Sitten myöhemmin on ryhdytty retkeilemään, ja varusteiden kehittyessä niitä on haalittu mukaan mahdollisimman paljon kaikkia mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja leiriytymisen mukavuuksia varten. Viltti on vaihtunut makuupussiksi ja -alustaksi, kahvipannun sijasta mukana kulkee retkikeitin astiasetteineen ja polttoaineineen, yösijaksi ei enää riitä kuusenalus vaan rinkkaan on pakattu tilava, myrskynkestävä teltta, leiriytymistä varten vaihdetaan kuiva ja puhdas vaatekerta, ja evästä halutaan syödä tuhdisti ja ravitsevasti, jotta jaksetaan kulkea useita päiviä.

Retkelle lähtemisestä ja rinkan pakkaamisesta on tullut jatkuvaa tasapainoilua kulkemisen helppouden ja leiriytymisen mukavuuden välillä –  jos mukaan otettavien varusteiden tarpeellisuutta ja painoa ei ota huomioon, tulee helposti lähdettyä liikkeelle turhan painavin kantamuksin.

Suomalaisessa retkeilykulttuurissa tuntuu olevan vallalla käsitys, että kevytretkeily on amerikkalaista hapatusta ja grammanviilaus hammasharjan varsien katkomista ja muuta turhanpäiväistä hölmöilyä, johon kukaan itseään kunnioittava erästelijä ei mukaan lähde.

Kuitenkin yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä, että retkeily sopii kaikille ja sitä voi harrastaa monella tavalla ja tyylillä, kukin halujensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä on selvä ristiriita, ja usein onkin kyse tiedon puutteesta ja ajatustavan vinoutumisesta, kun kevytretkeilyä karsastetaan.

Varmasti on olemassa heitäkin, jotka keventävät varusteita keventämisen ilosta ja joille grammojen viilaus ja uusien, kevyempien varusteiden hankkiminen on itsetarkoitus, mutta suurimmalla osalla kevyen kantamuksen tavoittelijoista on joku muu syy, kuten halu kulkea nopeammin ja pidemmälle tai valita hankalampikulkuisia reittejä, mahdollisesti joku vamma tai sairaus, tai ihan vain keveämmän kulkemisen tuoma ilo.

Usein vuosikymmeniä ison ja painavan rinkan kanssa kulkeneet vanhat ”tunturisudetkin” havaitsevat, että kiloja karsimalla ikääntyväkin vaeltaja voi nauttia harrastuksestaan pidempään.

Keventynyt reppu avaa mahdollisuuden myös jalkineiden vaihtoon, ja useat kevytretkeilijät kulkevatkin tukevien vaelluskenkien sijasta notkeammissa retkikengissä, polkujuoksutossuissa tai jopa paljasjalkakengissä.

Jos kevyempää jalkinetta havittelevasta vaeltajasta tuntuu, että siirtyminen tukevista nahkaisista vaelluskengistä suoraan kalvottomiin polkujuoksulenkkareihin on liian iso askel, löytyy hyviä vaihtoehtoja monen ulkoilukenkämerkin ns. speed hiking -malleista, joissa on matala tai mid-korkuinen varsi ja vedenpitävä kalvo. Puntarilla tällainen kenkäpari osoittautuu reilusti järeitä vaelluskenkiä kevyemmäksi, mutta kääntöpuolena luonnollisestikin tulee heikompi kulutuskestävyys. Lue lisää vaelluskenkien valinnasta.

Monelle jalkaongelmista kärsivälle löytyy apu kevyistä jalkineista, jotka sallivat jaloille luontaisemmat liikeradat kuin jäykkäpohjaiset vaelluskengät, mutta harvoin on järkevää lähteä ainakaan pidemmälle vaellukselle hyvin ohutpohjaisissa kengissä jos rinkka on painava ja maasto haastava. Kevennys kannattaa aina siis aloittaa rinkan sisällöstä.

1. Karsi ja järkeistä
2. Punnitse
3. Vaihda kevyempään, mutta järkevästi

Karsi ja järkeistä

Jos rahaa on käytettävissä runsaasti, voi toki koko vaellusvarustearsenaalin päivittää kertarysäyksellä kevyempään, mutta harvoin näin on asia, vaan kokonaisuutta täytyy tarkasti pohtia ja punnita, ihan kirjaimellisesti. Helpoin ja halvin tapa keventää rinkan kokonaispainoa on jättää turhat varusteet kotiin.

