Esteetön retki Liesjärven kansallispuistossa

Tammelassa sijaitsevan Liesjärven kansallispuiston Kaksvetisen-Peukaloisen rengasreitillä luonnon kauneuden keskelle pääsevät kaikki. Noin 4,5 kilometrin mittainen tasainen reitti soveltuu hyvin eri ikäisille retkeilijöille ja esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä tai lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi.

Vaativuus: Helppo, esteetön

Sijainti: Tammela, Liesjärven kansallispuisto. Lähtö Peukalolamminkangas P-alue.

Etäisyydet: Hämeenlinnasta 60 km, Helsingistä 100 km, Tampereelta 125 km, Turusta 110 km.

Klikkaa kuvaa avataksesi kartan. Huom! Kartta on tarkoitettu vain retken suunnitteluun eikä sovellu suunnistukseen. 

Retkelle suosittelemme paperista karttaa ja/tai karttasovellusta puhelimeen. Katso suunnistusoppaastamme vinkkejä hyvistä karttasovelluksista.

Liesjärven kansallispuiston esteetön Kaksvetisen-Peukaloisen rengasreitti on 4,5 kilometrin mitallaan Suomen pisin esteettömäksi luokiteltu reitti. Reitti kulkee halki mäntymetsien, yli tunnelmallisen sillan, ohi kimaltelevien lampien, esteettömien tulipaikkojen ja useiden luonnon kiehtovien yksityiskohtien. Tasainen reitti soveltuu hyvin esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä tai lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi. Muutaman lyhyen mäen vuoksi reitti on vaativa esteetön reitti eli apuvälineillä liikkuvat saattavat tarvita mukaansa avustajan tai luontokäyttöön suunnitellun apuvälineen.

Reitti alkaa Peukalolamminkankaan pysäköintialueelta. Reitin varrella on kaksi tulipaikkaa: Peukalolammi ja Kaksvetinen. Nämä molemmat ovat esteettömiä ja niissä on tilavat ja esteettömästi saavutettavat kuivakäymälät, joissa ei kuitenkaan ole tukikaiteita. Kaksvetisen tulipaikalla on lisäksi esteetön kota, jossa voi tehdä tulen myös metsäpalovaroituksen aikaan. Omalla majoitteella majoittuminen on mahdollista sekä Peukalolammin että Kaksvetisen tulipaikkojen läheisyydessä.

Rakastan sitä, että esteetönkin reitti vie oikeasti metsään, eikä ole hetkessä ohi. Suurin osa esteettömistä reiteistä on liian lyhyitä omaan makuuni, mutta tämä on juuri sopiva. Reitti sopii erinomaisesti yhdessäoloon ystävien, perheen tai muiden rakkaiden kanssa.

Esteettömät tulipaikat mahdollistavat tunnelmoinnin ja tasavertaisen yhdessäolon. Kaksvetisen-Peukaloisen reitin lammenreunustat ovat suosikkejani ja voisin viettää pitkän tovin vain katsellen lammessa leikkiviä lintuja ja kuunnelleen luonnon ääniä.

Kiinnitän huomioni pieniin yksityiskohtiin: itselleni vieraaseen kasvillisuuteen, polun ylle kaartuneeseen puuhun, kaatuneeseen puuhun, joka näyttää kiinnittyneen naapuripuuhun ja hiljaa soliseviin metsäpuroihin. Peukalolammin ja Kaksvetisen tulipaikoilla on molemmissa oma tunnelmansa. Kaksvetiseen ihastuin enemmän.

Kirjoitamme puhelimen navigaattoriin Peukalolamminkankaan parkkialueen, jonka se tunnistaa helposti. Tiet ovat hyväkuntoisia koko matkan ajan ja jo matkalla alamme päästä luontotunnelmaan bongaillessamme jäniksiä ja lintuja. Saamme valita autolle mielestämme parhaimman paikan, sillä Peukalolamminkankaan parkkipaikka on tyhjä. Olemme retkellä keväisen viileänä arkiaamuna ja vaikuttaa siltä, ettei kanssaretkeilijöitä ole. Aurinko on kuitenkin tullut seuraksemme. Ehdimme harvoin viettää aikaa yhdessä, mutta tänään on yhdessäolon päivä.

Kaksvetisen-Peukaloisen rengasreitin lähtöpiste on heti parkkialueen tuntumasta. Reitin voisi kiertää kumpaan suuntaan tahansa, mutta me lähdemme kyltin osoittamaan suuntaan kohti Peukalolammia ja Kaksvetistä. Vihreä portti estää autojen pääsyn reitille, mutta mahdun sähköpyörätuolillani ohittamaan portin sen vasemmalta puolelta. Alkumatkasta on pieni ylämäki, jonka sähköpyörätuolini nousee helposti.

Peukalolammin laavu tulee vastaamme nopeasti. Sille on matkaa lähtöpisteestä noin 600 metriä. Laavun ympäristö on ihanan esteetön ja laavulle pääsisi helposti siirtymään myös pyörätuolista. Eväiden nauttimiseen on myös muutama puupöytä, joiden päätyihin pääsee pyörätuolilla.

