Matkalle valmistautuminen, matkaripuli, puhdas juomavesi ja malaria

Kolmiosaisessa Turvallisesti kaukomailla -sarjassa käymme lääkäri Anu Usvasalon kanssa läpi tärkeimpiä huomioitavia asioita kaukomaille lähdettäessä.
Osa 2 - Rokotukset »
Osa 3 - Mitä jos sairastuu matkalla »

Aiheita tässä oppassa (suorat linkit): Matkalle valmistautuminen » | Matkaripuli » | Puhdas juomavesi » | Malaria »

Matkailu on mukavaa ja avartavaa, etenkin jos matkalla pysyy terveenä ja turvassa. Kaikkein mukavinta tietysti on, jos matkan jälkeenkään mikään eksoottinen tauti ei ala vaivata. Pieni suunnittelu, yksinkertaiset varotoimet ja terve maalaisjärki ovat resepti antoisaan ja turvalliseen matkailuun alkeellisemmissakin oloissa.

Suurimmat riskit matkaillessa ovat yleensä ripuli, liikenne, alkoholi ja muut päihteet sekä sukupuolitaudit. Kun näiden asioiden kanssa välttää riskejä, on jo aika pitkällä turvallisen matkailun kanssa.

Matkailu avartaa ja joskus yllätyksiä tulee ihan puskista. Hyviä ja vähän huonompiakin. Varautumalla ja varustautumalla selviää monesta kiperämmästäkin paikasta.

Matkalle valmistautuminen

Varsinkin kaukomaille matkatessa kannattaa terveysasioita ajatella jo useampi kuukausi ennen matkalle lähtöä. Jos matkallelähtijä kärsii jostain perussairaudesta, on matkasta syytä keskustella hoitavan lääkärin kanssa hyvissä ajoin. Pyrkimys on, että perustauti on mahdollisimman hyvässä tasapainossa matkalle lähtiessä. Riittävä säännöllinen lääkitys pitää muistaa ottaa mukaan. Lääkkeiden ostamista ulkomailla, varsinkin eksoottisemmissa kohteissa, kannattaa välttää lääkeväärennösten takia.

Vaatimattomissakin oloissa voi matkustaa leppoisasti, kun muistaa järkevät varotoimet, huolehtii rokotuksista ja malarian estosta.

Lääkkeiden viemisestä ulkomaille löydät lisää tietoa täältä ». Katso myös, mitä kannattaa pakata oman ensiapupakkaukseen » matkalle lähtiessä.

Rokotuksista tulee myös huolehtia ajoissa, näistä löydät lisää tietoa täältä ».

Matkalle valmistauduttaessa huomioitavat seikat riippuvat suuresti matkakohteesta, matkan ajankohdasta, sen pituudesta ja tarkoituksesta. Mitä pitempi reissu, mitä alkeellisemmat olot ja mitä lämpimämpi ilmasto, sitä suuremmat ovat esim. elintarvikehygieniaan ja sen myötä matkaripuliin liittyvät riskit. Toisaalta seuraavia asioita ennakkoon miettimällä voi turvallisesti reissata hyvinkin eksoottisissa oloissa.

Matkaripuli

Käsitys elintarvikehygieniasta ei ole kaikkialla samanlainen kuin meillä koti-Suomessa.

Paras ripuli on sellainen, joka ei tule ollenkaan, ainakin jos WC- ja kylpyhuonefasiliteetit ovat tätä tasoa.

Matkailijan yleisimmän terveysongelman, ripulin, ehkäisemisessä tärkeintä on hyvä käsi- ja elintarvikehygienia. Tartunnan lähteenä on yleensä saastunut ruoka tai juoma. Eli kädet pitää pestä aina vessareissujen jälkeen ja ennen syömistä. Käsidesiä on myös hyvä käyttää.

Ripulin ehkäisyyn ei ole yleistä suojaa antavaa rokotetta, joten omalla toiminnalla on ratkaiseva merkitys ripulin välttelyssä. Tässä muutama ruoka, jotka on syytä harkinnan mukaan ohittaa omassa ruoka- ja juomavaliossa:

Kylmät äyriäiset
Kylmät, haaleat tai riittämättömästi kypsennetyt liha, kala ja kananmuna
Majoneesi
Hedelmät ja vihannekset joita ei voi pestä tai kuoria itse
Pakkaamattomat tai pastöroimattomat maitotuotteet
Jääpalat

Probioottien, eli esim. maitohappobakteereiden (mm. Gefilus) tai Saccharomyces boulardii –hiivan (mm. Precosa), teho matkaripulin ehkäisyssä on heikko. Niiden käyttämisestä ei ole haittaa, mutta hygieniasta, järkevästä ruokavaliosta ja puhtaasta juomavedestä on silti huolehdittava.