Retkikohteen ja ajankohdan mukaan kannattaa miettiä ovatko kirves, saha ja iso lapinleuku ollenkaan tarpeellisia varusteita, vai selviäisikö sitä pelkällä pienellä puukolla. Tarvitaanko retkellä todellakin kaksi kattilaa ja kahvipannu? Puhdas T-paita ja sukat jokaiselle vaelluspäivälle tuovat turhaa lisäpainoa rinkkaan. Voisiko puhelimen varavirtalähteen jättää kotiin, jos puhelinta käytetään vain kaikki ok -viestin lähettämiseen kotiväelle muutaman päivän välein ja muun ajan puhelin on sammutettuna? Pärjäisikö reissussa ilman kirjaa ja radiota, jos keskittyisikin nauttimaan vain luonnon äänistä? Pötköttelisikö sitä ihan makuualustalla tai istahtaisi kannonnokkaan tauolla ja luopuisi retkituolista?

• Jos olet yksin reissussa, syö kattilasta. Näin voit jättää lautasen kotiin.
• jos sinulla on Trangia, etkä halua ostaa uutta keitintä, jätä siitä ainakin toinen kattila kotiin, tai jos syöt kuitenkin reissulla ”lisää vain vesi” -pussiruokia, ota mukaan pelkkä kahvipannu vedenkeittoa varten.
• Kokeile risukeitintä! Vältyt kantamasta mukana painavaa kaasupulloa tai spriitä. Poltettavaa löytyy aina, jopa puuttomasta avotunturista, ja märkäkin risu palaa kun sen vain saa ensin syttymään (muista hyvät sytykkeet). Muista, että metsäpalovaroituksen aikana risukeitintä ei saa käyttää lainkaan!
• Jos et halua kantaa useita litroja juomavettä, harkitse vedensuodattimen tai -puhdistimen hankintaa. Saat juomakelpoista vettä vähän epämääräisemmistäkin lätäköistä.
• Vaihda iso eräpuukko pieneen ja kevyeen taittoveitseen ja jätä kirves ja saha kotiin kokonaan. Nuotion sytykkeiden teko onnistuu pienelläkin terällä.

• Kevyt muovikuppi painaa vain murto-osan puisen kuksan tai teräsmukin painosta, samoin muovipullo on huomattavan paljon kevyempi kuin teräksinen juomapullo.
• Kuivaa itse retkiruokasi. Ylimääräisen metallin ja veden kantaminen säilykkeiden muodossa heilauttaa äkkiä rinkanpainolaskurin punaiselle. Kuiva ruoka ei myöskään pilaannu niin herkästi kuin tuore, eikä siitä tule isoa roskavuorta kannettavaksi takaisin lähtöpisteeseen kuten valmisruoka-annoksista.
• Laita kuivatut ruoka-ainekset likoamaan jo aamulla tai lounastauolla. Hyvin lionnut pöperö valmistuu vähemmällä polttoaineella kuin kuiva.
• Hyvä tuulisuoja keittimessä säästää polttoainetta, samoin ns. pot cozy eli solumuovista askarreltu eristekerros kattilan päälle. Ruoka kypsyy kattilassa eristeen sisällä kuin itsekseen ja polttoainetta voi ottaa vähemmän mukaan.

Vaatetus

• Iso sadeviitta korvaa sekä sadetakin että rinkan sadesuojan, ja siitä saa myös tarpin eli katoksen, jopa teltan korvikkeeksi tai ainakin esimerkiksi sateisen tauon ajaksi suojaa tuomaan.
• Merinovillaiset alusvaatteet tuntuvat lämpimiltä märkinäkin eivätkä ne ala haista niin nopeasti kuin keinokuituiset, joten niitä ei tarvitse olla useita vaihtokertoja.

Majoittuminen

• Jos sinulla on ilmatäytteinen makuualusta, hanki sille täyttöpussi, jota voit käyttää myös leirivaatteiden tai makuupussin kuivapussina rinkassa.
• Kuivapussista voi tehdä myös retkityynyn myttäämällä sen sisään kevytuntuvatakin tai muun pehmeän vaatekappaleen. Käytä tuubihuivia tyynyliinana.
• Kurkkaa telttakiilapussiin. Jotkut valmistajat laittavat mukaan paljon enemmän kiiloja kuin teltassa on kiinnityspisteitä. Korkeintaan yksi ylimääräinen riittää. Usein telttakiilat ovat myös isoja ja painavia, mutta eivät välttämättä painoonsa suhteutettuna kestäviä. Karsimalla ja vaihtamalla maakiilat voit säästää helposti parikin sataa grammaa painossa.

