Vinkit ja välineet – Greenland Dreams 2015

Vinkit ja välineet – Greenland Dreams 2015

Keväällä 2015 hiihdimme kahden miehen retkikuntana Grönlannin halki. Aloitimme hiihdon huhtikuun puolivälissä merenjäältä itärannikolta ja saavuimme perille länsirannikolle toukokuun lopulla. 704 kilometrin matka taittui ilman ulkopuolista tukea 37 päivässä. Vedimme tarvittavat ruuat sekä varusteet itse ahkioissamme.

Greenland dreams from Greenland Dreams 2015 on Vimeo.

Grönlantilaisen kalastaja-metsästäjän Tobiaksen jättäessä meidät veneestään merenjäälle Sermilik-vuonossa painoi molempien ahkioparit noin 90 kilogrammaa. Tästä iso osa oli mukaan pakattua ruokaa ja polttoainetta, jota hupeni yhteensä noin 2,5-3 kiloa päivässä. Varusteilta vaadittiin erittäin paljon ja mitään ylimääräisyyksiä ei voinut mukana kanniskella. Kestävät, kevyet ja toimintavarmat varusteet ovat ensisijaisen tärkeitä tällaisella reissulla. Tässä muutamia retkikunnan suosikkeja.

Venematka jäälle

Venematka jäälle.

Kun tavaraa on paljon, pitää olla kätevät ratkaisut niiden pakkaamiseen. Retkikunnan aikana sää vaihteli suojasäästä paukkupakkasiin ja rännästä koviin tuuliin. Lämpötilojen vaihtelut ovat välillä hyvin radikaaleja. Yöllä pakkasta voi olla paljon, mutta päivällä auringossa tuulen kuljettama lumi sulaa tavaroiden päälle. Vaikkapa kastunut makuupussi aiheuttaisi erittäin paljon ongelmia tällaisella matkalla.

Tavaran paljoutta

Tavaran paljoutta.

Retkikunta pakkasi varusteet pitkälti Sea To Summitin pakkauspusseihin. Kanoottisäkkityyliset pussukat on valmistettu ultra-sil-materiaalista, saumat on teipattu ja pussit ovat täysin vedenpitäviä. Pussukat eivät paina käytännössä mitään, mutta kestävät kovaakin kohtelua. Toki 65 grammaa painava 35-litrainen pussukka jossain vaiheessa hajoaa, jos sitä tarpeeksi julmasti kohtelee, mutta järkevästi käytettynä nämä kestävät varmasti useita vuosia käyttöä. Kokoja ja värejä löytyy useita, joten omanlaisen pakkaussysteemin saa kasaan näppärästi. Materiaali myöskin päästää valoa läpi ja on osittain läpikuultava, joten pussukoiden sisältöä on helppo käydä läpi.

Pitkillä vaelluksilla rutiini on homman a ja o. Erilaiset sovitut systeemit ja toimintamallit ovat parhaimmillaan tehokkaita ajan ja myös varustevalintojen suhteen. Söimme hiihtopäivien keskellä lounaaksi ”muusivaahtoa” höystettynä erilaisilla kuivatuilla kasviksilla ja jauhelihalla. Ruoka oli siitä näppärä, että sen pystyi aamupalastelun yhteydessä täräyttämään ruokatermokseen muhimaan kiehuvan veden kanssa, jolloin se oli valmista nautittavaksi turvonneena ja kuumana noin viiden tunnin kuluttua, kun normaalisti lounastaminen oli ajankohtaista.

Lounastauko

Lounastauko ja Primuksen ruokatermos.

Painoa säästääksemme meillä oli mukana vain yksi yhteinen Primuksen 1,5 litrainen ruokatermos. Kahdelle iso ruokatermos oli täysin riittävä, ja samalla vähennettiin huomattavasti myös tiskiä. Ruokailu itsessään toimi jouhevasti: ukot istumaan vierekkäin pulkan päälle selät kohti tuulta, ruokatermos toiselle ja toiselle muuta juotavaa tai puuhaa. Kuvatulla toimintamallilla lounastaminen tapahtui nopeasti ja ilman aikaavievää keittelyä tai lounaspussien ruokien turpoamisen odottelua. Meidän normaali lounastauko kesti vain 20 minuuttia.

