen kalastaja tai metsästäjä, tiedän mitä lupia tarvitsen ja tunnen rauhoitusajat.
        Lisää luettavaa

        Suosituimmat tuotemerkit

        Uutiskirjeen tilaaminen

        Melkein valmista. Klikkaat nyt enää vain sähköpostitse saamaasi vahvistuslinkkiä!
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Ole hyvä ja kirjoita oikea sähköpostiosoite