Pakkauslista talvivaellukselle
Talvivaellus on aina unohtumaton seikkailu
Usean päivän talvivaellukselle valmistautuminen kannattaa aloittaa opettelemalla retkeilyn perustaidot kesäaikaan. Kun usean päivän kesävaellukset ovat tulleet tutuksi, herää usein halu päästä talviretkelle. Suositus on aloittaa talviretket viikonloppuretkinä pohjoisen Suomen keväthangilta, mutta luonnollisesti riippuu aikaisemmasta retkeilykokemuksta ja taidoista, koska ja missä uskaltautuu pidemmälle talvivaellukselle.
Tärkeimmät varusteet talvivaellukselle:
- Kerrospukeudu villaan ja fleeceen
- Lämmin untuvatakki tauoille ja leiriin
- Vesi jäätyy pakkasella - juotavat termospulloon
- Otsalamppuun paljon varaparistoja mukaan
- Panosta lämpöisiin yöuniin - makuupussiin ja -alustaan
Varustelista talvivaellukselle
Vuokraa ja osta tarpeeseen
Kaikkia retkeilyvarusteita ei välttämättä ole syytä heti ostaa itselleen, vaan päivittää sitä mukaa kun retkeilyinnostus ja -aktiivisuus kehittyy.
Vuokrauspalvelusta on mahdollista vuokrata varusteita pidemmillekin retkille. 365-klubilaiset saavat vuokrauspalvelusta 25 % alennuksen.
Selaa klubilaisten pakkauslistoja ja jaa oma pakkauslistasi
Mitkä ovat sinun vakiovarusteesi retkellä? Onko sinulla käytössä itse tehty ja hyväksi havaittu pakkauslista, jota hyödynnät retkillä?
Keräämme 365-klubilaisten ja Partioaitan henkilökunnan pakkauslistoja sivuillemme. Pakkauslista voi olla tehty päiväretkeä, yön yli retkeä tai viikonloppuvaellusta varten. Se voi olla myös esimerkiksi melontaretkelle tai fatbike-retkelle.
Kerrospukeutuminen on talvivaeltajan pukeutumiskoodi
Kerrospukeutuminen on talvivaeltajan pukeutumiskoodi. Lämpimät talvivaatteet vievät paljon tilaa ja pitkällä vaelluksella ei haluta kantaa turhia vaatekappaleita mukana. Siksi mukaan kannattaa valita monikäytöiset ja kerroksittain puettavat vaatteet, jotka hengittävät hyvin ja lämmittävät ja suojaavat myös kostuneina. Viikon talvivaelluksenkin selviää yhdellä päällä olevalla aluskerroksella. Useita varavaatteita ei tarvitse ottaa mukaan. Kuitenkin yksi vesitiiviisti pakattu vaihtovaatekerta on hyvä olla mukana. Myös yhdet vaihtoalushousut ja sukat voivat olla mukana oman mukavuuden vuoksi.
Ensimmäisen, ihoa vasten tuleva aluskerrasto siirtää kosteutta pois iholta. Tähän sopii parhaiten merinovillainen kerrasto. Villaisen kerraston etuna on sen lämmöneristyskyky kosteanakin. Toinen kerros, niin sanottu välikerros, on villaa tai fleeceä niiden hyvien lämmöneristysominaisuuksiensa vuoksi. Myös ohuemmat, tekniset vaatteet sopivat vauhdikkaaseen aktiiviliikuntaan. Kuorikerrokseksi softshell-vaatteet ovat loistavia valintoja talviretkeilyyn. Ne pitävät tuulen loitolla sekä hengittävät paremmin kuin kuorivaatteet. Softshell-vaatteet eivät kuitenkaan suojaa vedeltä yhtä hyvin. Muita hyviä vaihtoehtoja päällysvaatteiksi ovat esimerkiksi vahalla kyllästettävä puuvillasekoitekankaat, kuten Fjällrävenin G-1000. Kuoriasun voi myös valita niin, että housut ovat vedenpitävät kuorihousut ja takki hengittävämpi softshell tai G-1000. Housut ovat hyvä olla ns. henkselimalli. Esimerkiksi jalkaa nostaessa lumihangesta, voivat tavalliset housut helposti valua pois jalasta. Talvivaelluksella tulee aina olla lämmin taukotakki eristyskerroksena. Pitkän ja joskus uuvuttavankin päivätaipaleen jälkeen on hyvä pukea lämmin takki.