Kurkkaamme tilavaan esteettömään kuivakäymälään ja tutkimme hetken opastaulua, mutta päätämme pitkittää evästaukoa Kaksvetisen tulipaikalle. Sinne on matkaa vielä 1,3 kilometriä. Tuo väli on ihana ja hiekkapohjaista tietä on helppo kulkea pyörätuolilla.

Pysähdymme vähän väliä katsomaan luonnon yksityiskohtia ja vietämme hetken sillalla lammella leikkiviä lintuja katsellen. Välillä kannattaa katsoa myös ylöspäin, sillä pitkien puiden latvat leikkivät auringon kanssa.

Kaksvetisen tulipaikalla on lisäksemme kaksi telttaretkeilijää. Lammelta puhaltaa kylmä tuuli, mutta päätämme pitää evästauon silti ulkona maisemia ihastellen. Toinen vaihtoehto olisi iso kota, johon mahtuisi kerrallaan useampikin pyörätuoli.

Telttailijat ovat iloksemme tehneet jo tulen ja laitamme makkaramme paistumaan. Nuotion ääreen pääsee hyvin pyörätuolilla, sillä sitä ympäröivien puupenkkien yksi laita on poissa. Pöytiä täällä ei ole. Puita nuotioon on hyvin saatavilla.

Makkaroiden jälkeen on vuoro enemmän odottamiemme herkkujen: Suklaabanaanien! Lämpimänä päivänä täällä viihtyisi pitkään, nyt aurinko ei ihan riitä lämmittämään ja pipo täytyy kaivaa esiin. Lämmin mustikkamehu maistuu aivan erityisen hyvältä. Lopuksi hyödynnämme esteetöntä kuivakäymälää ennen kuin matka jatkuu.

Kaksvetiseltä lähdettyämme vastaan tulee kahdessa eri kohdassa olevat pöydät hengähdyshetkiä varten. Ne ovat ihanilla paikoilla ja voisimme hyvin pysähtyä jälleen, ellei eväät olisi jo nautittu. Kyltti opastaa hetken päästä syvemmälle metsään ja takaisin Peukalolammille, mutta tuo polku ei ole esteetön eli sitä ei kannata seurata, vaan jatkaa suoraan.

Kuljemme Kaksvetiseltä noin 600 metriä eteenpäin, kun vastaamme tulee portti ja tienristeys. Hämmennymme hetkeksi, mihin suuntaan lähteä. Oikealle on opaste Hämeen luontokeskukselle, vasemmalle ei mitään. Päätämme jatkaa vielä hetken eteenpäin, mutta päädymme Tittilammin varaustulipaikalle, josta reitti ei jatku enää eteenpäin. Onneksi koukkaus ei ole suuri. Opimme, että portin jälkeen kuuluu kääntyä vasemmalle.

Loppumatka kulkee Katavalammintietä pitkin. Leveällä tiellä mahtuisi kulkea myös autolla, mutta porttien vuoksi tielle pääsee autolla vain sopimuksen mukaan. Kukaan ei tule vastaan ja luonnonläheisyyttä ei hieman leveämpikään tie poista. Kuljemme viimeiset 1,5 kilometriä vitsaillen ja palaamme autolle raikkaina ja nauraen.

Kaksvetisen-Peukaloisen esteettömän rengasreitin lähtöpaikka on Peukalolamminkankaan pysäköintialue, jonka lähin osoite on Kanteluksentie 580, Tammela. Siitä alkaa Katavalammintie, jonka varrella parkkipaikka on. Paikalle on helpointa saapua autolla. Busseja kulkee valtatie 2:ta pitkin, mutta pysäkiltä on tämän reitin lähtöpisteelle useita kilometrejä ja bussit eivät ole esteettömiä.

Paikalliset palvelut

• Hämeen luontokeskus
• Erärenki: Opastettuja luontopalveluita yksilöille ja ryhmille. Erikoisosaamista myös esteettömien palveluiden toteuttamiseen
• FoRestful: Opastettuja luontopalveluita yksilöille ja ryhmille myös esteettömästi
• Korteniemen perinnetila, joka on osittain esteetön myös liikuntarajoitteisille
• Eerikkilän liikunta- ja luontomatkailukeskus

Sannan vinkki: Muista ainakin nämä!

• Sään mukaiset vaatteet. Lammen rannalla voi olla viileä tuuli.
• Eväiden valmistamiseen tarvittavat välineet: Tulitikut, veitsi/puukko jne.
• Tyhjä muovipussi roskille
• Kamera
• Luonnossa liikkumiseen parhaiten sopivat apuvälineet

Katso lisävinkkejä klubilaisten ja Partioaitan henkilökunnan tekemistä pakkauslistoista.

Klubilaisten pakkauslistat päiväretkelle

Suklaabanaani on klassikkoherkku, johon tutustuin ensimmäisen kerran lapsuudessa kesäleireillä. Silloinkin suklaabanaani valmistettiin nuotiolla ja yhdistän sen vahvasti luonnossa herkutteluun. Retkiseuralaiseni saivat ensikosketuksen suklaabanaaneihin vasta tällä retkellä, mutta he lumoutuivat heti.

Makea ja yksinkertainen herkku sopii hyvin muutaman tunnin retkelle. Banaanin kannattaa antaa pehmetä nuotiolla ajan kanssa, jotta suklaa ehtii kunnolla sulaa.

Katso vinkit ja resepti suklaabanaanin