Vaelluskenkien valinta on yksi retkeily- ja vaellusharrastuksen tärkeimmistä toimista. Vaelluskenkiä valittaessa ei voi tinkiä ominaisuuksista. Vaelluskenkien tulee olla omaan jalkaan sopivat, oikean malliset ja oikean kokoiset.
Mitkä vaelluskengät ovat parhaat - tai ainakin sopivimmat? Vaelluskengät on syytä valita eniten kuljettavan maaston mukaan niin, että suurin osa vaelluskenkien käytöstä olisi mahdollisimman miellyttävää. Pehmeälle metsäpolulle ja tunturikivikkoon sopii parhaiten erilaiset kengät. Vaellusharrastus ei kuitenkaan välttämättä rajoitu tiettyyn maastoon, joten vaelluskengän valinnassa on tehtävä jossain määrin kompromisseja. Alla ajatuksia ja vinkkejä vaelluskenkien valitsemiseen.
Lyhennelmä ja tärkeimmät huomioitavat asiat vaelluskenkien valinnassa:
Sopivuus ja koko: Valitse kengät, jotka istuvat jalkaasi ja jätä kärkeen noin 10-15 mm tyhjää tilaa. Muista ottaa huomioon jalkasi leveys, pituus ja erityispiirteet.
Käyttöympäristö: Valitse kengät maaston mukaan. Pehmeille metsäpoluille ja tunturikivikkoon sopivat erilaiset kengät. Kompromissien tekeminen voi olla tarpeen, jos vaellat vaihtelevassa maastossa.
Jäykkyysluokitus: Valitse jäykkyysluokitus (A-D) käyttötarkoituksen mukaan. Helppoon maastoon riittää kevyempi A-luokan kenkä, kun taas vaativaan maastoon ja raskaiden kantamusten kanssa tarvitaan jäykempi B- tai BC-luokan kenkä.
Vedenpitävyys ja hengittävyys: Mieti, tarvitsetko vedenpitävää kalvoa (esim. Gore-Tex). Kalvoton kenkä hengittää paremmin, mutta kalvollinen kenkä tarjoaa paremman suojan kosteudelta.
Huolto ja kestävyys: Huolla kenkiä säännöllisesti kyllästämällä ja vahaamalla, jotta ne kestävät pidempään. Hyvin huolletut kengät muotoutuvat ajan myötä paremmin jalkaasi.
Päiväretkillä sekä vaeltaessa kevyiden kantamusten kanssa polkuja pitkin, voi terveelle jalalle riittää maastolenkkarityyppinen kevyt nilkkaa tukeva kenkä. Tämän kategorian kenkiä on viime vuosina tullut paljon markkinoille. Tässä kategoriassa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota kenkien kiertojäykkyyteen, sillä ulkonäkö voi usein pettää ja vaelluskengältä näyttävä kenkä ei olekaan tarpeeksi jäykkä tukemaan ja suojaamaan jalkaa. Tutustu myös kevyempiin matalavartisiin vaelluskenkiin, joilla päiväretket ja helppokulkuiset vaelluksetkin onnistuvat mainiosti.
Ottamalla kengän käsiin, toisella kädellä kengän kärjestä kiinni ja toisella kantapäästä kiertämällä ja vääntämällä, huomaat kuinka kiertojäykkä kenkä on. Kiertojäykkyys vähentää jalkaan kohdistuvaa rasitusta ja täten auttaa jalkoja jaksamaan paremmin. Myös poluilla kävellessä on syytä valita kenkä, jossa on aavistuksen kiertojäykkyyttä. Useat vaelluspolut ovat täynnä kiviä ja juurakkoa, jotka pehmeällä kengällä kuljettaessa alkavat tuntua raskaalta. Kiertojäykkyys ei tee kengistä painavia, joten keveys ja kiertojäykkyys eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia.
