Merkkiehdotukset

    Kategoriaehdotukset

      Hakuehdotukset

        Tuotteet

        Kevytretkeilyn ilo

        Kanna vähemmän ja kevyempiä varusteita, ja nauti enemmän.

        Suomalaiset ovat aina kulkeneet metsissä ja tuntureilla, usein mukanaan vain pikkuinen reppu, jossa on mukana välttämättömimmät tarvikkeet: puukko, kahvipannu, eväät ja mahdollisesti yöpymiseen tarvittava viltti. Matkaan on lähdetty hyödyn eikä huvin vuoksi ja taivalta on taitettu pitkiäkin matkoja. On käyty metsällä, kalassa, marjassa, sienessä, paimenessa. Turhia tarvikkeita ei ole mukana kanniskeltu haittana ja painona.

        Tasapainoilua kulkemisen helppouden ja leiriytymisen mukavuuden välillä

        Sitten myöhemmin on ryhdytty retkeilemään, ja varusteiden kehittyessä niitä on haalittu mukaan mahdollisimman paljon kaikkia mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja leiriytymisen mukavuuksia varten. Viltti on vaihtunut makuupussiksi ja -alustaksi, kahvipannun sijasta mukana kulkee retkikeitin astiasetteineen ja polttoaineineen, yösijaksi ei enää riitä kuusenalus vaan rinkkaan on pakattu tilava, myrskynkestävä teltta, leiriytymistä varten vaihdetaan kuiva ja puhdas vaatekerta, ja evästä halutaan syödä tuhdisti ja ravitsevasti, jotta jaksetaan kulkea useita päiviä.

        Retkelle lähtemisestä ja rinkan pakkaamisesta on tullut jatkuvaa tasapainoilua kulkemisen helppouden ja leiriytymisen mukavuuden välillä –  jos mukaan otettavien varusteiden tarpeellisuutta ja painoa ei ota huomioon, tulee helposti lähdettyä liikkeelle turhan painavin kantamuksin.


        Hankalassa maastossa kaikki ylimääräinen paino haittaa etenemistä.

        Kevytretkeily, mitä se oikein on?

        Usein varsinkin aloitteleva retkeilijä on ymmällään retkeilykaupoissa avautuvan tavarataivaan äärellä. Hankitaan kaikki mahdollinen, kaiken varalta. Rinkkaan kertyy huomaamatta painoa kolmattakymmentä kiloa ja matkaan lähdetään tornina huojuvan ja olkapäitä raastavan kantamuksen kanssa.

        Näin saatetaan harrastusta jatkaa vuosia, koska hankitut varusteet ovat hyviä ja kestäviä, ja leirielämän mukavuudet houkuttelevat. Sitten kerran retkeilyreitin polulla ohi pyyhkäisee pienen, kevyen näköisen repun kantaja reippaana ja vauhdikkaana. Ajatellaan ”päiväretkeilijä, hyvähän se on pikkurepulla mennä, kun illaksi pääsee kotiin suihkuun ja sohvalle”, ja hämmästytään, kun illalla leiripaikalle saavuttaessa havaitaan tämä pikkurepun omistaja sonnustautumassa yöpuulle telttaansa ja kuullaan hänenkin olevan samalla, pitkällä vaellusreitillä. Kaikki tarpeelliset leirivarusteet  näyttää kulkijalla myös olevan mukana, taukotakki on päällä ja ruokaakin hän näyttää keittimellä valmistavan. Miten kummassa hän sen tekee?

        Suomalaisessa retkeilykulttuurissa tuntuu olevan vallalla käsitys, että kevytretkeily on amerikkalaista hapatusta ja grammanviilaus hammasharjan varsien katkomista ja muuta turhanpäiväistä hölmöilyä, johon kukaan itseään kunnioittava erästelijä ei mukaan lähde.

        Kuitenkin yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä, että retkeily sopii kaikille ja sitä voi harrastaa monella tavalla ja tyylillä, kukin halujensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä on selvä ristiriita, ja usein onkin kyse tiedon puutteesta ja ajatustavan vinoutumisesta, kun kevytretkeilyä karsastetaan.

