Testaaja
Aktiivinen ja utelias harrasteliikkuja, jota kiinnostaa tavoitteellinen harjoittelu, harrastamiseen liittyvä elektroniikka ja sen käytettävyys. Fenix on ollut aktiivisessa 
testikäytössä yhteensä neljä viikkoa, tämän jakson aikana harrastukset ovat koostuneet työmatkapyöräilystä, polkujuoksusta ja maastopyöräilystä, suunnistuksesta, voimaharjoittelusta ja uinnista. Lisäksi ajanjaksolle on osunut pari ulkomaille suuntautunutta työmatkaa, joiden aikana liikuntamahdollisuudet ovat rajatut, mutta esimerkiksi reitti- ja navigointitoiminnot mahdollistavat suunnitelmallisten lenkkien juoksemisen ilman eksymisen vaaraa vieraissa paikoissa. Olen käyttänyt toisen merkkistä GPS-kelloa aktiivisesti jo pari vuotta, joten arvio pohjautuu osittain vertailuun näiden välillä.
Fenix 5s ominaisuudet
Toivoin testiin 5s-mallia sen pienen koon vuoksi. Minun ranteeseen, joka on ympärysmitaltaan 15,5 cm, suurin osa GPS-multisport/seikkailukelloista on isoja ja kömpelöitä, ja tästä syystä pienempinäyttöinen ja sirompirannekkeinen malli vaikutti mielenkiintoiselta. 5s:n kellorungon koko on valmistajan mukaan 42 mm, keskikokoinen 5:nen on 47 mm ja suurimmassa 5x:ssä, jossa on mukana jopa karttapohjat, kellorunko on 51 mm. Lisäksi kello painaa silikonihihnalla vain 67 g, mikä tekee siitä kevyen tuntoisen. Melko pieneen pakettiin monipuoliset ominaisuudet on saatu paketoitua, sillä kellossa on mm. GPS, GLONASS, barometrinen korkeusmittari, kompassi, gyroskooppi ja lämpömittari rannesykemittarin lisäksi. Tietysti on muistettava, että pieni koko tuo mukanaan myös kompromisseja, ainakin nyt näytön ja akun koossa.
Olen tähän asti ollut varsin skeptinen rannesykemittauksen tarkkuuden suhteen, fenixiä voi kuitenkin käyttää myös ANT+ ja bluetooth smart -sykevöiden kanssa. ANT+ ja bluetooth -yhteydet mahdollistavat kellon liitettävyyden myös muiden antureiden ja puhelimen kanssa ja mikäli käytössä on VIRB action kamera, myös sen ohjaaminen onnistuu kellon avulla. Testaamani kello on peruslasilla, mutta 5s on saatavissa myös safiirilasisena, jolloin saa käyttöön myös WiFi-yhteyden.
Unboxing ja ensivaikutelma
Harmaassa pahvilaatikosta löytyi kellon lisäksi USB-johto kellon lataamista varten, minikokoinen pikakäyttöopas ja amerikkalaiseen tyyliin pitkät listat varoituksia. Paperisessa käyttöoppaassa on selitetty kellon käyttöönotto ja muutama perustoiminto noin kymmenellä sivulla kuudella eri kielellä, mutta ei suomeksi. Varoituslehdykästä löytyi myös suomenkielinen teksti. Varsinainen kattavampi käyttöohje löytyy sähköisenä verkosta myös suomeksi. Mielestäni käyttöohje on erittäin selkeä ja ytimekäs ja toiminnot on selitetty hyvin. Jos johonkin toimintoon ei mielestänsä saa riittävää opastusta, on internet täynnä keskustelupalstoja ja käyttäjien tekemiä videoita, joista voi etsiä lisäopastusta ja vinkkejä. Fenix 3 on käyttöjärjestelmältään monilta osin samankaltainen kuin esimerkiksi edeltävä fenix 3 ja monet ohjeet pätevät sellaisenaan. Muutamilta osin turvauduin kolmansien osapuolten tekemiin ohjeisiin itsekin, kun kellon ominaisuuksia testasin.
Kellon lataus- ja tiedonsiirtoliitin on Garminin oma, eikä johdon mukana tullut virtalähdettä, eli kellon lataaminen pitää tehdä joko tietokoneen tai esimerkiksi puhelimen laturin USB-virtalähdettä käyttäen.
