EKSYMINEN VAELLUKSELLA TAI RETKELLÄ

Levänneenä ja kylläisenä tekee aina parempia päätöksiä. Jos huomaat eksyneesi tai olet epävarma sijainnistasi, niin ensimmäisenä rauhoitu, syö ja juo kunnolla ja varmista, että olet mahdollisimman hyvävointinen. Mikäli on pimeää tai huono ilma, laita leiri pystyyn ja nuku hyvät yöunet ennen kuin yrität päästä takaisin kartalle. Levänneenä ja kylläisenä tekee aina parempia päätöksiä.

Autiotupien vieraskirjat ovat pelastushenkilöstölle tärkeitä tiedonlähteitä siitä, missä sinä olet viimeksi varmuudella ollut. Muista siis kirjoittaa omalla nimelläsi ja merkitse päivämäärä. Vaikka pysähtyisit vain kahville etkä jää tupaan yöksi.

Hyvien tapojen lisäksi on tärkeää jutella mahdollisten vastaantulijoiden kanssa ja kertoa heille mistä olet tullut ja mihin menossa, jotta he voivat auttaa pelastushenkilöstöä etsinnöissä. Muista myös aina kertoa jollekin henkilölle ennen reissua reittisi mahdollisimman tarkasti ja päivämäärä jolloin oletat saapuvasi määränpäähän. Näin hän voi hälyttää apua tarvittaessa.

Autiotupien vieraskirjasta voi löytyä tieto viimeisestä sijainnistasi. Kuva Miisa Häyrynen.

Apukeino 1

Aamun valjettua saattaa usein valjeta sekin, että mistä suunnasta tai mitä reittiä on kyseiseen paikkaan päätynyt. Ole kuitenkin täysin varma oikeasta reitistä ja suunnasta ennen kuin lähdet sitä seuraamaan.

Apukeino 2

Tässä vaiheessa saa ”huijata”, eli jos reppusi pohjalla on gps–laite tai puhelimesi toimii, niin katso sijaintisi, vaikka haluaisitkin suunnistaa perinteisin menetelmin. Mikäli tämä ei onnistu, niin ei hätää on paljon muutakin mitä voit tehdä.

Apukeino 3

Etsi maastosta selvä maastonkohta, jonka muoto, korkeus tai jokin muu ominaisuus on hyvin hahmotettavissa. Esimerkiksi järvi, pelto, oja, joki, hakkuualue yms.
Tutki karttaasi ja yritä löytää vastaava muoto tai maastomerkki kartalta.
Jos löydät vastaavan muodon kartasta, yritä miettiä mikä olisi jokin toinen selkeä maastomerkki, jonka avulla voisit varmistaa, että olet siellä missä luulet olevasi.
Lähde kartan ja kompassin kanssa tarkistamaan onko tämä kohde olemassa siellä missä pitäisi, ja jos on, niin voit olla aika varma, että tiedät sijaintisi.
Jos et löydä toista maastomerkkiä, niin tee koko homma uudestaan.

Apukeino 4

Jos löydät maastosta parikin selkeästi tunnistettavaa kiintopistettä, jotka löydät myös kartalta, voit suuntimien avulla paikantaa itsesi. Tämä vaatii usein avoimen maaston ja korkean sijainnin. Suuntima tarkoittaa suuntaa johonkin kiintopisteeseen. Kompassin avulla "siirretään" kiintopisteen kompassisuunta (asteluku) maastosta kartalle. Eli päinvastoin kuin suunnan ottamisessa, jolloin kartalta "siirretään" suunta maastoon. Peilikompassilla saisi tarkemmin suuntiman, mutta se onnistuu myös tavallisella kompassilla.

Tähtää kompassin kulkusuuntanuoli kohti kiintopistettä.
Pidä kompassi tarkasti paikallaan, ja käännä kompassin pohjoishaarukka (pohjalevyn pohjoisnuoli) pohjoisnuolen kanssa päällekkäin.
Katso kompassin näyttämä asteluku (kompassin kulkusuuntanuolien puolella on pieni kolmio joka näyttää oikean asteluvun).
Tee erannonkorjaus. Suuntimaan aina lisätään eranto. (Huom! Suuntimaa ei tule sekoittaa suuntaan. Suunnassa eranto vähennetään, suuntimassa eranto lisätään) Jos et ole varma tarkasta erannosta, voit Suomessa käyttää +10 astetta, joka on riittävän tarkka vaelluskäytössä. Ilmatieteenlaitoksen sivulta voit katsoa erannon Suomessa. Käännä siis neularasiaa 10 astetta. Esimeriksi jos kompassin näyttämä asteluku on 60, niin erannonkorjauksen jälkeen oikea, todellinen asteluku on 70 astetta.
Aseta kompassi kartalle niin, että kompassilevyn pohjaviivat ovat kartan pystyviivojen kanssa samansuuntaiset. Varmista, että kompassi on oikein päin, eli kompassilevyn pohjoinen osoittaa karttapohjoiseen.
Siirrä kompassin laita tunnistamasi kiintopisteen päälle ja piirrä viiva, kuten viivoittimella. Piirrä tarpeeksi pitkä viiva, jotta eri viivat risteävät.
Toista sama vähintään toiselle kiintopisteelle, mieluusti vielä kolmannelle.
Kun olet piirtänyt viivat kartalle, sijaintisi on niiden risteyskohdassa.

Apukeino 5

Lähde kohti turvasuuntaa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos olet sellaisen määritellyt ennen reissuun lähtöä.

Apukeino 6

Mikäli hukassa olo johtuu kompassin tai muun suuntimen puutteesta, niin voit käyttää luonnonmerkkejä apuna ilmansuuntien määrityksessä (ks. Suunnistus luonnonmerkeillä). Tätä toimii vain, jos sinulla on kartta tai muuten tiedät suunnan minne lähteä.

Apukeino 7

Eksyessä ihminen usein kulkee ympyrää. Yritä välttää tätä katsomalla kiintopiste suoraa edestä ja kulje sitä kohti. Vilkuile myös taakse ja varmista sieltä toisesta kiintopisteestä, että kuljet suoraan. Suoraan kulkiessa usein törmää tiehen, jokeen tai johonkin muuhun asiaan mitä seuraamalla pääsee takaisin ihmisten ilmoille.

Apukeino 8

Jää aloillesi ja odota pelastusta. Näin säästät energiaa ja voit tehdä paikan, jossa olet mahdollisimman näkyvä. Toimi näin vain, jos tiedät että sinua aletaan kaivata reissusta takaisin ja näin ollen etsimään.

Huomioi, että kompassin neula on magneettinen, eli toinen kompassi, puhelin tai jokin muu magneettinen asia vieressä muuttaa neulan suuntaa. Pidä siis huoli, että kompassin lähellä ei ole mitään magneettista. Muista myös tehdä erannonkorjaus.

Siirry seuraavaan osaan:

Suunnistustaidon kehittäminen »