Matkailijan ripulin aiheuttajana on useimmin bakteeri (yli 60 % tapauksista, esim. kolibakteerit, salmonella). Virukset aiheuttavat vaatimattomamman osuuden matkaripuleista (noin 20 %, esim. noro, rota). Alkueläimet ovat harvinaisempia ripulin aiheuttajia (noin 5 %, esim. giardia, ameba). Jopa 25 %:lla taudinaiheuttajia on useampi samaan aikaan.

Oireiden perusteella ei yleensä voi päätellä, mistä pöpöstä tarkalleen on kyse. Bakteeri- ja virusripulien itämisaika on kuitenkin yleensä lyhyempi, alle 1 vrk-muutama päivä, verrattuna alkueläimiin, jotka eivät yleensä sairastuta matkailijaa ensimmäisen viikon aikana. Toisaalta hoitamaton alkueläininfektio suolistossa voi olla hyvinkin pitkäkestoinen, jopa kuukausien vaiva.

Matkaripulin hoito on pääasiassa lepoa, nesteytystä turvallisilla juomilla (esim. tee, pullovesi, laimea mehu) ja kevyttä ravintoa (esim. paahtoleipä, banaani, riisi).

Pienet lapset ovat alttiimpia saamaan matkaripulin ja he ovat myös herkempiä ripulin aiheuttamalle nestehukalle ja kuivumiselle. Työkomennuksia ei aina voi valita, mutta lomamatkakohteiden kanssa on suositeltavaa harkita, minne pikkulapsen kanssa on järkevää ja tarpeellista matkustaa.

Puhdas juomavesi

Pullotettu vesi

Turvallinen juomavesi ei ole kaikkialla yksinkertainen asia. Pullotettu vesi on monessa paikassa turvallisinta. Toisaalta se on kallista, tuottaa paljon roskaa eikä sitä ole kaikkialla saatavilla, kun ollaan esim. vaelluksella syrjäisillä seuduilla.

Vettä voi puhdistaa myös itse. Menetelmiä on useita, mutta yhden täydellisen menetelmän löytäminen on vaikeaa.

Keittäminen

Veden puhdistuksessa yksin käytettynä paras menetelmä on keittäminen. Alle 2 000 metrin korkeudessa yhden minuutin keittoaika riittää tuhoamaan taudinaiheuttajat. Korkeammissa ilmanaloissa veden kiehumislämpötila on matalampi ja keittoaikaa pitää siksi pidentää noin kolmeen minuuttiin.

Suodatin

Retkikäyttöön suunnitellut vedensuodattimet ovat toinen varsin hyvä tapa puhtaan veden tuottamiseen. Esim. MSR:n ja Katadynin erilaisissa malleissa vesi pumpataan käsin suodattimen läpi ja näin saadaan kohtuullisessa ajassa riittävästi puhdasta vettä.

Useimmat retkisuodattimet eivät puhdista vedestä viruksia, koska suodattimen aukot ovat niin suuria, että virukset pääsevät niistä läpi. Toisaalta virukset ovat matkaripulin aiheuttajina ehkä harmittomimpia ja myös selvästi bakteereja harvinaisempia. Markkinoilla on myös uudempia ja kalliimpia malleja, joissa suodattimen aukot ovat niin pieniä, että niiden luvataan poistavan vedestä myös virukset.

Kemiallinen puhdistus

Yksi tapa poistaa viruksia vedestä ovat klooripitoiset puhdistustabletit. Niistä tulee jonkin verran makua veteen. Ne eivät myöskään sovi yksinomaiseksi menetelmäksi veden puhdistamiseksi, mutta suodattimen kanssa yhdessä nämä menetelmät täydentävät toisiaan.

UV-säteily

Markkinoilla on myös UV-säteilyyn perustuvia vedenpuhdistuslaitteita. Ne ovat useimmiten paristokäyttöisiä, mikä saattaa olla ongelma pidemmillä matkoilla ja syrjäisillä seuduilla. Ne toimivat vain kirkkaassa vedessä, mikä voi myös joskus rajoittaa niiden käyttöä.