Kädessä kello todella tuntuu sirolta ja kevyeltä. Keveyden huomasi etenkin niillä testilenkeillä, joissa minulla oli vertailun vuoksi myös vanha kelloni mukana. Ranneke on yhtälailla sopusuhtaisen levyinen ja säätövarat ovat riittävät minulle myös takin hihan päällä pidettäväksi, mutta miespuolinen työkaveri totesi kelloa kokeillessaan, että ranneke on hänelle turhan lyhyt. Ranneke on helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa ilman työkaluja, verkkokaupasta löytyy eri värejä ja materiaaleja mutta ei eri pituuksia. Verkkokaupasta löytyy pitkä lista muitakin lisävarusteita, mutta niiden testaaminen on toisen jutun aihe.
Käyttöönotto ja yksilöinti
Periaatteessa kello on valmis käyttöön heti pakkauksesta, kun siihen laittaa virrat päälle. Oletusarvoista kuitenkin on, että käyttäjä luo Garmin-tilin, jonka kautta tietojen siirto verkkopalvelimelle ja tarkastelu puhelimen tai tietokoneen avulla onnistuu helposti. Garmin Connect sovellus on tarjolla puhelinkäyttöjärjestelmille ja verkkosivupohjaisena myös tietokoneelle. Tietokoneen kanssa tietojen synkronointi kellon kanssa onnistuu käyttäen Garmin Express-ohjelmaa, jonka voi ladata ja asentaa koneelle ilmaiseksi. Asentaminen vaatii koneen hallintaoikeudet.
Mittausten tarkkuuden lisäämiseksi kellolle annetaan perustiedot kuten syntymäaika, pituus, paino, aktiivisuusluokka, ja maksimaalinen hapenottokyky, mikäli ne ovat tiedossa. Lisäksi voi muokata aktiivisuustavoitteita (päivittäistä askelmäärää, kiivettävien kerrosten lukumäärä ja viikoittaisten tehominuuttien määrä), lajikohtaisia sykealueita (lepo-, maksimi- ja anaerobinen kynnyssyke), pyöräilyn tehoalueita (jos käyttää tehomittaria) ja niin edelleen. Aikaa tähän kaikkeen saa kyllä kulumaan, vaikka perusasetuksillakin pääsee varmasti hyvin alkuun.
Tietojen lisäksi kellotaulun ulkoasu on mahdollista yksilöidä ja erilaisia ajanesitystapoja on monia. Lisäksi Connect IQ-kaupasta kellotauluja ja sovelluksia on asennettavissa lisää. Kellotaulun taustaväri on mahdollista valita vaalean ja mustan väliltä. Asetuksista löytyy paljon erilaisia tehostevärejä ja kellonajan lisäksi näytettävät tiedot on mahdollista valita aktiivisuusseurannasta tai älykello-ominaisuuksista kuten puhelimen ilmoituksista tai kalenterimerkinnöistä.
Ominaisuuksien ja asetuksien muokkaaminen onnistuu hyvin myös kellosta itsestään. Olin positiivisesti yllättynyt kellon käyttöliittymän selkeydestä ja intuitiivisuudesta. Vaikka olen paljon aikaa kellon kanssa värkännyt, en varmasti ole aivan kaikkia valikoita vielä ehtinyt kahlata läpi. Kellon viidellä näppäimellä on mahdollista tehdä yllättävän paljon ja mm. näppäinyhdistelmiin on mahdollista lisäksi personoida omia pikavalintoja.
Sykkeen mittaus – ranteesta vai sykevyöllä?
Rannesykemittauksen tarkkuus on mietityttänyt minua ja muiden kirjoittamien arvioiden lukeminen ei hälventänyt epäilyksiäni, vaan lähdin testaamaan tarkkuutta varsin skeptisenä. Tein kahta kelloa kantaen juoksu-, pyöräily- ja voimaharjoituksia ja testasin syketietojen tarkkuutta vertaamalla dataa taulukkolaskentaohjelmassa. Ensimmäisillä kerroilla etenkin pyöräillessä niin tiellä kuin maastossa ja voimaharjoittelua tehdessä rannesykemittaus antoi todella epätarkkaa dataa, vaikka ohjeiden mukaisesti pidin kelloa ranteessa tiukalla ja ehdin lämmitelläkin ennen harjoituksen aloittamista. Toisaalta juostessa virhettä ei juurikaan tullut, mutta se onkin rannesykkeenmittaukselle liikuntamuotona helppo, kun käsivarren liike on yksinkertaista verrattuna pyöräilyssä alustan aiheuttamaan tärinään ja voimaharjoittelussa tapahtuvaan kyynärvarren kiertoliikkeeseen. Omat kyynärvarteni ovat ehkä lisäksi vielä haastavasta päästä luisevuutensa vuoksi. Sain kuitenkin muutamalla myöhemmällä lenkillä onnistumaan rannesykemittauksen myös maastopyörälenkillä varsin tarkasti, joten johtopäätöksenä on, että mittaukseen liittyy virhemahdollisuus, mutta huolellisella kellon pukemisella myös varsin tarkka mittaus vaikuttaa olevan mahdollista.