Puuvillaisten vaatteiden käyttäminen etenkään talviretkellä ei ole suositeltavaa, sillä puuvilla imee paljon kosteutta, tuntuu iholla märkänä kylmältä ja kuivuu hyvin hitaasti.
Suojaa hyvin kädet, jalat ja pää
Kädet ja pää on myös ehdottoman tärkeää suojata talven tuiskuja vastaan. Pipo kannattaa valita niin, että tuuli ei pääse tuivertamaan sen läpi ja korvat ovat suojattuna. Suojaa myös kaulan alue villaisella tuubihuivilla. Hanskojen tulee pitää kosteus ulkona ja lämpö sisällä. Nahkainen pinta hanskoissa on hyvä, sillä se on kulutuskestävä, tuulelta suojaava ja vahattuna myös vettähylkivä. Tarvittaessa aluskäsineet hanskan sisällä tuovat lisää lämpöä ja auttavat pitämään ihon kuivempana. Oikein kylmällä kelillä voi ottaa mukaan kevyesti eristetyt nahkaiset sormikkaat työskentelyhanskoiksi ja lisäksi erilliset lämmittelyyn tarkoitetut lämpimät rukkaset tai sormikkaat.
Aiheeseen liittyvää:
Vedenpitävät kengät varma valinta
Talviretkeilyssä kengissä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin: vedenpitävyys, pohjan eristävyys ja pohjan pitävyys. Lisäksi jos kävelyn sjiasta hiihdät tai lumikenkäilet, niin tulee varmistua, että kenkä sopii ja mahtuu siteeseen.
Jaloista haihtuu kenkien läpi lämpöä, jonka vuoksi lumi helposti sulaa ja tarrautuu kengän pintaan kostuttaen sen, vaikka pakkastakin olisi. Talvikenkien on siis syytä olla vedenpitävät ja lämpöä eristävät. Kylmä hohkaa maasta, jonka takia talvikengissä on lisäeristys pohjassa ja usein myös lämmittävä huopapohjallinen. Tavallisilla vaelluskengillä voi kulkea myös talvella, mutta kylmä hohkaa niiden läpi helposti ja kovalla pakkasella vaelluskenkien pohjien kumi voi muuttua liian kovaksi, jolloin ne ovat myös liukkaat. Tämä on kumin luonnollinen ominaisuus ja siksi talvikengissä on erilainen kumiseos, jossa on hyvä pito myös kovalla pakkasella. Jos liikut jäisessä maastossa, ovat nastakengät paras valinta.
Hyvät sukat ovat tärkeät
Vältä puuvillaa ihoa vasten, opastetaan usein. Se koskee myös sukkia. Hyvätkään kengät eivät auta, jos puuvillaiset sukat imevät kosteuden hikoilusta. Kostea sukka ja iho synnyttävät helpommin rakkoja. Panosta laadukkaisiin merinovillaisiin sukkiin ihoa vasten. Ohuen liner-sukan päälle voi pukea paksumman vaellussukan. Kahdet sukat auttavat vähentämään rakkojen syntymistä, kun hankauspiste syntyy sukkien väliin eikä ihoa ja sukkaa vasten. Älä kuitenkaan pue liian monta tai paksua sukkaa. Kengän sisään täytyy jäädä hieman tyhjää ilmaa, josta lämmittävyys syntyy. Jos jalat ovat liian tiukasti kengässä, ei lämmittävää ilmakerrosta pääse syntymään ja jalat kylmenevät nopeasti.