Peseytyminen ja hygienia

• Ota mukaan vain pieni ja nopeasti kuivuva retkipyyhe, jos ei ole tarvetta kietoutua siihen kokonaan, tai jos tarvitset isomman koon, valitse mahdollisimman ohut materiaali.
• Vaihda monilokeroinen pesupussi läpinäkyvään Ziplock-pussiin.
• Tee minideodorantti tyhjentämällä huulirasvaputkilo ja täyttämällä se stick-deodorantilla – tai jätä deodorantti kokonaan pois. Erämaassa eivät hajut haittaa.

Vaatekappaleiden karsinnassa kannattaa myös pitää turvallisuusnäkökohdat mielessä: kesähelteillä ei sadekaan haittaa, mutta vähänkään viileämmällä ilmalla tulee vedenpitävän kuoritakin ja kuorihousujen suojata kulkijaa tuulelta ja sateelta. Lisäksi on hyvä olla yksi lämmin ja kuiva vaatekerta repussa vesitiiviisti pakattuna, esimerkiksi merinovillakerrasto ja pieneen tilaan pakkautuva kevytuntuvatakki sekä ohut pipo leirikäyttöön ja nukkumiseen. Vaihtovaatteita sen sijaan ei kannata raahata mukana vain sen vuoksi, että pelkää haisevansa pahalta. Valitse mieluummin hajuja torjuva villa tai nopeasti kuivuva synteettinen materiaali, jonka saat pyykättyä ja kuivattua tarvittaessa.

Yksinkulkija joutuu kantamaan kaikki varusteet itse, jolloin tarpeellinen vs. turhake -pohdintaan kannattaa erityisesti käyttää aikaa. Kokemuksen myötä tuntuma varusteiden tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen kasvaa, ja avuksi voi ottaa joka retken aikana tai jälkeen tehtävät muistiinpanot, joihin voi merkitä mitä varustetta tuli käytettyä ja kuinka paljon. Tämä helpottaa seuraavan retken suunnittelua.

Punnitse

Kun turhakkeet on karsittu, otetaan esiin keittiövaaka, jolla punnitaan jokainen tarpeelliseksi luokiteltava esine. Nämä kannattaa laittaa ylös vaikka excel-taulukkoon tai esim. lighterpack.com -palveluun, joka paljastaa armotta kokonaisuuden painon, vaikka varusteita pakatessa tuntuisikin, että ”ei tämä paina paljon mitään, otanpa mukaan”.

Vaaka kertoo totuuden: pelikorttipakka painaa 100 g, vaihtosukat 100 g/pari, metallinen karabiinihaka 40 g, litran teräksinen juomapullo 160 g, pahkakuksa 100 g, avaruuslakana 500 g ja sissipuukko 200 g jne. Usein vasta kun karu totuus tuijottaa taulukosta, sitä lopulta tajuaa mistä muodostuu se taakka, jonka jorpakkoon heittämistä tuli harkittua vakavasti edellisen reissun jokaisessa nousussa.

Pienistä puroista kertyy iso virta, mutta onneksi tämä toimii myös toisinpäin. Jos useammasta esineestä saa viilattua grammoja, voi lopullinen rinkan lähtöpaino ihan helposti pudota useamman kilon, ilman että lompakko kevenee samassa suhteessa.

Vaihda kevyempään, mutta järkevästi

Suurimmat yksittäiset varusteet, jotka vaihtamalla saavutetaan helpoiten huomattava taakan kevennys ja samalla pakkauskoon pienennys, ovat rinkka, makuupussi ja makuualusta sekä majoite, eli niin sanottu ”iso kolmonen” (big three). Näissä usein kestävyys ja paino/pakkauskoko kulkevat käsi kädessä, ja myös hintapiste asettuu kevyissä tuotteissa korkeammalle kuin painavammissa, tai sitten menetetään käyttömukavuudessa.

Rinkka

Rinkan kevennystä ei kannata aloittaa itse rinkasta, ainakaan niin, että hyppää heti mahdollisimman pieneen ja kevyeen vaihtoehtoon, koska jos muut varusteet ovat edelleen suuria ja painavia, joutuu kevytrinkan kanssa ojasta allikkoon.

Kevyimmät kantolaitteet on tarkoitettu kevyille taakoille, ja liian raskaassa lastissa niiden kantojärjestelmä lysähtää ja kantamisesta tulee epämiellyttävää. Liian pieneksi mitoitettu rinkka taas johtaa himmeliefektiin, eli tarvikkeita joudutaan ripustamaan rinkan ulkopuolelle niin paljon, että ne ovat sekä vaarassa vaurioitua tai pudota että muuttavat rinkan painopistettä niin, että kantomukavuus huononee radikaalisti.