Vaativammassa maastossa, raskaamman kuorman kanssa tai jalkavaivaisena on hyvä valita jäykempi ja jalkaa paremmin tukeva vaelluskenkä. Myös tässä jäykempien kenkien kategoriasta löytyy paljon vaihtoehtoja. Kun jalka asetetaan maastossa normaalia kovemmalle rasitukselle, on sille syytä antaa lisätukea. Ilman lisätukea kokematon jalka voi kipeytyä pahasti ja reissu jopa jäädä kesken.
Kiertojäykyydestä kertoo saksalaisen Meindlin luoma käyttöluokitus. Käyttöluokituksessa kengät merkitään asteikolla A-D.
A kuvaa helppoa maastoa ja kevyttä kenkää. Pohjoismaisiin vaellusmaastoihin soveltuvat parhaiten kategorian B ja BC kengät. Asteikon ääripäätä edustaa D-luokan jäykät ylävuoristokengät, joihin saa tarvittaessa kiinnitettyä jääraudat. Tätä A-D -käyttöluokitusta käyttävät mm. Meindl ja Hanwag.
Tutustu tarkemmin vaelluskenkien jäykkyysluokitukseen:
Oikean mallinen vaelluskenkä on avainasemassa onnistuneeseen vaelluskokemukseen. Esimerkiksi saksalaisen Hanwagin valikoimasta löytyy lestejä kapeaan jalkaan, leveään jalkaan, ja aina vaivasenluun huomioivaan malliin saakka.
Jokaisella meillä on yksilöllinen jalka, joten testivoittaja tai vaelluskaverin suositus ei automaattisesti tarkoita parasta kenkää omaan jalkaasi. Siksi onkin syytä olla perillä oman jalan erityispiirteistä.
Myymälässä on helppo sovitella asiantuntevan myyjän avustuksella erilaisia malleja ja tehdä valintaa sen perusteella.
Verkkokaupassa valinnan apuna voi hyödyntää valmistajan ilmoittamia tietoja lestistä sekä mitoituksesta.
Asioita, joita kannattaa ottaa huomioon kenkää valittaessa ovat mm. jalan leveys, jalkapöydän korkeus, vaivasenluu, kantapää sekä jalkaterän pituus.
Vaelluskenkiin on vuodenajasta riippumatta hyvä mahtua vähintään keskipaksu sukka. Vaelluskenkä ei saa sovitusvaiheessa puristaa, eikä varpaat saa osua missään tilanteessa kärkeen. Nahkainen kenkä voi sen sijaan tuntua aavistuksen napakalle, sillä kenkä muotoutuu käytössä. Pituutta kenkä ei kasva, joten pituuden kanssa tulee olla tarkkana.
Valitse kengät niin, että kärkeen jää 10-15 mm tyhjä tila. Tämä on helppo mitata ottamalla kengän pohjallisen ulos kengästä, asettamalla sen maahan ja astumalla pohjallisen päälle. Astuessa jalkaterä on pisimmillään. Älä siis vain seiso pohjallisen päällä, vaan ota askel. Mittaa aina pidemmällä jalallasi. Normaaleissa arkikengissä kävellessä tasaisella kovalla alustalla ei välttämättä huomaa kengän sisäpuolen mahdollista tilanpuutetta. Luonnossa, epätasaisessa maastossa, liian pieni kenkä on kulkijalle paljon armottomampi.
Reilu tila kärjessä antaa varpaille tilaa olla, ei paina varpaita kasaan tai työnnä voimakkaasti kantapäätä kengän kantakappia vasten. Oikean kokoinen ja mallinen kenkä vähentää rakkojen syntymistä sekä kynsien vahingoittumista.
Vaelluskenkiä valittaessa pitäisi unohtaa normaaliin totuttu kengän koko. 10 mm kengän pituudessa vastaa noin yhtä kokoa. Esimerkiksi 39 tai 43 kokoiseen jalkaan vaelluskenkä voisi olla kokoa 40 tai 44. Älä sorru liian pieniin vaelluskenkiin!
Vaelluskengissä on yleensä keskipitkä varsi (nilkkapituus, mid-varsi), joka antaa erinomaisen suojan nilkalle ja suojaa samalla nilkan seutua oksilta, kiviltä sekä hyönteisiltä ja käärmeiltä.