Aiheeseen liittyvää:
Yöpyminen talvella
Teltta on varmin ja turvallisin tapa yöpyä ulkona, jos ei ole mahdollisuutta autiotupiin tai muihin kiinteisiin rakennelmiin. Pohjoisen erämaissa vaelluksen voi suunnitella kulkevan autiotuvalta toiselle, mutta teltta tulee kuitenkin aina olla mukana eksymisen tai hitaan kulun takia, jolloin seuraavalle autiotuvalle ei ehdikään ajoissa.
Talvikäyttöön suunnitelluissa talviteltoissa on ilmanvaihtokanavat teltan yläosassa ja päälliteltan liepeet ulottuvat maahan asti, jotta tuuli ei tuiverra kylmää ilmaa ja lunta sisäpuolelle. Kelin salliessa voi lähteä talviretkelle myös kesäkäyttöön tarkoitetulla teltalla, mutta tällöin tulee huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta, koska kesätelttojen ilmanvaihto useimmiten hoituu avonaisen liepeen alta. Mikäli hengityksestä kostunut ilma jää teltan sisälle, tulee nopeasti kylmänkangistunut olo.
Jos tarkoituksesi on lähteä pohjoisempaan ja avoimempaan tunturimaastoon, myös teltalta vaaditaan parempaa kestävyyttä kovia tuulia ja teltan päälle satanutta lumimassaa vastaan.
Talvivaellukselle tarvitset mukaan riittävän lämpimän talvimakuupussin. Makuupussia ei tule koskaan valita sen mukaan, että pääsisi nukkumaan joka yön lämpimässä autiotuvassa, vaan makuupussi tulee valita kylmintä telttayötä silmällä pitäen. Paksu ja lämmin talvimakuualusta on vähintään yhtä tärkeä kuin hyvä makuupussi, sillä kylmä hohkaa maasta. Paraskaan makuupussi ei pidä lämpimänä, jos makuualusta päästä kylmän läpi. Talvivaellukselle on hyvä ottaa kaksi makuualustaa mukaan, toinen ilmatäytteinen ja toinen solumuovinen makuualusta. Yhdessä ne eristävät paremmin, ja solumuovinen on varmatoiminen alusta, jos ilmatäytteinen hajoaa eikä sitä saa paikattua.
Kotisi tai muun lämpimän sisätilan lähimaastossa voit myös turvallisesti kokeilla avoimen taivaan alla nukkumista ilman telttaa, laavua tai muuta majoitetta.
Aiheeseen liittyvää:
Ahkio paras helppokulkuiseen maaston
Pohjoisen aavoilla tuntureilla ja etelässä helppokulkuisessa maastossa ahkio on paras valinta talvivaellukselle. Ahkiota on kevyempi vetää perässään kuin kantaa painavaa rinkkaa selässään. Ahkiossa on rinkkaa enemmän tilaa, joka on tärkeä kun pakataan isoja talvivaatteita ja kesävaellusta enemmän ruokaa mukaan. Ahkioita on kahta perustyyppiä: heti käyttövalmis ahkio tai itse tuunattava versio. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Lue ahkioiden eroista ja ahkion tuunauksesta.
Kapea rinkka jättää tilaa käsien liikkeille
Vaikeakulkuisessa maastossa, missä ahkion kanssa on hankalaa tai jopa mahdotona liikkua, on rinkka luonnollinen valinta. Leveä rinkka ja suuret sivutaskut ovat helposti käsien tiellä hiihdettäessä ja lumikenkäillessä, joten kapea rinkka on talviretkellä parempi valinta. Talviretkelle otetaan mukaan enemmän vaatteita ja paksumpia vaatteita, jolloin myös rinkalta vaaditaan suurempaa kokoa. Vaatteiden määrässä ja laadussa ei kannata säästä sen takia, että rinkkaan ei kaikkia mahdu mukaan. Talvella on erittäin tärkeää, että on mukana yhdet varavaatteet esimerkiksi jäihin putoamisen takia. Jos lähdet talvivaellukselle rinkan kanssa, huomioi sen paino myös suksien tai lumikenkien valinnassa. Liian pienillä suksilla tai lumikengillä uppoat syvälle lumeen.
