Merkkiehdotukset

    Kategoriaehdotukset

      Hakuehdotukset

        Tuotteet

        YKSINVAELLUS

        Ensimmäinen yksinvaellus suunnitteilla? Lue oppaasta vinkit turvalliseen reissuun. Yksinvaeltamisella on taianomainen maine. Jotain kiehtovaa on ajatuksessa yksin luonnon keskellä kulkemisessa. Yksinvaellukselle lähdetään kuitenkin monesta eri syystä. Osa vaeltaa yksin, koska sopivaa vaellusseuraa ei löydy. Moni viihtyy myös muussa elämässä yksin, joten on selvää, että elämäntapa jatkuu myös retkeilyyn. Joillekin yksinvaellus on lääke ruuhkavuosiin ja toisille taas hiljaista läsnäoloa ja luonnon kohtaamista. Olipa oma syysi mikä tahansa haaveilla tai suunnitella yksinvaellusta, niin tässä oppaassa on muutamia asioita, joita kannattaa ottaa huomioon.


        Yksinvaellus merkityllä reitillä

        Valmiilla vaellusreitillä kulkeminen tarjoaa matalan kynnyksen yksinvaelluksen kokeiluun, oli retkeilytausta mikä tahansa. Valmiilla reiteillä on vaeltajalle mietityt etapit, viitoitukset, tupia, kuivakäymälöitä, tulipaikat ja näköalapaikat valmiina. Valmiilla reitillä voi sesonkiaikaan kulkiessaan vaihtaa ajatuksia muiden retkeläisten kanssa, jos kaipaa seuraa. Karttojakin on useimmiten helposti saatavilla.

        Valmiilla reitillä yksinvaeltajaa saattavat huolestuttaa erilaiset asiat kuin poluttomassa maastossa: mahtuuko tupaan, minkälaisia muut ihmiset ovat, voiko omat tavaransa jättää vartioimatta.

        Hyviä vaihtoehtoja yksinvaellukseen merkityillä reiteillä ovat esimerkiksi Karhunkierros, Hetta-Pallas-reitti, Kevo ja Urho Kekkosen kansallispuisto Saariselän läheisyydessä.

        Yksinvaellus poluttomassa maastossa

        Osa hakeutuukin yksinvaellukselle nimenomaan maastoon, jossa on potentiaalinen mahdollisuus olla halutessaan yksin. Kun valmistautuu useamman päivän vaellukselle kokonaan yksin, voi olla hyvä muistaa, mikä kaikki on erilaista kuin seurassa vaeltamisessa:

        • Teet kaikki reittipäätökset ennen vaellusta ja sen aikana itse.
        • Kannat kaikki retkeilyvarusteet itse.
        • Jos joudut hätätilanteeseen, joudut selviämään siitä itse.
        • Jos olet puhelinverkon ulkopuolella, kukaan ei neuvo. Sinun on luotettava omaan tietoosi ja taitoihisi.
        • Saat syödä, vaeltaa, nukkua ja suunnistaa juuri omalla tavallasi silloin kuin haluat. Yksinvaelluksella on täysin vapaa.

        Kun vaellat yksin poluttomassa maastossa, olet vapaa menemään käytettävissä olevan ajan puitteissa täysin itse valitsemaasi suuntaan. Vapauden ongelma voi olla päättämättömyys. Tehdessäsi reittisuunnitelmaa, päätä jo kotona, mitä haluat nähdä ja kokea retkelläsi. Jos et ole päättänyt etukäteen, liiat mahdollisuudet voivat tehdä reitinvalinnasta haahuilua.

        Huomioi jo kotona reittisuunnittelussa isot vesistöt. Järvien kiertäminen voi viedä aikaa. Ja vaikka monet joet voi ylittää, kaikkia ei. Tai ainakin joen ylityspaikan etsiminen voi viedä päivästä monta tuntia. Poluttomassa maastossa ei ole retkeilyinfrastruktuuria, kuten pitkospuita tai siltoja.