        Varmasti on olemassa heitäkin, jotka keventävät varusteita keventämisen ilosta ja joille grammojen viilaus ja uusien, kevyempien varusteiden hankkiminen on itsetarkoitus, mutta suurimmalla osalla kevyen kantamuksen tavoittelijoista on joku muu syy, kuten halu kulkea nopeammin ja pidemmälle tai valita hankalampikulkuisia reittejä, mahdollisesti joku vamma tai sairaus, tai ihan vain keveämmän kulkemisen tuoma ilo.

        Usein vuosikymmeniä ison ja painavan rinkan kanssa kulkeneet vanhat ”tunturisudetkin” havaitsevat, että kiloja karsimalla ikääntyväkin vaeltaja voi nauttia harrastuksestaan pidempään.

        Amerikan vuorilta suomalaiseen erämaahan

        Kevytretkeily terminä juontaa juurensa USA:han, jossa suurten korkeuserojen ja ultrapitkien vaellusreittien myötä syntyi jo vuosikymmeniä sitten retkeilytyyli, jossa mahdollisimman keveästä rinkasta tuli tavoittelun kohde.

        Vakiinnutettiin termit lightweight ja ultralight backpacking, joissa rinkan ns. peruspaino (base weight) ilman kulutustarvikkeita eli ruokaa, juomaa ja polttoainetta on alle 10 kiloa (lightweight) tai alle 5 kiloa (ultralight). Tähän pyritään paitsi valitsemalla mahdollisimman kevyitä varusteita, myös ottamalla mukaan vain ehdottomasti tarpeelliset tavarat. Tämä tarpeellisuusajattelu on koko kevytretkeilyn ydin, ja se juuri mahdollistaa kohtuullisen helpon kilojen karsimisen ihan tavalliselle retkeilyn harrastajallekin ilman, että varusteita täytyy heti päivittää kevyempiin.

        Kengätkin kevyeksi


        Erilaisia vaelluskenkiä erilaisille vaelluksille: Hanwag Tatra, Hoka One One Sky Toa, Altra King Mt 1.5.

        Keventynyt reppu avaa mahdollisuuden myös jalkineiden vaihtoon, ja useat kevytretkeilijät kulkevatkin tukevien vaelluskenkien sijasta notkeammissa retkikengissä, polkujuoksutossuissa tai jopa paljasjalkakengissä.

        Jos kevyempää jalkinetta havittelevasta vaeltajasta tuntuu, että siirtyminen tukevista nahkaisista vaelluskengistä suoraan kalvottomiin polkujuoksulenkkareihin on liian iso askel, löytyy hyviä vaihtoehtoja monen ulkoilukenkämerkin ns. speed hiking -malleista, joissa on matala tai mid-korkuinen varsi ja vedenpitävä kalvo. Puntarilla tällainen kenkäpari osoittautuu reilusti järeitä vaelluskenkiä kevyemmäksi, mutta kääntöpuolena luonnollisestikin tulee heikompi kulutuskestävyys. Lue lisää vaelluskenkien valinnasta.

        Monelle jalkaongelmista kärsivälle löytyy apu kevyistä jalkineista, jotka sallivat jaloille luontaisemmat liikeradat kuin jäykkäpohjaiset vaelluskengät, mutta harvoin on järkevää lähteä ainakaan pidemmälle vaellukselle hyvin ohutpohjaisissa kengissä jos rinkka on painava ja maasto haastava. Kevennys kannattaa aina siis aloittaa rinkan sisällöstä.


        Tässä repussa on kaikki kahden viikon vaelluksen varusteet ja neljän päivän ruuat, kokonaispaino 9 kiloa.

        Kolme askelta kohti kevyempää kantamusta

        1. Karsi ja järkeistä
        2. Punnitse
        3. Vaihda kevyempään, mutta järkevästi

        Karsi ja järkeistä

        Jos rahaa on käytettävissä runsaasti, voi toki koko vaellusvarustearsenaalin päivittää kertarysäyksellä kevyempään, mutta harvoin näin on asia, vaan kokonaisuutta täytyy tarkasti pohtia ja punnita, ihan kirjaimellisesti. Helpoin ja halvin tapa keventää rinkan kokonaispainoa on jättää turhat varusteet kotiin.