Pakkaa kaikki vedenpitäviin pakkauspusseihin
Vedenpitävät pakkauspussit pitävät vaatteet kuivina ja tavarat järjestyksessä ja helpommin löydettävissä rinkassa ja ahkiossa.
Aiheeseen liittyvää:
Sukset pitkälle matkalle, lumikengät lyhyelle retkelle
Lumikenkien edut ovat varsin kiistattomat. Ne ovat kevyet, kokonsa puolesta varsin näppärät, helppo kantaa mukana reppuun kiinnitettyinä ja laittaa tilanteen vaatiessa jalkaan, kun umpihanki kutsuu. Lumikengillä on helppo kulkea vaihtelevassa maastossa ja jyrkemmissäkin mäissä. Lumikengissä kävely syvässä hangessa on kuitenkin varsin raskasta, kun joka askelella jalkaa joutuu nostamaan huomattavasti, ala- ja ylämäet ovat vaivalloisia ja pakittaa ei voi. Lumikenkien kanssa joutuu koko ajan ikään kuin työskentelemään alustaa vastaan sen sijaan, että lunta käyttäisi mieluummin hyväkseen.
Pidemmille vaelluksille ja matkoille sukset ovat useimmiten parempi vaihtoehto kuin lumikengät, mikäli maasto vain sallii suksien käytön. Perinteisten metsä- ja eräsuksien rinnalle on viime vuosina noussut lyhyet ja leveät karvapohjasukset, jotka soveltuvat hyvin talvivaellukselle myös tunturimaastoon. Täysin ne eivät kuitenkaan korvaa pitkiä eräsuksia.
Aiheeseen liittyvää:
Ruokailu talvivaelluksella
Aloittelevalle retkeilijälle nesteen ja ravinnon tarve maastossa saattaa tulla yllätyksenä. Molempien kulutus kasvaa huomattavasti liikuttaessa ulkona ja talviretkellä ja etenkin pitkien välimatkojen talvivaelluksella tämä korostuu kesäretkiä enemmän.
Energiapitoista evästä varataan koko päiväksi. Retki muuttuu raskaaksi, jos ei ole syönyt tai juonut tarpeeksi. Eväissä on hyvä olla pieniä välipaloja, joita on helppo syödä ja napsia tauolla. Osa eväistä voi olla ruokaisampia ja täyttävämpiä. Voit valmistaa hyvän retkiaterian pidemmällä lepotauolla.
Nestettä haihtuu päivän aikana 2-3 litraa. Sama määrä pitäisi voida tankata retkipäivän aikana. Talvipakkasella nesteen haihtumista ei huomaa samalla lailla kuin kesällä, joten talviretkellä on tärkeää juoda säännöllisesti vaikka janon tuntua ei olisikaan. Pakkasella vesi jäätyy normaalissa vesipullossa, joten talviretkellä juomat tulee säilyttää termospullossa. Nestetankkaus suoritetaan pienin väliajoin pienillä kulauksilla. Huolehdi jo kotoa lähtiessäsi, ettet ole huomaamattasi janoinen ja nestevajeessa.
Kaasukäyttöinen retkikeitin toimii vielä parissa pakkasasteessa. Kovilla pakkasilla kaasu kuitenkin menettää tehonsa ja tällöin bensiinikäyttöinen monipolttoainekeitin on paras ja joskus ainoa toimiva vaihtoehto. Mukaan kannattaa ottaa keitinsetti, jossa kattilat, paistinpannu ja keitin pakkautuvat yhdeksi paketiksi. Trangia on monien tuntema retkikeitinsetti, mutta myös Primuksella on useita samalla periaatteella toimivia vaihtoehtoja. Avaa video ja katso ohjeet keittimen kasaukseen. Kattiloiden kanssa kannattaa aina välttää metallisia aterimia, myös ilman non-stick-pinnoitetta olevien kanssa. Metalli naarmuttaa helposti etenkin alumiinin pintaa ja kuluttaa kattilaa nopeammin.