        Valitse potentiaaliset leiripaikat ja mieti niiden väliset päiväetapit etukäteen. Leiripaikalla pitää olla saatavilla juomavettä ruuanlaittoon ja vesitankkaukseen. Etsi siis jo suunnitteluvaiheessa leiripaikkoja puron, joen, järven tai lammen varrelta. Merkitse samalla mahdolliset tauko- ja yöpymispaikat karttaan, jotta vaelluksen aikana ei tarvitse käyttää aikaa niiden etsimiseen kartalta.

        joen ylitys
        Selvitä etukäteen retkeilymaaston vesitilanne, onko joet ylitettävissä. Tietoa löytyy keskustelupalstoilta ja luontoon.fi-sivulta, mutta usein parhaan ja ajankohtaisimman tiedon saa soittamalla Metsähallituksen luontokeskuksiin.

        Kulkeminen poluttomassa maastossa on hitaampaa kuin valmiilla polulla. Tunturirinteen koivikossa tai pahassa rakkakivikossa patikointivauhtisi voi hiipua 1-2 km / tunnissa. Suunnittele siis päiväetapit itsellesi realistisiksi. 12 kilometriä on ihan mukava päivämatka vaikeassa maastossa. Enempää ei ehdi eikä jaksa.

        Kulkeminen epätasaisessa maastossa kuluttaa myös voimia. Suunnittele reitti ottaen huomioon oma kuntosi ja liikuntatottumuksesi.

        Avotunturissa on helpompaa ja nopeampaa kävellä kuin umpimetsässä, suolla, rakkakivikossa tai kuruissa. Silloin tuntivauhti voi olla mukavat 3-4 km / tunnissa.

        Kävelyn rasitus voi tuntua jaloissa yllättävänkin paljon pari vaelluspäivän jälkeen, joten varaa tarvittaessa lepo- ja palautumisaikaa kokonainen päivä tai puolikas päivä.

        hankala maasto
        Soisessa ja kivikkoisessa maastossa on hidasta ja hankalaa kulkea. Pyri suunnittelemaa reitti niin, että pääset kiertämään ne.

        Harjoittele suunnistamista ja valitse aina turvasuunta

        Jos olet suunnistanut aikaisemmin vain vähän tai suunnistuksen perusteet ovat unohtuneet, käy kertaamassa suunnistamista iltarasteilla ja harjoittele kansallispuistoissa ja virkistysalueilla ennen yksinvaellusta. Lue muistinvirkistykseksi suunnistusopasta.

        Kun suunnittelet retkeä, mieti valmiiksi, mitä teet, jos eksyt. Ilmoita myös ennen retkeä jollekin läheiselle taholle reittisi sekä ajankohta, jolloin sinun pitäisi olla takaisin retkeltäsi. Jos et ole määräaikaan palannut retkeltäsi, voit etukäteen pyytää läheistäsi hälyttämään apua.

        Kun lähdet suunnistamaan päivän etappia, määritä turvasuunta. Turvasuunta on ilmansuunta kartalla ja maastossa, johon lähdettäessä vastaan tulee joku selvä rakennelma tai maastonmerkki. Näitä voivat olla esimerkiksi joet, isot, järvet, tiet tai rajalinjat. Oleellista on, että tässä suunnassa oleva asia tulee varmasti vastaan oikeaan ilmansuuntaan lähdettäessä. Sen on oltava siten riittävän pitkä ja iso, että sitä ei voi vahingossa ohittaa huomaamatta.

        Jos kadotat karttasi tai menetät käsityksesi sijainnista, voit ottaa suunnan kompassista turvasuuntaan ja päästä näin takaisin sivistyksen pariin. Mikäli sinulla ei ole kompassia tai se on mennyt rikki, voit hyödyntää ohjeita suunnistuksesta luonnonmerkeillä.

        Turvasuunta tulisi aina määrittää maastoon lähtiessä, jotta vaikean paikan tullen on suunta mitä kohti lähteä.