        Retkikohteen ja ajankohdan mukaan kannattaa miettiä ovatko kirves, saha ja iso lapinleuku ollenkaan tarpeellisia varusteita, vai selviäisikö sitä pelkällä pienellä puukolla. Tarvitaanko retkellä todellakin kaksi kattilaa ja kahvipannu? Puhdas T-paita ja sukat jokaiselle vaelluspäivälle tuovat turhaa lisäpainoa rinkkaan. Voisiko puhelimen varavirtalähteen jättää kotiin, jos puhelinta käytetään vain kaikki ok -viestin lähettämiseen kotiväelle muutaman päivän välein ja muun ajan puhelin on sammutettuna? Pärjäisikö reissussa ilman kirjaa ja radiota, jos keskittyisikin nauttimaan vain luonnon äänistä? Pötköttelisikö sitä ihan makuualustalla tai istahtaisi kannonnokkaan tauolla ja luopuisi retkituolista?


        Kevyellä rinkalla vesistöjen ylityksetkin ovat helpompia ja turvallisempia.

        Tällaisia konmarituskonsteja on lukuisia, ja niiden hyödyntäminen johtaa kuin huomaamatta rinkan kokonaispainon keventymiseen. Kokeile ainakin näitä seuraavia vinkkejä:

        Ruuanlaitto ja vesihuolto


        Kattilasta syödessä säästyy lautasen mukaan ottamiselta.

        • Jos olet yksin reissussa, syö kattilasta. Näin voit jättää lautasen kotiin.
        • jos sinulla on Trangia, etkä halua ostaa uutta keitintä, jätä siitä ainakin toinen kattila kotiin, tai jos syöt kuitenkin reissulla ”lisää vain vesi” -pussiruokia, ota mukaan pelkkä kahvipannu vedenkeittoa varten.
        • Kokeile risukeitintä! Vältyt kantamasta mukana painavaa kaasupulloa tai spriitä. Poltettavaa löytyy aina, jopa puuttomasta avotunturista, ja märkäkin risu palaa kun sen vain saa ensin syttymään (muista hyvät sytykkeet). Varmista kuitenkin, että etenkin metsäpalovaroitusaikaan keittimestäsi ei pääse lentämään kipinöitä!
        • Jos et halua kantaa useita litroja juomavettä, harkitse vedensuodattimen tai -puhdistimen hankintaa. Saat juomakelpoista vettä vähän epämääräisemmistäkin lätäköistä.
        • Vaihda iso eräpuukko pieneen ja kevyeen taittoveitseen ja jätä kirves ja saha kotiin kokonaan. Nuotion sytykkeiden teko onnistuu pienelläkin terällä.
        • Kevyt muovikuppi painaa vain murto-osan puisen kuksan tai teräsmukin painosta, samoin muovipullo on huomattavan paljon kevyempi kuin teräksinen juomapullo.


        • Kuivaa itse retkiruokasi. Ylimääräisen metallin ja veden kantaminen säilykkeiden muodossa heilauttaa äkkiä rinkanpainolaskurin punaiselle. Kuiva ruoka ei myöskään pilaannu niin herkästi kuin tuore, eikä siitä tule isoa roskavuorta kannettavaksi takaisin lähtöpisteeseen kuten valmisruoka-annoksista.
        • Laita kuivatut ruoka-ainekset likoamaan jo aamulla tai lounastauolla. Hyvin lionnut pöperö valmistuu vähemmällä polttoaineella kuin kuiva.
        • Hyvä tuulisuoja keittimessä säästää polttoainetta, samoin ns. pot cozy eli solumuovista askarreltu eristekerros kattilan päälle. Ruoka kypsyy kattilassa eristeen sisällä kuin itsekseen ja polttoainetta voi ottaa vähemmän mukaan.

        Vaatetus

        • Iso sadeviitta korvaa sekä sadetakin että rinkan sadesuojan, ja siitä saa myös tarpin eli katoksen, jopa teltan korvikkeeksi tai ainakin esimerkiksi sateisen tauon ajaksi suojaa tuomaan.
        • Merinovillaiset alusvaatteet tuntuvat lämpimiltä märkinäkin eivätkä ne ala haista niin nopeasti kuin keinokuituiset, joten niitä ei tarvitse olla useita vaihtokertoja.

