KERROSPUKEUTUMISEN PERUSTEET

Lähimpänä ihoa on aluskerros. Sen tehtävä on siirtää kosteutta kohti ulompia kerroksia. Kun alin, ihoa vasten oleva kerros pysyy kuivana, olo pysyy mukavana ja lämpimänä - märkä vastaavasti tuntuu kylmältä. Märät vaatteet myös hiertävät ihon rikki kuivia helpommin.

Aloita kerrospukeutuminen alushousuista ja rintaliiveistä - on tärkeää että nekin ovat merinovillaisia. Seuraavaksi pue päälle kerrastohousut ja kerrastopaita. Samaa sarjaa olevia kerrastoja löytyy myös valikoimastamme. Erittäin kylmällä kelillä voi pukea kaksi kerrosta, etenkin jos pysyt paikallasi paljon.

Vältä puuvillaa

Liikkujan on syytä välttää puuvillaisia vaatteita ja sukkia, koska puuvilla sitoo kosteutta itseensä eikä siirrä sitä ulompiin kerroksiin. Vaikka puuvillaiset vaatteet tuntuvat aluksi mukavilta päällä, ne kostuvat erittäin nopeasti eivätkä kuivu helposti.

Käytä merinovillaa tai keinokuitua

Toimivat aluskerroksen vaatteet tehdään joko keinokuiduista tai erittäin hienosta merinovillasta. Keinokuidut siirtävät kosteutta erittäin tehokkaasti ja pitävät olon kuivana. Keinokuituvaatteet alkavat kuitenkin melko nopeasti haista. Siksi ne soveltuvat parhaiten lyhytkestoisiin hikilajeihin. Keinokuitupaita soveltuu hyvin sisätiloissa tapahtuvaan urheiluun ja ulkona kuumalla kelillä. Keinokuidut ovat mikroskoopilla katsottaessa sileitä, joten ne eivät sido kudokseensa lämpöä ja siirtävät ja haihduttavat hikeä jopa merinovillaa tehokkaammin.

Merinovilla on luonnostaan antibakteerinen, jonka takia se ei ala haista pitkänkään käytön jälkeen, kunhan vaatetta voi tuulettaa säännöllisesti. Merinovilla sitoo lämpöä myös kosteana, eli olo tuntuu mukavalta ja lämpimältä vaikka merinovilla on märkä. Märkä vaate kuitenkin helpommin hiertää ihon rikki. Merinovillasäikeet ovat normaalia villaa ohuempaa ja hienomaa, jolloin ne eivät kutita ja siirtävät hyvin kosteutta ulompiin kerroksiin. Merinovillaiset vaatteet ovat parhaimmillaan retkeilyssä, purjehduksessa ja laskettelussa. Merinovillavaatteet ovat erinomaisia matkustusvaatteita, koska ne eivät rypisty.

Vaatteen lämpimyys riippuu sen ilmavuudesta. Vaate, joka sitoo kudokseensa paljon ilmaa, eristää käyttäjänsä kylmältä ulkoilmalta. Materiaalista riippuu kuinka hyvin se pystyy sitomaan ilmaa. Välikerroksen vaatteet ovat kevyitä sekä huokoisia ja ne sitovat itseensä paljon ilmaa.

Välikerroksen vaatteen on hyvä olla helposti ja nopeasti puettava, näin sen voi riisua pois kun lähdetään liikkeelle, ja tauolla sen saa nopeasti puettua taas päälle. Ilman lämpötila ja oma aktiivisuustaso määrittää se kuinka lämmin ja paksu välikerros kannattaa pukea.

Välikerroksia voi olla myös kaksi, etenkin kylmällä kelillä se voi olla parempi ratkaisu. Liikuttaessa on päällä ohut merinovillainen paita, joka voi olla myös t-paita. Tauoilla puetaan päälle paksumpi fleece tai villapaita.

Huppu vai ilman huppua?

Kerrospukeutumisessa välikerroksen paidassa tai takissa ei kannata olla huppua. Se on usein tiellä, ja yhdessä kuoritakin hupun kanssa yleensä liian lämmin, jos ei kovissa pakkasissa olla. Jos olet paljon paikallasi etkä liiku korkealla sykkeellä, niin lämmin lisähuppu voi olla hyvä vaihtoehto. Ohut kevytuntuvatakki on tällöin hyvä vaihtoehto välikerrokseksi.

Välikerroksen materiaali

Vaatetusta kannattaa säätää aina silloin kun aktiivisuustaso muuttuu. Näin vältetään sekä hikoilu että palelu. Kosteudensiirto on tärkeää myös välikerroksen vaatteissa. Jos hiki jää niihin, ne menettävät kykynsä sitoa lämpöä ja muuttuvat kylmiksi. Parhaita materiaaleja ovat villa, merinovilla ja huokoiset fleecet. Nämä sitovat lämmintä ilmaa myös kosteana

Tuulelta ja kosteudelta suojaaminen ovat kuorikerroksen tehtäviä. Hyvät kuorivaatteet eivät päästä lainkaan tuulta taikka sadetta lävitseen. Sellaiset päällä voi mennä vaikka suihkuun seisomaan, eikä vesi pääse kankaan läpi sisälle. Tuuli ei myöskään pääse tiheän kuoren läpi. Tällöin lämmin ilma, joka on sitoutunut välikerrokseen, ei pääse karkaamaan ja ulkoijan olo pysyy lämpimänä.