        Yksinvaeltajan varusteet – panosta keveyteen

        Yksinvaeltajan on saatava kaikki varusteet mahtumaan omaan rinkkaansa. Vuodenajan vaatimista varusteista riippuen, yksinvaeltajan tarpeisiin sopii 65–85 litrainen rinkka. Jos olet liikkeellä viileään vuodenaikaan ja yövyt maastossa, ison tilan rinkastasi vie lämmin makuupussi ja taukotakki. Valitse silloin tilava rinkka. Jos liikut lämpimänä vuodenaikana tai sinulla on mahdollisuus yöpyä tuvissa, pienempikin rinkka riittää. Isompi rinkka on kuitenkin helpompi pakata, ja tyhjän tilan saa kiristysremmeillä pois.

        Ota kuitenkin pakatessasi huomioon, että tuvat voivat olla varattuja tai et ehdi tuvalle yöksi. Mukanasi pitää olla joku säähän sopiva majoite ja riittävän lämmin makuupussi ulkona yöpymiseen.

        Mutta, koska kannat yksin kaiken painon, kannattaa poimia itselleen sopivia ratkaisuja kevytretkeilyn oppaasta. Vaihda iso trangiasi kompaktiin kaasupulloon ruuvattavaan kaasukeittimeen, kuten Primus Microntrail tai muuhun pieneen keittimeen ja kattilaan. Muitakin perusvarusteista kannattaa miettiä painon ja tilavuuden kannalta: Ilmatäytteinen makuualusta on paitsi lämmin, se vie myös vain vähän tilaa.

        taukotakki
        Lämmin taukotakki on hyvä pukea heti tauolla.

        Jos et halua kantaa isoa telttaa mukanasi, harkitse tarppia tai riippumattoa, jos ne muuten sopivat vaellusmaastoon ja vuodenaikaan. Ota huomioon sateen ja lumisateen todennäköisyys. Sekä kesällä myös itikat. Varaa erillinen hyttysverkko, jos et nuku teltassa. Muista kuitenkin, että hätätilanteessa teltta on aina turvallisin vaihtoehto, johon voit mennä suojaan tuulelta ja sateelta.

        Kokoontaittuvat vaellussauvat kannattaa myös ottaa mukaan. Jos ylität jokia, ne ovat välttämättömät. Epätasaisessa maastossa tai väsyneenä nilkan niksauttaminen voi olla harmillisesti hidastava tekijä koko vaelluksen kannalta.

        Vaikka muuten pihtailisit varusteiden painosta, ota mukaan riittävästi varavirtaa ja paristoja otsalamppuun, telttavaloon, GPS-laitetta, rannetietokonetta, kännykkää tai lukulaitetta varten. Toimiva puhelin tai GPS pitävät huolta turvallisuudestasi. Virtaa täytyy riittää avun hälyttämiseen.

        Pukeudu päivällä vaellusvarusteisiin ja vaihda vasta leirissä kuivat ja lämpimät vaatteet, jotka vaihdat taas aamulla vaellusvaatteisiin. Näin sinulla on aina kuiva varavaatekerta mukanasi, etkä tarvitse erillisiä varavaatteita. Jätä isot ja painavat puuvillavaatteet pois. Pieneksi viikkautuva ja kevyt pitkä- ja lyhythihainen merinovillainen T-paita on yksinvaeltajalle toimiva paitaratkaisu.

        Keväällä ja syksyllä etenkin illat ja yöt voivat olla hyvinkin viileitä. Kerrospukeutuminen on vaeltajan paras pukukoodi. Lue kerrospukeutumisen perusteet.

        Vaelluspäivän päätteeksi on aina kiva pulahtaa uimaan viileäänkin veteen. Kevyt retkipyyhe on hyvä matkakaveri. Jos ylität jokia, saat jalkasi kuivattua ennen matkan jatkumista.

        Yksinvaeltajan ruoka

        Ota kuivattua retkiruokaa mukaan ja mieti sopivassa suhteessa ruuan tarjoamaa mielihyvää, tarvitsemaasi energiaa ja ruuan osuutta ja painoa rinkan tilavuudesta. Pieni, vaikkakin painava herkku voi olla ylellisyys, jolla hemmottelet itseäsi leirissä pitkän vaelluspäivän jälkeen.