        Majoittuminen

        • Jos sinulla on ilmatäytteinen makuualusta, hanki sille täyttöpussi, jota voit käyttää myös leirivaatteiden tai makuupussin kuivapussina rinkassa.
        • Kuivapussista voi tehdä myös retkityynyn myttäämällä sen sisään kevytuntuvatakin tai muun pehmeän vaatekappaleen. Käytä tuubihuivia tyynyliinana.
        • Kurkkaa telttakiilapussiin. Jotkut valmistajat laittavat mukaan paljon enemmän kiiloja kuin teltassa on kiinnityspisteitä. Korkeintaan yksi ylimääräinen riittää. Usein telttakiilat ovat myös isoja ja painavia, mutta eivät välttämättä painoonsa suhteutettuna kestäviä. Karsimalla ja vaihtamalla maakiilat voit säästää helposti parikin sataa grammaa painossa.



        Turkoosi ja oranssi pyyhe ovat ulkomitoiltaan samat (45 x 108 cm) , mutta oranssi Sea To Summit Airlite Towel L painaa vain 48 grammaa ja pakkautuu todella pieneen tilaan.

        Peseytyminen ja hygienia

        • Ota mukaan vain pieni ja nopeasti kuivuva retkipyyhe, jos ei ole tarvetta kietoutua siihen kokonaan, tai jos tarvitset isomman koon, valitse mahdollisimman ohut materiaali.
        • Vaihda monilokeroinen pesupussi läpinäkyvään Ziplock-pussiin.
        • Tee minideodorantti tyhjentämällä huulirasvaputkilo ja täyttämällä se stick-deodorantilla – tai jätä deodorantti kokonaan pois. Erämaassa eivät hajut haittaa.

        Suunnistus

        • Osta repeytymättömälle ja vettä kestävälle materiaalille painettu retkikartta, tai kopioi ja printtaa kartta vedenpitäville A4-kokoisille arkeille. Et tarvitse erillistä karttalaukkua, vaan voit taitella kartan vaellushousujesi taskuun. Kartta toimii myös istuinalusena, leipälautasena ja vaikka varusteiden pakkausalustana.

        Elektroniikka

        • Etenkin kesällä riittää pieni otsalamppu, ja pimeämpänäkin vuodenaikana, jos tarve on vain leirikäytössä, ei varsinaisessa vaeltamisessa. Akkukäyttöisen lampun voit ladata virtapankilla, joten varaparistoja ei tarvitse kantaa mukana.

        Pakkaaminen

        • Harkitse yhden ison vedenpitävän pussin hankintaa useamman pienen sijasta. Kun makuupussin ja -alustan omat pakkauspussit jättää pois ja sulloo ne rinkkaan sellaisenaan, säästyy paitsi painoa, myös pakkaustilaa. Pötkönmalliset pinkeäksi pakatut kapineet asettuvat rinkkaan aina hankalammin kuin vapaasti sullottavat.

        Turha varmuuden vuoksi ja katastrofin varalta -ajattelu kannattaa unohtaa ja jättää varakengät, -housut ja -lautaset pakkaamatta mukaan. Turhien varusteiden karsinnassa ei silti pidä mennä äärimmäisyyksiin turvallisuuden kustannuksella. Vaikka esimerkiksi ensiapupakkausta ei ole tarvittu kuudella aiemmalla vaelluksella, on se silti otettava mukaan jatkossakin. Porukalla retkelle lähtiessä voi kuitenkin päättää, että otetaan yhteinen pakkaus, eikä kaikkien tarvitse kantaa rinkassaan samoja idealsiteitä ja haavatyynyjä. Samoin kannattaa menetellä muidenkin yhteisten leirivarusteiden kanssa, jolloin kaikkien reissuunlähtijöiden rinkka kevenee jo mukavasti.

        Vaatekappaleiden karsinnassa kannattaa myös pitää turvallisuusnäkökohdat mielessä: kesähelteillä ei sadekaan haittaa, mutta vähänkään viileämmällä ilmalla tulee vedenpitävän kuoritakin ja kuorihousujen suojata kulkijaa tuulelta ja sateelta. Lisäksi on hyvä olla yksi lämmin ja kuiva vaatekerta repussa vesitiiviisti pakattuna, esimerkiksi merinovillakerrasto ja pieneen tilaan pakkautuva kevytuntuvatakki sekä ohut pipo leirikäyttöön ja nukkumiseen. Vaihtovaatteita sen sijaan ei kannata raahata mukana vain sen vuoksi, että pelkää haisevansa pahalta. Valitse mieluummin hajuja torjuva villa tai nopeasti kuivuva synteettinen materiaali, jonka saat pyykättyä ja kuivattua tarvittaessa.