Suunnittele ja annostele eväät jo kotona, jotta kannat luontoon mahdollisimman vähän ruokapakkauksia. Ota mukaan roskapussi, jossa voit tuoda kaikki omat roskasi pois luonnosta. Pidetään luonto siistinä. Jos jaksamme kantaa ruokapakkaukset täytenä luontoon, jaksamme kantaa ne myös tyhjänä takaisin.
Aiheeseen liittyvää:
Paleltumat ja palovammat talviretkeilijän suurimmat vaarat
Ensiapupakkaus otetaan aina mukaan vaellukselle. Ensiapupakkaus voi olla yhteinen, mutta on huomioitava tarvikkeiden riittävyys ja tarvittaessa otetaan useampi ea-pakkaus mukaan. Pakkaukseen otetaan mukaan vähintään käsidesi, särkylääkettä, laastarit, ensiside, ihoteippiä tai rakkolaastarit ja rasvaside palovammoja varten. Talviretkellä palovamman riski voi olla kesäretkeä korkeampi, kun käsitellään paljon kiehuvaa vettä ja kuumia kaminoita. Lisäksi pakkauksessa voi olla kädenlämmitin ja jalanlämmitin, veitsi, tulitikut, valaisin, aurinkorasva (etenkin keväthangilla!), matkapuhelin, wc-paperi ja vedenpuhdistustabletit. Pakkaa kaikki ensiaputarvikkeet aina vesitiiviisti. Aina ei täyttä ea-pakkausta ole tarpeen kantaa mukanaan, vaan voit erilaisille retkille koota oman ea-pakkauksen. Lue blogista vinkit ensiapulaukun ja korjaussarjan kasaamiseen.
Aiheeseen liittyvää:
Otsalamppu ja lyhty
Talvella on pimeää ison osan vuorokaudesta. Lapissa kaamoksen aikaan valoisaa aikaa on vain muutama tunti. Talviretkellä vaaditaankin lampulta paljon. Pakkanen kuluttaa akkuja nopeasti, mutta onneksi luminen maasto auttaa valaisemaan ympäristöä.
Liikuttaessa valon on hyvä olla tarpeeksi kirkas, mutta tauolla ja leirissä kannattaa valoteho pitää mahdollisimman matalana säästäen akkua. Silmä tottuu melko nopeasti hämärään.
Otsalamppu on pakollinen varuste talviretkellä. Mukaan kannattaa ottaa myös yksi varaotsalamppu, jonka ei tarvitse olla yhtä tehokas kuin varsinaisen otsalampun. Hajoamisen tai hukkaamisen takia varalamppu on tärkeää olla mukana ja sen olla myös pakattuna siten, että sen löytää säkkipimeässäkin. Otsalampun lisäksi on hyvä olla erillinen telttavalo telttaan tai autiotupaan. Se voi olla myös kaasulyhty, jolloin se tuottaa valon lisäksi myös lämpöä. Kaasulyhty lämpiää kuumaksi ja sen kanssa on oltava erityisen varovainen etenkin teltassa. Kaasulyhty sopii parhaiten ulkovaloksi tai autiotupaan lyhdyksi.
Vara-akkuja ja -paristoja on hyvä olla mukana runsain mitoin. Ennen paristojen vaihtoa, kannattaa niitä lämmittää ensin esimerkiksi takin taskussa.
Aiheeseen liittyvää:
Muuta tarpeellista
- Kompassi
- GPS
- Kartta
- Lapio
- Monitoimityökalu
- Tukeva puukko
- Kamera
- Sytytin tai tuluset
- Istuinalusta
- Rautalankaa (Lue blogista », miten pätkä rautalankaa voi pelastaa retken)
- Neula ja paksua ompelulankaa
- Vahvaa teippiä, esim. ilmastointiteippiä
- Aurinkolasit
- Matkavakuutuskortti
- Käteistä
- Matkapuhelin lämpimästi taskuun pakattuna
- Varavirtalähde matkapuhelimen lataukseen
Jatka seuraavaan aiheeseen:
Kaikki talviretkeilyoppaat:
Suosituimmat tuotemerkit