Säätilojen vaihtelut Grönlannissa ovat todella hurjia. Välillä tuulee ja tuivertaa, välillä on tyyntä ja aurinkoista. Käytännössä säällä kuin säällä pyritään olemaan liikkeellä ja toimintakyky pitää pystyä pitämään yllä kaikissa olosuhteissa. Vaikka jäätiköllä on kivaa, niin kovasti sieltä on pyrkimys pois. Erityisesti auringon paistaessa silmät joutuvat erittäin koville, sillä säteet heijastuvat hangesta ja jäästä porottaen silmiin. Lumisokeus on vaarallinen vaiva jäätiköllä. Silmiä pitää suojata erilaisissa valaistusolosuhteissa. Koska luonnollisesti kovinkaan monia laseja ei haluta kantaa mukaan jäälle on sopeutuvat linssit erinomainen valinta Grönlantiin.

Aurinkolasit

Silmien suojaaminen on erittäin tärkeää.

Retkikunta käytti Julbon fotokromaattisilla linsseillä varustettuja aurinkolaseja ja laskettelulaseja. Linssit asettuvat UV-säteilyn mukaan tummuusasteikolla 2-4 ja siten sopeutuvat päivittäin vaihtuviin valaistusolosuhteisiin. Lasit tai gogglet päässä vietetään 95 prosenttia ulkona vietettävästä ajasta, joten toimivilla laseilla on tärkeä rooli.

Teltta

Hilleberg Keron 3GT.

Hiihtovaelluksella suurin osa ajasta kuluu teltassa eikä suinkaan ulkona. Teltassa kokataan, sulatetaan vedet ja nukutaan. Retkikunta käytti Hilleberg Keron 3GT –telttaa, johon tehtaalla ommeltiin kiinteät lumiliepeet. Lisäksi telttaan laitettiin tuplakaaret myrskynkeston lisäämiseksi. Sisätelttaan myös modattiin lisää kuivatusnaruja ja kiinnikkeet keitinlaatikolle. Toimivat telttarutiinit ovat A ja O. Kusipullot ovat nykyään standardi.

Teltta

Laskuvarjojääkärikillan vaeltajat kehittivät aikanaan tunnelitelttojen rutiiniksi muodostuneen rullaustekniikan, joka helpottaa teltan pystyttämistä kovassa tuulessa. Rullaamista pitää harjotella etukäteen ettei sormi mene suuhun, kun tuuli tuivertaa ja lumi pöllyää. Rikkoutunut teltta on käytännössä täysimittainen katastrofi arktisessa.

GPS-kello

Suunto Ambit 3 Peak HR.

Grönlannissa suunnistaminen tällaisella reissulla on simppeliä puuhaa. Kun rannikkoseudulta pääsee ylös, jäällä on edessä 600 kilometrinen suora viiva. Oikeastaan ainoa hankalampi asia on muuttuva eranto, joka onkin hieman suurempaa luokkaa kuin Suomessa. Itärannikolta aloitettaessa on vaihtelua noin 30 astetta ja se kasvaa kohti vastarantaa. Toistimme joka ilta saman rutiinin, vertasimme kahdesta Garminin GPS-laitteesta sijaintiamme suhteessa suunnitellun reitin pistejonoon. Tällöin saimme toisesta laitteesta erantokorjautun suunnan ja toisesta korjaamattoman, jolloin olimme perillä erannosta, sijainnista sekä kulkusuunnasta joka päivä. Eri homma ennen GPS-aikaa. Kosketusnäytölliset laitteet eivät toimi kunnolla eikä niitä voi käyttää kylmissä olosuhteissa, joten valitsimme perinteiset GPS-laitteet.

Päivän kulkua seurattiin Suunto Ambit 3 Peak HR -kelloista. Erittäin näppäriä pelejä nuo nykykellot, USB:n kautta ladattava kello seuraa kuinka paljon suksi kulkee eteenpäin, samoista vekottimista saa myös kaikenlaista muutakin tarpeellista dataa.