        Yksinkulkija joutuu kantamaan kaikki varusteet itse, jolloin tarpeellinen vs. turhake -pohdintaan kannattaa erityisesti käyttää aikaa. Kokemuksen myötä tuntuma varusteiden tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen kasvaa, ja avuksi voi ottaa joka retken aikana tai jälkeen tehtävät muistiinpanot, joihin voi merkitä mitä varustetta tuli käytettyä ja kuinka paljon. Tämä helpottaa seuraavan retken suunnittelua.

        Punnitse

        Kun turhakkeet on karsittu, otetaan esiin keittiövaaka, jolla punnitaan jokainen tarpeelliseksi luokiteltava esine. Nämä kannattaa laittaa ylös vaikka excel-taulukkoon tai esim. lighterpack.com -palveluun, joka paljastaa armotta kokonaisuuden painon, vaikka varusteita pakatessa tuntuisikin, että ”ei tämä paina paljon mitään, otanpa mukaan”.

        Vaaka kertoo totuuden: pelikorttipakka painaa 100 g, vaihtosukat 100 g/pari, metallinen karabiinihaka 40 g, litran teräksinen juomapullo 160 g, pahkakuksa 100 g, avaruuslakana 500 g ja sissipuukko 200 g jne. Usein vasta kun karu totuus tuijottaa taulukosta, sitä lopulta tajuaa mistä muodostuu se taakka, jonka jorpakkoon heittämistä tuli harkittua vakavasti edellisen reissun jokaisessa nousussa.

        Pienistä puroista kertyy iso virta, mutta onneksi tämä toimii myös toisinpäin. Jos useammasta esineestä saa viilattua grammoja, voi lopullinen rinkan lähtöpaino ihan helposti pudota useamman kilon, ilman että lompakko kevenee samassa suhteessa.

        Vaihda kevyempään, mutta järkevästi

        Suurimmat yksittäiset varusteet, jotka vaihtamalla saavutetaan helpoiten huomattava taakan kevennys ja samalla pakkauskoon pienennys, ovat rinkka, makuupussi ja makuualusta sekä majoite, eli niin sanottu ”iso kolmonen” (big three). Näissä usein kestävyys ja paino/pakkauskoko kulkevat käsi kädessä, ja myös hintapiste asettuu kevyissä tuotteissa korkeammalle kuin painavammissa, tai sitten menetetään käyttömukavuudessa.

        Rinkka


        Liian pienen rinkan pakkaaminen on hankalaa ja kantaminen epämiellyttävää, jos suuri osa tavaroista roikkuu ulkopuolella.

        Rinkan kevennystä ei kannata aloittaa itse rinkasta, ainakaan niin, että hyppää heti mahdollisimman pieneen ja kevyeen vaihtoehtoon, koska jos muut varusteet ovat edelleen suuria ja painavia, joutuu kevytrinkan kanssa ojasta allikkoon.

        Kevyimmät kantolaitteet on tarkoitettu kevyille taakoille, ja liian raskaassa lastissa niiden kantojärjestelmä lysähtää ja kantamisesta tulee epämiellyttävää. Liian pieneksi mitoitettu rinkka taas johtaa himmeliefektiin, eli tarvikkeita joudutaan ripustamaan rinkan ulkopuolelle niin paljon, että ne ovat sekä vaarassa vaurioitua tai pudota että muuttavat rinkan painopistettä niin, että kantomukavuus huononee radikaalisti.

        Ultrakevyissä kantolaitteissa ei ole runkoa ollenkaan, joten myös pakkaamiseen tulee niissä kiinnittää erityistä huomiota, ettei tarvitse vaeltaa tuntien joka askeleella jonkun epämääräisen möykyn painavan selkärankaa.