Mikäli kengissä on vedenpitävä kalvo, niin keskipitkä varsi tuo myös paremman mahdollisuuden kulkea suolla, matalista lammikoista sekä helpottaa matalien purojen ja jokien ylittämistä.
Tätä pidempi varsi on perustelua, kun liikutaan pääsääntöisesti umpimetsässä. Metsän pehmeä ja kostea maa-aines voi olla todella haastavaa, joten pitkävartinen vaelluskenkä tuo toivottua suojaa. Pitkävartiset kengät ovat suosittuja metsästyksessä, jolloin liikutaan poluttomassa ja haastavassa maastossa.
Vaelluskenkänä pitkävartinen kenkä ei ole kovin suosittu, sillä pitkä varsi vähentää huomattavasti kengän hengittävyyttä.
Yksi vaihtoehto on käyttää vaelluskenkien kaverina säärystimiä. Säärystin tuo lisäsuojaa ja estää kosteuden sekä maa-aineksen joutumista kengän sisälle. Säärystin suojaa myös housun lahkeita kastumiselta sekä lialta. Säärystin vähentää kenkien hengittävyyttä, sillä iso osa vaelluskenkien sisäkosteudesta haihtuu avoimen nilkan kautta.
Vaelluskengissä kalvo suojaa jalkoja ulkopuoliselta kosteudelta. Vaelluskengissä kalvo on yleensä kengän sisäpuolella, joten ulkopuolella oleva nahka voi vettyä kalvosta huolimatta. Nahan vettyessä kengistä tulee painavammat ja samalla kenkien hengittävyys kärsii.
Kalvo myös päästää tietyissä tilanteissa vettä hiukan läpi, joten kalvo ei ole kaikissa olosuhteissa 100 % vesitiivis. Kalvo kestää tiettyä vedenpainetta, joka joskus voi ylittyä vaikkapa sateisen syysvaelluksen aikana, jolloin kengän sisälle voi päästä hiukan kosteutta. Kalvollisen kengän etu on huolettomampi ylläpito, vaikkakin kaikki kengät tarvitsevat huoltoa materiaalista tai kalvosta riippumatta.
Useimmissa vaelluskengissä on vedenpitävä kalvo. Tuotenimessä tämä on useimmiten merkattu GTX (lyhenne Gore-Texistä). Kangasmateriaalista valmistettua retki- tai vaelluskenkää on lähes mahdotonta kyllästää vedenpitäväksi, joten näissä on yleensä aina vedenpitävä kalvorakenne.
Vaihtoehto on valita kalvottomat vaelluskengät, jolloin kenkien nahkaa on syytä kyllästää voimakkaammin. Hyvin kyllästetty nahka kestää yllättävän hyvin kosteutta. Kalvoton kenkä voi olla hengittävämpi ja kuivua nopeammin kuin kastunut kalvollinen kenkä.
Oli kalvoa tai ei, niin kenkien materiaalit on syytä kyllästää ja huoltaa säännöllisesti. Hyvin huollettu kenkä on pidempi-ikäinen kumppani ja ajanmyötä jalkaan muotoutuessaan kenkien kanssa vaeltaminen on yhtä juhlaa. Kengät kannattaa kyllästää myös siksi että vettynyt kenkä on paljon painavampi ja natisevampi.
Katso ohjeet vaelluskenkien huoltoon:
Vaelluskenkien teknisyys on lisääntynyt samaan aikaan, kun kenkien valmistuksessa on siirrytty uusiin valmistustapoihin. Kenkien välipohja voi nykyään olla ohuempi, mutta silti erinomainen ominaisuuksiltaan. Vaelluskenkiä tulee käyttää säännöllisesti, jotta välipohja ei haurastu ja hajoa. Lue tarkemmin vaelluskenkien pohjien haurastumisesta:
Uudet valmistustavat keventävät kenkiä ja vähentävät saumojen määrää. Kangaskengissä käytetään paljon laminointia, jolloin eri kerrokset ja materiaalit saadaan lujasti yhteen ilman ommeltuja saumoja.