Aloitin testaamisen huhtikuun puolella, jolloin kylmistä säistä johtuen lenkkivarustus koostui pitkähihaisista vaatteista ja sykeohjattua harjoitusta tehdessä kellon näytön näkeminen edellyttää kellon pukemista hihan päälle. Lisäksi reitti- ja navigointitoimintoja käyttäessäni pyöräillessä pidän kellon mielelläni pyörän ohjaustangossa ja meloessa kiinnitän sen näkyville liiviin, joten käytännössä sykevyö on minulle täysipainoisen käytön edellytys. Sykevyön liittäminen oli vaivatonta ja onnistui helposti myös toisen merkkisen sykevyön kanssa. Harjoitusta tehdessä kello valitsee automaattisesti rannesykemittauksen ja ulkoisen sykevyön väliltä, mikäli molemmat on tarjolla.
Rannesykkeenmittauksessa on myös muutamia muita rajoitteita, muiden muassa sykevälivaihteluun perustuvan stressitestin tekeminen edellyttää ulkoista sykevyötä eikä rannesykemittaus toimi vedessä. Vesilajeja harrastavan kannattaa muistaa, ettei myöskään Bluetooth-signaali toimi veden alla, eikä myöskään toisen merkkisen Bluetooth-sykevyön muistitoiminto toiminut, joten uidessa sykkeen mittaus edellyttää Garminin oman uintiin soveltuvan sykevyön käyttöä.
Rannesykemittaus on omimmillaan arkiaktiivisuutta mitattaessa ja silloin, kun sykevyö unohtuu matkasta esimerkiksi työreissusta, mutta vannon omassa käytössäni edelleen sykevyön nimiin.
Harjoittelu, suorituskyvyn seuranta
Harjoitusprofiileja on kellossa valmiiksi moneen lähtöön, pääasiassa peruslajien eri variantteja ulos ja sisälle, lisäksi harjoitusprofiileja voi luoda lisää itse. Lajia voi vaihtaa myös Garmin Connect palvelussa jälkikäteen harjoitusten lajittelemiseksi toivomallaan tavalla. Garminilta löytyy myös omia ominaisuuksia golffareille, mutta se on niitä harvoja lajeja, joista en osaa sanoa mitään. Harjoituksen aikaiset näytöt on personoitavissa oman maun mukaan jopa harjoituksen aikana, jos mieluisaa tietoa ei ole valmiiksi näkyvissä. Sen lisäksi, että harjoituksen voi käynnistää itse, voi asetuksista valita Move IQ-asetuksen, jolloin kello tunnistaa peruslajit, mikäli niiden perusliikettä toistaa vähintään 10 minuuttia. Move IQ:n mielestä haravointi on crosstrainerilla treenaamista.
Kellossa on mahdollista käyttää ääni- ja värinähälytystä. Värinähälytys osoittautui erittäin käyttökelpoiseksi, etenkin intervalliharjoitusta kuulokkeet korvilla tehdessä tai reittitoimintoa käyttäessä, sillä huomio kiinnittyy kelloon kuulokkeet korvillakin, eikä kelloa tarvitse vilkuilla turhaan. Muutenkin intervalliajastin oli helppo asettaa ja ottaa käyttöön, sen sai sisältämään lämmittelyn ja jäähdyttelyn.
Voimaharjoitusten osalta on Garmin Connect palveluun mahdollista tallentaa tekemänsä harjoitteet, toistot ja painot, mutta mielestäni ominaisuudessa olisi vielä hieman kehittämisen varaa, kun esimerkiksi on tavallista, että samaa liikettä tekee useamman sarjan ja sarjoissa käyttää eri painoja. Nyt tietojen tallentaminen ei ole kovinkaan kätevää enkä ole ottanut ominaisuuden hyödyntämistä vielä rutiiniksi.