        Makuupussi ja -alusta


        Therm-A-Restin NeoAir All Season pakkautuu litran juomapullon kokoiseksi.

        Ultrakevyt, kokistölkin kokoinen makuualusta saattaa puhjeta, kun sitä rullaa tyhjäksi teltassa, jonka pohjalle on jäänyt neulanen, ja makuupussista tupruaa untuvaa kun kangas jää vahingossa vetoketjun väliin.

        Kevyin makuupussimalli on ns. quilt eli retkipeitto, jossa ei ole lainkaan huppua ja usein vetoketjukin on todella lyhyt tai se puuttuu kokonaan. Peitoissa ei myöskään ole eristystä selän alla, joten makuualustan täytyy olla riittävän hyvin eristävä.

        Teltta


        Hilleberg Enan, yhden hengen kevyt vaellusteltta.


        MSR Mutha Hubba, kolmen hengen teltta. Vastaava malli on kahden hengen Hubba Hubba NX.


        Perinteisen mallisen, ns. niger-teltan etuna on vähäiset (tai olemattomat) kaaret, jolloin painoa säästyy. Pystytyksessä on omat niksinsä eikä rakennelma kestä kovaa tuulta tai vesisadetta. Kuvassa MSR Trekker.

        Kevyt teltta voi olla yllättävän viileä kesäkelissäkin, kun sisäteltta on pelkkää verkkoa, tai se on niin matala, että kookkaampi yöpyjä joutuu kyyröttämään polvet suussa ja pukeutuminen pitää suorittaa selällään maaten. Monet ultrakevyet teltat myös pystytetään vaellussauvoilla kaarien sijasta, joten sauvat täytyy tällöin olla mukana.

        Kevyen pohjamateriaalin vuoksi teltan pystyttäminen tulee tehdä huolellisesti kiviä, puunoksia ym. terävää vältellen, tai sitten kantaa mukanaan erillistä pohjansuojakangasta (footprint), joka tietenkin tuo taas lisäpainoa juuri viilattujen grammojen tilalle. Tosin suojakankaasta on sekin hyöty, että se estää maan kosteutta nousemasta telttaan, pitää ulkopohjan puhtaampana ja riittävän suurikokoisena suojaa myös teltan eteistilan.

        Keveyden tavoittelu on aina jonkinlaisten kompromissien kanssa taiteilua, eikä kevytretkeilyä kannata viedä liian askeettiselle tai turvattomalle asteelle jos haluaa edelleen nauttia retkellä myös leiriolosuhteista. Ihan varmasti jonkinlainen varusteiden läpikäynti ja painojen vertailu kuitenkin kannattaa silloin, kun toiveissa on saada edes muutaman kilon aiempaa kevyempi kantamus, sillä harva voi sanoa aidosti nauttivansa raskaan rinkan kanssa maastossa kulkemisesta.

        Mistä paino kertyy?

        Kuvitellaan lopuksi havainnollistava tilanne, jossa neljä kaverusta lähtee viikon ruskavaellukselle UKK-puistoon. He kaikki ottavat mukaan kahden hengen majoitteen, nollakelin yöpymisvarustuksen ja tietenkin kantolaitteen näiden ja muun mukaan otettavan tarpeiston kuljettamiseksi. Punnitaanpa kaverusten ”iso kolmonen”:

        Kaveruksista Rauli on todennäköisesti valinnut varusteensa sen perusteella, että ne ovat kestäviä, teltta ja makuupussi ovat tilavia, ja makuualusta leveä, lämmin ja pehmeä. Varusteiden painoon hän on kiinnittänyt vähän tai ei ollenkaan huomiota. Raulin rinkka painaa jo tässä vaiheessa lähes kolme kertaa enemmän Keijon reppuun verrattuna, Gustavista puhumattakaan.

        • Teltta: Hilleberg Staika, 4 kg
        • Makuualusta: Exped Synmat 7 LW, 1,1 kg
        • Makuupussi: Frilufts Pacaya 0 Comfort XL, 2,3 kg
        • Rinkka: Fjällräven Kajka 85, 3,5 kg
        • Yht. 10,9 kg

        Pertti Perusvaeltaja 

        Pertin varusteista löytyy jo jonkun verran kevyempiä vaihtoehtoja, kestävyydestä tinkimättä. Majoite on kevyempi, joskin matalampi kuin Raulilla ja makuupussi pakkautuu pienempään tilaan ja on kevyempi kantaa kuin Raulin iso ja väljästi mitoitettu pussi. Pertti ei välttämättä ole juurikaan pohtinut varsinaista kevytretkeilyä, mutta on varusteita valitessa kiinnittänyt jonkun verran huomiota siihen, ettei päädy ainakaan aivan painavimpiin tuotteisiin.