Huomiota vaelluskenkiä valittaessa voi kiinnittää myös holvikaaren tukeen ja kantapään istuvuuteen.
Nauhoituksen ominaisuudet voivat auttaa kenkien istuvuudessa sekä käytön monipuolisuudessa. Ensimmäisellä nauhoituksella kenkää harvoin saa istumaan jalkaan täydellisesti. Sovittaessa ota muutama reipas askel ja tee uusi nauhoitus, jolloin kengän iltti ja muoto asettuvat paremmin paikoilleen.
Osassa retki- ja vaelluskenkiä on lukkiutuva nauhalenkki, joka antaa mahdollisuuden kiristää kenkä todella napakaksi jalkaterän alueelta ja jättää halutessaan hiukan väljyyttä kengän varrelle. Saman voi tehdä myös oikeanlaisella nyörityksellä ja solmuilla. Katso videolta ohjeet.
Rantti (ranti) kiertää osan tai koko kengän ympäri. Rantti on kumia, nahkaa tai keinonahkaa ja sen tarkoituksena on suojata kengän pintamateriaalia ulkoisilta kolhuilta ja naarmuilta.
Osassa kengistä rantti on vain kärjessä ja kantapään alueella, joka riittää hyvin suojaamaan kenkää. Vaativassa maastossa, kuten rakkakivikossa, on kenkien eduksi koko kengän kiertävä rantti.
Kenkien ulkopohja on yleensä voimakkaasti kuvioitua kumiseosta. Pehmeä kumiseos antaa hyvän pidon kostealle ja epätasaiselle alustalle, mutta kuluu nopeammin kuin kovempi kumiseos. Kovempi kumiseos puolestaan kestää pidempään kulutusta, mutta saattaa olla tietyissä olosuhteissa liukas.
Tunnetuimpia ulkopohjien valmistajia on italialainen Vibram, joka valmistaa useille kenkäbrändeille jopa yli 200 erilaista pohjaa. Ulkopohja on kuluva osa, joka on yleensä eurooppalaisissa vaelluskengissä vaihdettavissa. Uusi ulkopohja alle ja matka jatkuu!
Lue tarkemmin uudelleenpohjauksesta:
Vaelluskengissä käytetään yleensä pintanahkaa tai harjattua pintanahkaa eli nupukkia. Nupukki on pehmeämpi tuntumaltaan ja helppo kyllästää huokoisen pintansa ansiosta. Nupukin harjattu pinta kerää helpommin likaa, mutta vahaamalla pinnasta saa erittäin hyvin kosteutta, likaa ja naarmuja kestävän. Katso vahausohjeet
Yleisin käytetty nahka tulee naudasta, mutta esimerkiksi Hanwag käyttää jonkin verran tiibetiläistä jakinnahkaa, joka on paksua ja kestävää.
Nahkavuodasta leikataan kenkiin tarvittavat palat ja samalla tarkistetaan nahan paksuus. Vaelluskenkiin käytetään yleensä paksumpaa nahkaa. Ohuemmalle tai vahingoittuneelle nahalle löytyy muita käyttötarkoituksia.
Nahka käsitellään ja värjätään, ja tämä on monivaiheinen prosessi, joka kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Nahkakengästä on hyvä pitää huolta, jotta se kestää pitkään käytössä.
Nahkan käsittelyyn on kiinnitetty viime aikoina enemmän huomiota. Nykyään voi valita myös ekologisemman vaihtoehdon, jolloin nahka on tuotettu vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Tällaista ekologisempaa nahkaa tuottaa mm. saksalainen Terracare, mitä mm. Hanwag käyttää.
Eurooppalaiset vaelluskenkien valmistajat valmistavat kengät vielä tänä päivänäkin Euroopassa, pitkälti käsityönä. Euroopassa on erittäin vahva kenkien valmistamiseen vaadittava osaaminen. Esimerkiksi tunnetut saksalaiset kenkien valmistajat Meindl ja Hanwag ovat valmistaneet kenkiä 1920-luvulta asti, ja historiaa löytyy usean sadan vuoden ajalta eri nimillä toimien, joten osaamista ja perinteitä löytyy. Lue blogista lisää Hanwagista (avautuu uuteen ikkunaan):
Eurooppalaista kenkien valmistamista edustaa myös italialainen Asolo sekä pohjois-amerikkalainen Keen, jonka mallistosta osa tehdään käsityönä Euroopassa.