Kuorikerrosta valitessa on syytä hankkia riittävän isokokoiset vaatteet, jotta alle mahtuu hyvin välikerroksia. Kaupassa voi pyytää esimerkiksi ylimääräistä villapaitaa alle puettavaksi. Jos kuorikerros on liian tiukka, tulee liikkumisesta hankalaa välikerrosten kanssa. Jos välikerros pusertuu kasaan niin se ei myöskään lämmitä. Mikäli kuorikerros on kuitenkin aivan liian iso, vaatteen hengittävyys voi kärsiä, kun kostea ilma jää käyttäjän ja vaatteen väliin syntyvään ilmataskuun, eikä siirry yhtä tehokkaasti kankaan läpi ulos. Löysän takin sisälle tuuli pääse helpommin vieden lämpimän ilman mennessään.

Nykyaikaiset kuorivaatteet hengittävät kohtuullisen hyvin siihen nähden, että ne ovat täysin tuulen- ja sateenpitäviä. Ne soveltuvat hyvin erilaisiin aktiviteetteihin pois lukien juoksu ja muut lajit, joissa syke on erittäin korkealla. Useissa takkimalleissa on kainaloissa vetoketjut, joita avaamalla ja sulkemalla pystyy säätelemään lämpötilaansa. Varsinkin rinkkaa kantaessa ne kannattaa avata, sillä raskaasta rinkasta tulee selkää vasten lämpöpatteri lyhyelläkin kävelyllä.

Tilava huppu on yksi kuoritakkien tärkeimmistä ominaisuuksista. Se tarjoaa tuulella ja sateella korvaamattoman suojan niskalle ja päälle. Hupussa on yleensä kolmipistekiristykset eli kuminauha tai tarra molemmissa poskissa ja takana niskassa. Niitä sopivasti kiristämällä hupusta saadaan erittäin hyvin istuva ja huppu jopa kääntyy pään mukana.

Oikeanlaisen kuorivaatteen valinta riippuu siitä, mitä ulkona tekee. Ohuimmat, kevyimmät ja parhaiten hengittävät soveltuvat pyöräilyyn, kaupunkiulkoiluun ja kesäretkille. Kaksikerroksiset kuorivaatteet ovat yleisimpiä ja niitä voi käyttää monipuolisesti arjessa, retkeilyssä ja purjehduksessa. Niissä on irrallinen verkkomainen vuorikangas teknisen kalvon ja ihon välissä, jolloin ne tuntuvat aina mukavilta päällä. Vaativimpiin olosuhteisiin, kuten vaeltamiseen ja vuorilajeihin suunnitellut kolmikerroksiset kuorivaatteet suojaavat parhaiten säältä. Niissä tekninen kalvo on kiinnitetty pinta- ja vuorikankaan väliin siten, että kaikki kolme kangaskerrosta ovat toisissaan kiinni. Näin vaatteet ovat kestävämpiä ja kosteus pääsee paremmin kangaskerrosten läpi vaatteen ulkopinnalle. Kolmikerrostakeissa on yleensä kiinteä huppu korkealla kauluksella. Myös laskettelutakit ovat yleensä kolmikerroksisia.

Talviretkeilyyn tarvitaan usein vielä neljäs vaatekerros. Pohjolan kylmissä olosuhteissa ei kolmikerrospukeutuminen aina riitä kireiltä pakkasilta suojautumiseen, vaan on puettava päälle vielä eristyskerros. Kylmä yllättää varsinkin aktiivisuustason laskiessa. Syysvaelluksilla ja -retkillä on hyvä olla mukana kevytuntuvatakki, jonka voi pukea päälle tauoilla ja illalla leirissä.

Vaatetuksen eristävyyttä voi lisätä väljällä kuoritakin päälle puettevalla untuvatakilla eli ns. taukotakilla. Takissa on hyvä olla iso ja lämmin huppu, jossa on myös eristettä. Ne ovat yleensä pieneen tilaan pakkautuvia ja kevyitä. Sellainen on mukava vetäistä päälle hiihtolenkin tauolla. Tärkeintä on, että kylmältä suojaudutaan mahdollisimman nopeasti. Leirissä kannattaa ottaa kuorikerros pois välistä, jotta hengittävyys paranee ja niin kuorivaatteet kuin päälläsi olevat kerrokset pääsevät kunnolla kuivamaan.

Myös jalat tulee pitää lämpimänä ja leirissä jalkoihin on hyvä pukea lämmittävät toppahousut. Ne voivat olla myös polven yläpuolelle yltävät shortsimalliset. Toppahame on helppo ja nopea pukea päälle myös kengät jalassa.