Sen lisäksi, että kello tallentaa yksittäiset harjoitukset ja monilajiharjoitukset kuten triathlon tai swimrun, seuraa kello harjoituskuormitusta palautumisajan muodossa sekä yksittäisten harjoitusten että harjoittelun kehittävyyttä erilaisilla indekseillä. Nämä ominaisuudet perustuvat suomalaisen Firstbeat yrityksen kehittämiin ominaisuuksiin ja perehtyminen taas vaatisi oman kirjoituksen. Heti ensimmäisten harjoitusten jälkeen ei harjoittelun kuormituksesta saa palautetta, vaan harjoituksia on oltava taustalla noin viikon ajalta ja esimerkiksi arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä juoksussa tarkentuu mitä useampia juoksuharjoituksia on taustalla. Fenixin kanssa on mahdollista tehdä myös ohjattu anaerobisen kynnyksen testiharjoitus. Pyöräilyssä hapenottokyvyn määritys vaatisi tehomittarin.
Aktiivisuuden ja hyvinvoinnin seuranta
Vaikka olen liikunnallisesti aktiivinen, on aktiivisuuden kuten askelten ja kerrosten nousun seuraaminen saanut aikaan pieniä muutoksia käytöksessä, jotka huvittavat välillä jopa itseäni. Kello hätistelee liikkeelle aina tunnin paikallaanolon jälkeen, mikä on harrastusten puolesta aktiivisillekin toimistotyöläisille varsin hyödyllistä. Kellon näyttöön on mahdollista valita näkyville punainen liikuntapalkki, josta paikallaanoloaika näkyy ja parin minuutin kävelyllä palkki nollautuu. Kotityöt eivät kellon mielestä ole riittävää liikuntaa palkin nollaamiseksi.
Aktiivisuuden lisäksi kelloa on mahdollista käyttää seuraamaan nukkumiskäyttäytymistä ja unirytmiä, leposykettä, energian kulutusta ja yhdistettynä My Fitnesspal-palvelun kanssa yhdistettynä myös syödyn energiamäärän seuraamiseen. Garmin Connectista löytyy oma sivu painonseurantaan. Itsekin olen käyttänyt energian seurantaa aktiivisesti, vaikka en painonpudotukseen varsinaisesti pyrikään, tavoitteellisesti harjoittelevan ihmisen on syötävä riittävästi, että riittää polttoainetta. Fenix antaa mahdollisuuden huomioida arkiaktiivisuudeltaan erilaisten päivien vaikutuksen energiantarpeeseen.
Reitit, navigointi ja segmentit
Reissaan välillä aika paljonkin työn puolesta ulkomailla ja matkalaukkuun yritän pakata ainakin lenkkikengät, jos reissun päällä tulee vietettyä useampi yö. Aikataulut ovat usein niin tiukkoja, että vapaaseen haahuiluun vieraassa paikassa ei ole aikaa ja tästä syystä hyödynnän reittien suunnittelua ennalta. Garmin tarjoaa oman reittien suunnittelupalvelun, jos haluaa pysyä teillä ja toinen mahdollisuus on käyttää mitä tahansa muuta palvelua, josta reitin voi tallentaa .gpx-muotoon. Reittitoiminnon käyttöönotto on neuvottu melko alkeellisesti virallisissa käyttöoppaassa, joten sen kanssa jouduin perehtymään muihin lähteisiin, jotta sain reitit tehtyä ja vietyä kelloon käyttökelpoisessa muodossa.
Garminin oman palvelun reittitoiminto perustuu siis teihin ja paikoin kevyen liikenteen väylöihin joita voi käyttää reittisuunnittelussa apuna. Palvelusta voi etsiä myös muiden suunnittelemia tai suorittamia julkisia reittejä. Garminin oman palvelun käytön etuna on se, että kellosta tulee todella navigaattori, joka opastaa käännökset näyttäen seuraavaan käännökseen jäljellä olevan matkan ja huomauttaa esimerkiksi juostessa noin 40 metriä ennen käännöstä äänellä ja värähdyksellä, että kohta pitää kääntyä. Esimerkiksi Stravassa suunnitellun reitin osalta navigointi puuttuu, mutta kello kyllä huomauttaa, jos eksyt reitiltä ja osoittaa suunnan ja etäisyyden, josta reitti taas tossujen tai renkaiden alle löytyy. Reittitoimintoa voi käyttää myös tavoitevauhdin pitämiseen, joten tapahtumiin on mahdollista saada oma jänis, joka näyttää paljonko on tavoitevauhtia edellä tai perässä.