Liian pienen rinkan pakkaaminen on hankalaa ja kantaminen epämiellyttävää, jos suuri osa tavaroista roikkuu ulkopuolella.

Ultrakevyissä kantolaitteissa ei ole runkoa ollenkaan, joten myös pakkaamiseen tulee niissä kiinnittää erityistä huomiota, ettei tarvitse vaeltaa tuntien joka askeleella jonkun epämääräisen möykyn painavan selkärankaa.

Makuupussi ja -alusta

Ultrakevyt, kokistölkin kokoinen makuualusta saattaa puhjeta, kun sitä rullaa tyhjäksi teltassa, jonka pohjalle on jäänyt neulanen, ja makuupussista tupruaa untuvaa kun kangas jää vahingossa vetoketjun väliin.

Kevyin makuupussimalli on ns. quilt eli retkipeitto, jossa ei ole lainkaan huppua ja usein vetoketjukin on todella lyhyt tai se puuttuu kokonaan. Peitoissa ei myöskään ole eristystä selän alla, joten makuualustan täytyy olla riittävän hyvin eristävä.

Therm-A-Restin NeoAir All Season pakkautuu litran juomapullon kokoiseksi.

Kaveruksista Rauli on todennäköisesti valinnut varusteensa sen perusteella, että ne ovat kestäviä, teltta ja makuupussi ovat tilavia, ja makuualusta leveä, lämmin ja pehmeä. Varusteiden painoon hän on kiinnittänyt vähän tai ei ollenkaan huomiota. Raulin rinkka painaa jo tässä vaiheessa lähes kolme kertaa enemmän Keijon reppuun verrattuna, Gustavista puhumattakaan.

• Teltta: Hilleberg Staika, 4 kg
• Makuualusta: Exped Synmat 7 LW, 1,1 kg
• Makuupussi: Frilufts Pacaya 0 Comfort XL, 2,3 kg
• Rinkka: Fjällräven Kajka 85, 3,5 kg
• Yht. 10,9 kg

Pertin varusteista löytyy jo jonkun verran kevyempiä vaihtoehtoja, kestävyydestä tinkimättä. Majoite on kevyempi, joskin matalampi kuin Raulilla ja makuupussi pakkautuu pienempään tilaan ja on kevyempi kantaa kuin Raulin iso ja väljästi mitoitettu pussi. Pertti ei välttämättä ole juurikaan pohtinut varsinaista kevytretkeilyä, mutta on varusteita valitessa kiinnittänyt jonkun verran huomiota siihen, ettei päädy ainakaan aivan painavimpiin tuotteisiin.

• Teltta: Fjällräven Abisko Endurance 2, 2,8 kg
• Makuualusta: Therm-A-Rest Trail Lite, 800 g
• Makuupussi: Marmot Trestles Elite Eco 20, 1,1 kg
• Rinkka: Osprey Xenith 75, 2,3 kg
• Yht. 7 kg

Keijo puolestaan on punninnut kaikki vaellusvarusteensa tarkkaan ja päätynyt uusimaan niitä pikkuhiljaa keveys tärkeimpänä kriteerinä. Useita kiloja Keijon rinkasta onkin pudonnut isoimmat varusteet vaihtamalla, ja lopuksi hän on voinut hankkia niiden kuljettamiseen pienemmän ja huomattavan kevyen rinkan. Suurin osa varusteista on kuitenkin jo niin ohuista materiaaleista, että Keijon pitää olla huomattavan paljon tarkempi esim. telttansa pystytyksen kanssa kuin Pertin.

• Teltta: MSR Hubba Hubba NX, 1,8 kg
• Makuualusta: Exped Synmat HL M, 365 g
• Makuupussi: Warmpeace Viking 300, 720 g
• Rinkka: Osprey Levity 45, 850 g
• Yht. 3,7 kg

Gustav omatekoisine ultrakevyine varusteineen edustaa ääripäätä, eikä hänen varusteillaan voisi lähteä esimerkiksi räkkäaikaan Lappiin lisäämättä majoitteiseen hyttysverkkoa.

• Teltta: itsetehty eli MYOG (=make your own gear) tarppi, 300 g
• Makuualusta: solumuovin pätkä, 100 g
• Makuupussi: MYOG quilt eli retkipeitto, 500 g
• Rinkka: MYOG rinkka 40 l, 500 g
• Yht. 1,4 kg