        Älä tingi ruuan energiamäärästä, vaikka tinkisit painosta. Varaa myös ruokaa yhdelle ylimääräiselle päivälle, jos jotain sattuu ja joudut viettämään suunnittelemaasi pidemmän ajan vaelluksella.

        Laske riittävästi itsellesi sopivia ja riittävän energiapitoisia välipaloja joka päivälle. Yksinvaelluksella sinun pitää pysyä toimintakykyisenä koko vaelluspäivän ajan. Joskus väsymys ja sen mukanaan tuomat retkeilyn tai turvallisuuden kannalta huonot päätökset, johtuvat liian vähästä juomisesta ja syömisestä.

        Retkikeittimen polttoainetta kuluu yksinvaelluksella vähän, koska pienemmät nestemäärät kiehuvat vähemmällä kaasulla tai bensalla.

        Jos käytettävissäsi on tulipaikka, varaa kattila, jota voit käyttää kaasukeittimen lisäksi myös avotulella. Osan aterioista voit tarvittaessa valmistaa silloin nuotiolla.

        Katso retkeilijän reseptit -sivulta vinkkejä herkkuruokiin.

        Ota kokoon taittuva risukeitin mukaan yksinvaellukselle

        Yksin vaeltaessa voi tuntea kaipuuta laittaa tulet ja tuijotella liekkeihin illan hämärtyessä. Muista kuitenkin jokamiehenoikeudet ja että tulet saa tehdä vain maanomistajan luvalla. Voit kantaa kuitenkin mukanasi risukeitintä, joka toimii samalla varakeittimenä. Pienikin liekki ilahduttaa. Muista kuitenkin tarkistaa metsäpalovaara ja jos käytät risukeitintä ruuanlaittoon, varaa mukaan myös sopiva kattila. Lue lisää vastuullisen retkeilyn oppaastamme.

        Keittimen valintaopas »
        Kattiloiden valintaopas »

        risukeitin
        Risukeitin tuo lämpöä ja tunnelmaa leiriin.

        Turvallisuus yksinvaelluksella ja riskien minimointi

        Mieti turvallisuuttasi jo retken suunnitteluvaiheessa. Ilmoita jollekulle, mihin olet menossa ja koska palaat. Sovi, että joku hälyttää apua, jos et ole ilmoittautunut tiettynä ajankohtana. Helpointa on ottaa mukaan GPS-hätälähetin, joka näyttää reittisi verkkopalvelussa. Garminin osassa GPS-laitteissa on inReach-satelliittitekniikka. Jos joudut onnettomuustilanteeseen tai tarvitset evakuointia, voit tehdä sen nappia painamalla.

        • Tee reittivalintoja, jotka sopivat osaamisellesi ja kuntotasollesi.
        • Valitse yksinvaelluksellesi vuodenaikaan ja säähän sopivat varusteet.
        • Pidä energiatasostasi huolta koko päivän ajan. Väsyneenä, nälkäisenä ja janoisena teet huonoja päätöksiä, joista saattaa koitua riskejä.
        garmin inreach satelliitti
        Garmin Inreach-GPS:t ovat pienikokoisia ja kulkevat helposti mukana.

        Tee vaelluksella aina tietoisia ja harkittuja päätöksiä ja mieti jokaisen päätöksesi seuraamuksia. Pienillä virheillä on tapana kumuloitua ja muuttua isoiksi riskeiksi.