Vierailla paikoilla voi olla hyödyllistä myös tallentaa lähtöpaikka, esimerkiksi auto tai hotelli, ja takaisin löytämiseksi on mahdollista käyttää Track back -toimintoa, suoraviivaisesti kohti lähtöpaikkaa tai samaa reittiä. Kellosta löytyy myös muita navigointitoimitoja, joita en ehtinyt edes kokeilla vielä.
Garminin omassa reittipalvelussa on myös tarjolla onkin verran niin kutsuttuja segmenttejä, mutta niitä on vielä varsin vähän, enkä varsinaisesti tutustunut niihin tai niiden käyttöön tarkemmin. Mikäli sinulla on kilpailuhenkisyyttä, kannattaa tutustua Stravaan. Garmin tarjoaa 60 päivän Premium-käyttöoikeuden Stravaan, jonka segmenttejä on mahdollista käyttää suoraan fenixissä. Jos on valinnut live segmentit käyttöön lähestyessäsi tallennettua osuutta kello huomauttaa lähestyvästä segmentistä ja antaa mahdollisuuden valita tavoitteen haluaako parantaa sijoitusta vai peräti tähdätä osuuden nopeimpaan aikaan ja suorituksen aikana näin seurata omaa etenemistä suhteessa muihin osuuden suorittaneisiin.
Yhteisöllisyys, haasteet ja harjoitusohjelmat
Yksin puurtamisen lisäksi Garmin Connect tarjoaa mahdollisuuden yhteisölliseen harrastamiseen, mikäli tutuissasi on muita Garminin käyttäjiä. Lisäksi on mahdollista luoda itse tai osallistua muiden tekemiin haasteisiin ja seurata edistymistä mikäli tilivelvollisuus saa jäseniisi lisää liikettä ja motivaation löytyminen on toisinaan kiven alla. Mikäli tavoitteena on liikkeelle pääsy, joku juoksumatka tai vaikka triathlon, löytyy Garminilta niihin harjoitusohjelmia eritasoisille harjoittelijoille.
Yhteenveto
Suurimmat harmit osaltani ovat liittyneet puhelimen ja kellon liitettävyyteen. Android-laitteen Bluetooth-yhteys katkeaa kesken synkronoinnin useammin kuin toimii ja sen mukaan, mitä silmäisin keskustelupalstoja, en ole ongelmien kanssa yksin. Tämä ongelma huonontaa kellon huomattavasti yleisfiilistä kellosta. Kokeilin parilla eri Android-puhelimella ja molemmilla liitettävyys oli yhtä epävarmaa. Fenix on ensimmäinen laite puhelimeni kolmivuotisen historian aikana, jonka kanssa bluetooth ei ole toiminut kunnolla, joten Garminilla on vielä kehitettävää tuotteessaan.
Ulkoasusta on myös annettava hieman negatiivista palautetta. Valkoinen ranneke on sotkeentunut neljässä viikossa aika tavalla, eikä se puhdistu vesipesulla – edellinen kellonkin on valkoinen ja se on kuitenkin pysynyt varsin siistinä. Toinen ongelma liittynee lasin kestävyyteen, siinä on jo pari naarmua. Taas verrattuna vanhaan kellooni, joka on safiirilasinen, suoritus on huono. Safiirilasinen kello on seikkaillut vaikka ja missä kivenkolossa eikä siinä näy vielä naarmun naarmua, kun Garmin on ollut pääasiassa vasta varsin sivistyneessä käytössä rymyreissujen sijasta.
Kello on yllättänyt monipuolisuudellaan ja käytettävyydellään, tähän mennessä akun kesto on ollut riittävä vaatien latauksen noin kerran-kahdesti viikossa, aktiivisuuden seurantaominaisuudet ovat saaneet liikkeelle työpäivinä ja kokemukset ovat olleet pääosin positiiviset. Kellon ominaisuudet tukevat harjoitustavoitteitani mainiosti ja aion jatkaa kellon käyttöä.