GPS

GPS:stä saatu suunta asetettiin päiväksi Bruntonin marssikompasseihin, joilla käytännön suunnistaminen tehtiin. Aurinkoisella säällä suunnan pitäiminen on helppoa, aurinko matkaa joka aamu takaa etelän kautta ja laskee eteen. Pilvisellä säällä tai whiteoutin vallitessa joutuu kompassia seuraamaan jatkuvasti, valkoisilla lakeuksilla on helppo puuskuttaa 45 astetta väärään suuntaan.

Vaatteet

Pukeutuminen arktiselle retkikunnalle on nykyisellään aika yksinkertaista. Tarvitaan laadukkaat kuoret, jotka suojaavat kaikelta mitä Grönlanti päättää kohti heittää.  Erilaisia spesiaalivaatteita sitten käytetään aina tarpeen tullen, untuvatakkia päälle tauoilla ja telttatakkia illalla puuhastelessa. Vaatteissa tärkeintä on se, että niihin voi luottaa Mitä huomaamattomampia ovat, niin sen parempi.

Vaatteet

Retkikunta käytti Marmotin, Smartwoolin ja Lorpenin vaatteita ja sukkia. Vermeet kestivät erinomaisesti. Yksi hanska kärsi kulumasta, mutta muutoin kaikki selvisivät täysin ehjinä. Merinovillaiset kerrastot toimivat pelottavan hyvin. 250 g/m2 kankaasta tehdyt paidat ja housut ovat kuin pakasta vedettyjä yli kuukauden käyttämisen jälkeen. Sama homma Lorpenin sukkien kanssa, samoilla sukkaseteillä pärjätään varmasti vielä useampi talvi.

Varusteiden kanssa on aina tärkeintä muistaa niiden toimivuus tarkoitetussa käytössä ja testaaminen ulkona. Hyvillä ja tarkoituksenmukaisilla varusteilla pärjää paremmin erilaisilla reissuilla kansallispuistoista jäätiköihin. Testaaminen on homman suola. Uuden hohtoiset vermeet vaativat vähän kuraa pintaan ennen totisempaa käyttöä. Retkikunta testasi varusteensa etukäteen Suomen Lapissa hiihtovaelluksella ja muun muassa jääkiipeilemässä. Harjoittelimme teltan pystytystä lumitykin kanssa Pyhällä ennen reissua.

Parhaimmatkaan varusteet eivät auta, jos moottorista loppuu virta. Kukin retkeilee omalla tavallaan ja tasollaan, mutta erityisesti talvivaelluksilla hyvä tai erinomainen fyysinen kunto on äärimmäisen tärkeää. Retkikunta rääkkäsi itsensä kevätkuntoon vetämällä rengasta, kantamalla painoreppua, juoksemalla, uimalla ja kuntosalilla. Kahvakuulat saivat kyytiä ja rengasta hakattiin lekalla. ”Ei kipuu, ei hyötyy”. Niin se vain 90 kg ahkio heilahti liikkeelle, kun lähtökäsky pärähti. Vaikka olisi kuinka kokenut ja osaava, niin aina on uutta opittavaa ja osattavaa. Retkikunta opetteli suturoimaan haavoja ja railopelastamaan ahkion kanssa pudonnutta hiihtäjää. Matka ei ala siitä, kun sukset kopsahtaa monoihin kiinni. Itse hiihto on vain pieni osa seikkailua tässä tapauksessa, sillä vaikka maaliin päästiin, niin matkalla ollaan vieläkin. Ulkosalla, mutta ei suinkaan vielä perillä.

Kaverikuva

Lauri ja Olli

Greenland Dreams 2015 retkikunta

Lue Greenland Dreams 2015 -blogista tarkka varustelista sekä Lauri ja Ollin päiväkirja valmistautumisesta ja itse reissusta.

Greenland Dreams -retkikunta eli Lauri ja Olli ovat mukana Vinkit & välineet -tapahtumassa Yrjönkadun myymälässä 7.11. Tule tapaamaan kaveruksia ja kuuntelemaan heidän reissukokemuksiaan ja ammentamaan vinkkejä talviretkeilyyn. Tapahtuma alkaa klo 11, mutta avaamme myymälän ovet lauantaina jo klo 9. Tervetuloa!

Greenland Dreams esitelmöimässä Grönlannin ylityksestään Vinkit & välineet -tapahtumassa Yrjönkadun myymälässä 7.11.2015

Kommentit