        Esimerkiksi, olet valinnut liian ohuen makuupussin. Palelet yöllä ja nukut huonosti. Päivällä olet väsynyt ja päätät ottaa oikoreitin. Reitti kulkee kivistä tunturin rinnettä, jossa kulkeminen kuluttaa paljon energiaa. Matkalla ei olekaan vettä. Suunnistat suolla väärin, koska nestehukka heikentää keskittymiskykyäsi. Lopulta paikallistat itsesi, mutta tajuat olevasi 3 kilometrin päässä haluamastasi leiripaikasta. Tiedät, että pian tulee pimeää, joten päätät ottaa toisen oikoreitin ja ylittää sitä varren joen. Arvioit ylityskohdan väärin, kaadut, kastut kokonaan ja menetät toisen vaellussauvasi. Onneksi olet veden äärellä, joten päätät leiriytyä siihen, vaihtaa kuivat vaatteet, syödä lämpimän ruuan. Usein pysähtyminen ja lepääminen on paras tapa välttää riskejä yksin retkeillessään.

        Jos pysähdyt päivä- tai autiotupiin, tee merkintä vieraskirjaan, vaikka et pysähtyisikään yöksi. Hätätilanteessa löytyy joku jälki missä olet liikkunut ja se auttaa pelastushenkilöitä

        Aikaa oman itsensä kanssa – onko se aina hauskaa?

        Hektisessä modernissa maailmassa moni haaveilee yksinvaelluksen tuomasta mahdollisuudesta viettää aikaa hiljaisuudessa ja kohdata itsensä. Parhaat hetket yksinvaelluksella ovatkin niitä, kun tuntee samaan aikaan viihtyvänsä oman itsensä kanssa, ja kokee yhteyttä luonnon ja ympäristön kanssa.

        Yksin vaeltaessa virikkeitä on kuitenkin vähän ja mielestä saattaa nousta kaikenlaista vanhaa murhetta tai uutta huolta. Jos on tottunut seuralliseen elämään, yksinolo saattaa olla pitkästyttävää. Varaa yksinvaellukselle itsellesi sopivaa viihdykettä: kirja, musiikkia tai veistelyyn sopiva puukko.

        Moni kokee erilaisia pelkoja yksin ollessaan. Osa niistä on ihan järkevää riskien välttämistä. On viisasta pelätä virtaavaa vettä tai jyrkänteitä. Mutta osa peloista voi olla turhia ja silti vaikuttaa vaelluksella viihtymiseen: Pimeä tuntuu uhkaavalta tai pedot tuntuvat vaanivan. Tunnista pelkosi jo ennen matkaa ja mieti, ja harjoittele itsellesi sopiva tapa rauhoittua, jos joudut pelon valtaan vaelluksellasi. Lue blogista, kuinka opetella olemaan pelkojen kanssa kaveri.

        Muista pitää itsestäsi huolta!

        Pidä itsestäsi huolta, vaikka vaeltaminen tarjoaakin rentouttavan tauon ulkonäön, vaatteiden ja habituksen miettimisestä. Pidä huolta varsinkin jaloistasi ja hoida pienetkin rakot. Lue Partioaitan blogista viisi vinkkiä retkeilijän jalkojen hoitoon. Hoida myös kaikki haavat, että et saa tulehduksia retken aikana. Peseytyminen hoituu joissa, lammissa ja järvissä. Älä kuitenkaan käytä saippuaa, jos peseydyt luonnonvesissä.

        Yksinvaelluksella voi oppia itsestään paljon, huomata kuinka taitava, vahva ja rauhallinen on. Ennen pidempää vaellusta voi testata yksinoloa lähiretkellä, ja kokeilla viihtyykö yksin luonnossa. Onnistunut yksinvaellus jää monille merkitykselliseksi muistoksi reissusta, jossa on rähjääntymisen lisäksi oppinut tulemaan itsensä ja luonnon kanssa toimeen.

        pimeä metsä pelko
        Lapin kesässä ei pimeydestä tarvitse huolehtia, mutta jos vaellat syksyllä, voi yön pimeys yllättää.
        yksinvaellus lapissa omassa rauhassa
        Löytöretkeilijä pääsee Lapissa omassa rauhassa kauniisiin hiekkarantoihin ja virkistävien vesien äärelle.
        double-arrows-up
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Melkein valmista. Klikkaat nyt enää vain sähköpostitse saamaasi vahvistuslinkkiä!
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Ole hyvä ja kirjoita oikea sähköpostiosoite