Maailmalla tunnetut kenkäbrändit mm. Salomon, Arc’teryx ja Merrell puolestaan valmistavat kengät enimmäkseen Aasian mantereella. Aasiassa ollaan teknisissä innovaatioissa pitkällä, joten uudet materiaalit ja valmistusmenetelmät houkuttelevat modernien kenkien valmistajia Aasiaan.
Oma käyttötarkoitus, oma jalka ja omat mieltymykset ohjaavat valintaa. Mieti käyttöympäristöä sekä oman jalan erityispiirteitä. Muista sovittaa kunnolla, antaa jalalle aikaa ja varmistaa jalalle riittävästi tilaa sekä sopiva lesti.
Jumbon Partioaitan myyjä Petri Mattila tietää, että täydelliset vaelluskengät löytää kokeilemalla.
Millainen kenkä kenellekin?
– Käyttökohde ratkaisee paljon. Lyhyillä päiväretkillä pärjää kevyillä, varrettomilla retkikengillä. Jos haluaa eksyä polkujen ulkopuolelle, varrellinen kenkä on hyvä. Pidemmillä vaelluksilla tulee kuormaa selkään, jolloin pohjan ja varren antama tuki korostuu. Myös kivikkoisessa ja mäkisessä maastossa on hyvä olla jämäkkä kenkä. Pitkävartiset kengät ovat omiaan maastossa, jossa on syvempiä puroja tai sulamisvesiä. Fysiikallakin on merkitystä: raskasrakenteisen kannattaa valita tukevampi malli. Jos lihaskunto on hyvä, voi harkita kevyempää ja ketterämpää kenkää.
Mistä tunnistaa sen oikean?
– Kannattaa keskustella myyjän kanssa siitä, mihin kenkää pääsääntöisesti käyttää. Paras tapa on laittaa kenkä jalkaan. Muuten jää helposti hypistelemään vaihtoehtoja, vaikka jokin lesteistä ei välttämättä sovi lainkaan omaan jalkaan. Kenkiä ei kannata sovittaa heti aamusta, sillä jalka turpoaa iltaa kohti. Kengässä pitää olla riittävästi tilaa paksummallekin sukalle. Samalla kengän tulee olla sivuttaissuunnassa napakka, jotta jalka pysyy paikoillaan eikä tule hankaumia.
Onko materiaalilla väliä?
– Nahka on mukautuvaa ja kestävää, mutta hieman painavampaa kuin synteettinen materiaali. Jos kulkee tosi märissä olosuhteissa, Gore-Tex-kenkä on usein helpoin. Nahkaiset vaelluskengät kannattaa kyllästää: kun vesi ei jää nahkaan kiinni, kenkä hengittää paremmin ja on vähän kevyempikin. 365-klubin jäsenet voivat tulla huoltamaan kengät ilmaiseksi Partioaittaan – me annamme vinkit ja vermeet.
Top-3 varusteet
1. Black Diamond Trail Trek -vaellussauvat.
Vaellussauvat tuovat tukea liikkumiseen etenkin vaikeakulkuisessa ja mäkisessä maastossa.
2. Injinji Coolmax -varvassukat.
Sukat ehkäisevät hiertymiä varpaiden väleistä. Mahtavat niin polkujuoksussa kuin vaeltaessakin.
3. Hanwag Tatra Wide GTX -vaelluskengät.
Luotettavat vaelluskaverit monenmoisiin seikkailuihin.
Artikkeli julkaistu 365-lehden numerossa 1/2021.
Kuva Anders Lönnfeldt. Teksti Taina Ahtela.
Esimerkiksi Käsivarren erämaa.
Esimerkiksi Karhunkierros.
Esimerkiksi viikonloppuretki kansallispuistoon.
Esimerkiksi päiväretki kansallispuistoon.