Veden puhdistaminen pähkinänkuoressa

Puhdista juomavetesi itse säästääksesi luontoa ja rahojasi
Keittäminen on aina varma keino
Retkisuodatin toimii useimmiten ja on ainoanakin puhdistusmenetelmänä melko hyvä
Klooripitoisilla valmisteilla voi täydentää vedensuodattimen puhdistustuloksen

Puhdasta juomavettä syntyy kohtuullisella vaivalla retkisuodattimen avulla. Aikaa veden puhdistamiseen kannattaa kuitenkin varata riittävästi.

Malaria

Malaria on vakava, jopa hengenvaarallinen kuumetauti, joka on kuitenkin ehkäistävissä asianmukaisella estolääkityksellä. Taudilta suojaavaa rokotetta ei ole käytössä. Hyttystenpistoilta suojautuminen on oleellista paitsi malarian, myös muiden hyttysten välityksellä leviävien tautien ehkäisyssä.

Hankalinta aluetta malarian kannalta on trooppinen Afrikka, jossa esiintyy pääosin vaarallisinta malarian muotoa eli plasmodium falciparumin aiheuttamaa malariaa. Trooppiseen Afrikkaan ei pidä koskaan lähteä ilman asianmukaista estolääkitystä. Myös Aasia, Väli-Amerikka ja Etelä-Amerikan pohjoisosat ovat malaria-alueita. Näille alueille matkustettaessa estolääkityksen tarpeesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen matkaa.

Malarian estoon on Suomen lääkemarkkinoilla saatavilla kolme eri lääkevalmistetta. Ne ovat kaikki tehokkaita myös vaarallisinta falciparum-malariaa vastaan. Estolääkkeiden käytössä on eroja ottotiheyden sekä aloitus- ja lopetusajan suhteen. Myös haittavaikutuksissa on eroa. Sopivan estolääkityksen valinta tehdään yhteistyössä lääkärin kanssa.

Malarian estolääkitys on tehokas vain, kun se otetaan ohjeen mukaan, aloitetaan ennen matkaa ja jatketaan matkan jälkeen kunkin lääkkeen ohjeistusta noudattaen.

Hyttysenpistoilta suojautuminen on erityisen tärkeää etenkin trooppisessa Afrikassa, koska mikään estolääke ei anna täydellistä suojaa ja koska hyttyset levittävät myös muita kuumetauteja joita ei voi lääkityksellä ehkäistä.

Suojaudu pitkillä hihoilla ja lahkeilla, käytä vaaleita vaatteita
Suojaa pää hatulla
Suojaa nilkat ja jalat sukilla ja kengillä
Käytä tehokasta hyttyskarkotetta (dietyylitoluamidi eli DEET tai ikaridiini)
Hävitä hyttyset makuutiloista esim. hyttyskarkotesuihkeella
Nuku hyttyskarkotteella käsitellyn verkon alla, verkon reunat tulee kääntää huolellisesti patjan alle

Mikäli kuume nousee, tulee malarian mahdollisuus aina huomioida varsinkin Afrikassa matkustettaessa ja sieltä palattua, sillä mikään estolääke ei ole täydellisen varma suoja malariaa vastaan. Toisaalta myös esim. dengue- tai zikavirus aiheuttavat matkailijalle kuumetauteja, joiden ehkäisy on lähinnä hyttysenpistoilta suojautuminen. Onkin tärkeää mainita ulkomaanmatkasta lääkärille, jos sairastuu kuumetautiin matkan jälkeen. Etenkin malarian kohdalla matkustustieto voi olla tärkeä vielä kuukausiakin matkalta palattua.

Matkailija, muista nämä

Matkailu virkistää
Suunnittele matkasi ja vältä ilmeisimmät vaarat ennaltaehkäisyn avulla
Aloita valmistautuminen ajoissa; hoida perussairaudet kuntoon, huolehdi rokotuksista ja malarian estolääkityksestä
Hyvä käsihygienia ja ruokien ja juomien valinta auttavat ripulin ehkäisyssä
Puhdas juomavesi on ensiarvoisen tärkeää; veden puhdistamiseen kannattaa tutustua ja valmistautua ennakkoon
Trooppiseen Afrikkaan matkatessa on aina käytettävä malarian estolääkitystä

Kirjoittaja Anu Usvasalo on eräopas, lääkäri ja 365 Klubin retkiopas.

Lähteinä on käytetty pääasiassa THL:n, Kelan ja Lääkäriseura Duodecimin verkkomateriaaleja.