        • Teltta: Fjällräven Abisko Endurance 2, 2,8 kg
        • Makuualusta: Therm-A-Rest Trail Lite, 800 g
        • Makuupussi: Marmot Trestles Elite Eco 20, 1,1 kg
        • Rinkka: Osprey Xenith 75, 2,3 kg
        • Yht. 7 kg

        Keijo Keventäjä 

        Keijo puolestaan on punninnut kaikki vaellusvarusteensa tarkkaan ja päätynyt uusimaan niitä pikkuhiljaa keveys tärkeimpänä kriteerinä. Useita kiloja Keijon rinkasta onkin pudonnut isoimmat varusteet vaihtamalla, ja lopuksi hän on voinut hankkia niiden kuljettamiseen pienemmän ja huomattavan kevyen rinkan. Suurin osa varusteista on kuitenkin jo niin ohuista materiaaleista, että Keijon pitää olla huomattavan paljon tarkempi esim. telttansa pystytyksen kanssa kuin Pertin.

        • Teltta: MSR Hubba Hubba NX, 1,8 kg
        • Makuualusta: Exped Synmat HL M, 365 g
        • Makuupussi: Warmpeace Viking 300, 720 g
        • Rinkka: Osprey Levity 45, 850 g
        • Yht. 3,7 kg

        GUSTAV GRAMMANVIILAAJA

        Gustav omatekoisine ultrakevyine varusteineen edustaa ääripäätä, eikä hänen varusteillaan voisi lähteä esimerkiksi räkkäaikaan Lappiin lisäämättä majoitteiseen hyttysverkkoa.

        • Teltta: itsetehty eli MYOG (=make your own gear) tarppi, 300 g
        • Makuualusta: solumuovin pätkä, 100 g
        • Makuupussi: MYOG quilt eli retkipeitto, 500 g
        • Rinkka: MYOG rinkka 40 l, 500 g
        • Yht. 1,4 kg

        Kaikilla näillä neljällä kaveruksella voi suurista varuste-eroavaisuuksista huolimatta kuitenkin olla oikein mukava ruskavaellus Lapissa, eikä kenenkään tapa retkeillä ole se ainoa oikea ja kaikille mieluisa. Kultainen keskitie on useimmille vaeltajille sopivin tapa retkeillä, eikä kenenkään tarvitse ihannoida sen paremmin trikoissa tunturinrinnettä ylös pyyhältävää Gustavia kuin hammasta purren taakkansa alla puhisevaa suomalaisen sisun ruumiillistumaa Raulia. Jokainen retkeilee oman retkensä niistä lähtökohdista ja niillä varusteilla, jotka heillä on tarjolla. Poluille ja leiripaikoille mahtuu kaikenlaista kulkijaa. Tärkeintähän retkeilyssä loppujen lopuksi on retkeily itse, ei se miten se suoritetaan, kunhan se tapahtuu luontoa kunnioittaen ja muut huomioon ottaen, rinkan painosta ja sen sisällöstä viis.

        350 km Skotlannin läpi kevyemmällä repulla

        Minna Lumirae vaelsi Skotlannin läpi 350 km matkan tavoitteenaan keventää rinkan painoa. Lue blogista mistä ja miten Minna sai kevennettyä kuormaansa ilman suurempia ponnisteluja tai hankintoja.

        Vähemmän kiloja, enemmän iloja – vaellus kevennetyllä varustuksella »


        Ulkona.Perillä. Kevyesti.

        Suosituimmat tuotemerkit

        Uutiskirjeen tilaaminen

        Melkein valmista. Klikkaat nyt enää vain sähköpostitse saamaasi vahvistuslinkkiä!
        Uutiskirjeen tilaaminen

        Ole hyvä ja kirjoita oikea sähköpostiosoite